Enno'sa' Kareta
Isens
Winɨpaino
Ekamanin
Enno'sa' Kareta Isens Winɨpaino esi iku'to' pe auro'kan nɨto' amʉranʉ'sa' menukasa', “12 kaisaron kon iko' amʉ' tʉpataron kon koro'tawɨrɨ iye'ta'nʉ'sa' kon enakan.” Imenukanin uya kɨpo'po'nan kuru rɨ main ekamanin apurɨsa' auro'kan nɨto' enpoikanin pe iku'to' pe auro'kan nɨto' pɨ', pu'ketʉ pɨ' mɨrɨ awonsi'kɨ Kʉri'san pe e'nɨto' eseru mɨrɨ awonsi'kɨ ato'. Kʉri'san pe e'nɨto' winɨ ɨ'si'taino pɨ' isauro'sa' se warai'nan pɨ', imaminke' pe mɨrɨ awonsi'kɨ ɨ'rɨ pʉra rɨ entu'ma' rɨ e'nɨto' pɨ', ɨri uya mo'kan nɨto', wakʉ pe ato', ɨsewaruma'ke' pe, apurɨto' mɨrɨ awonsi'kɨ ikupʉ, ani apurɨto', pu'ketʉ, ɨsipɨ' e'nɨ, mɨ pe e'ku'nɨto', mɨrɨ awonsi'kɨ mɨ pe te'ku'sen pe pʉra e'nɨto', tʉron kon eseru aimenka, utapurɨn nɨto' tʉuseta'kai' pʉra e'nɨto', mɨrɨ awonsi'kɨ ɨpʉreman nɨto' pɨ' isauro'sa'.
Enno'sa' kareta uya kuru anʉnpɨtʉ usennakan pe pʉra ikupʉ esi apurɨto' pokon pe, Kʉri'san pe e'nɨto' ekareei yau.
Iyawon Ekamanin
Ekamanin (1:1)
Apurɨto' mɨrɨ awonsi'kɨ pu'ketʉ (1:2-8)
Ɨ'rɨ pʉra entu'ma' e'nɨ mɨrɨ awonsi'kɨ mamin (1:9-11)
I'tun mɨrɨ awonsi'kɨ i'tupɨ'nɨto' (1:12-18)
Eta mɨrɨ awonsi'kɨ ikupʉ (1:19-27)
Panaman tenu yawon ke e'nɨ namai' (2:1-13)
Apurɨto' mɨrɨ awonsi'kɨ itʉrawasooi (2:14-26)
Kʉri'san mɨrɨ awonsi'kɨ iyani (3:1-18)
Kʉri'san mɨrɨ awonsi'kɨ non (4:1—5:16)
Iu'matʉ pe ɨ'si'taino tu'kan ku'to' pɨ' rɨ auro'kan nɨto' (5:7-20)
1
Isens, Papa mɨrɨ awonsi'kɨ Itepuru Sises Kʉrai poitorʉ winɨpaino, Ma'siu 13:55; Ma' 6:3; Inkupʉ'pʉ 15:13; Kare'siya 1:19
12 kaisaron kon iko' amʉ' tʉpataron kon koro'tawɨrɨ iye'ta'nʉ'sa' kon enakan: Miyarɨ'nokon.
I'tun Nɨto' Mɨrɨ Awonsi'kɨ I'tupɨ' Nɨto'
Utonpa ton, pori' pe kuru e'tɨ', tu'kan nɨ ɨ'si'taino ton i'tupɨ'nɨto' uye'sa' a'tai ɨpona'nokon, apʉne pʉra i'tu auya'nokon apurɨto' auya'nokon i'tupɨ'to' uya iyannawɨrɨ utɨn nɨto' kupʉ. Entakato' tʉtʉrawasooi i'ma'kai, iyakʉ'pʉsa' pe mɨrɨ awonsi'kɨ iyenuka'sa' pe ɨwesi kon pa, ɨ'rɨ i'se pʉra rɨ. Ipu'ketʉ pʉra ɨtonpa kon esi yau, Papa pɨ' nekama'poi, itʉnin amʉre' pe pʉra esii'ma tanporon kon ena', irepa iya rɨ mɨrɨ, ipɨ' tʉusakorotai' pʉra. E'tane apurɨi'ma nekama'poi ikasimai'ma pʉra, apʉne pʉra kʉrɨ rɨ ikasimai'ma ekama'ponin esi mɨrɨ sipa'sipa parau po, pese'tɨ nʉposi'manʉ nʉpininpanʉ kasa. Kʉrɨ rɨ ka'pon kʉ'senuminkanin ɨ'rɨ eporo tʉuya Itepuru winɨpai tukai'; ikasimanin pe kuru iyesi mɨrɨ, inkupʉnʉ esi mɨrɨ petenan pe pʉra.
Entu'manin akon wannɨ ne'kupʉi mɨ pe eke yau tesi pɨ'. 10 E'tane imaminke' ne'kupʉi mɨ pe aiko pe tenasa' pɨ', apʉne pʉra wana' ipʉrʉ uma'ta kasa ima'tato' oton. 11 Apʉne pʉra wʉi enu uyepʉ punin ta'netʉ a'kɨrɨ, mɨrɨ uya ite' seketanʉkʉ; itipʉrʉ uta'mo'ka, mɨrɨ awonsi'kɨ itakorʉwanooi uma'ta. Mɨrɨ kasa imaminke' uma'ta tʉtʉrawasooi kupʉ iya koro'tau. Aisaya 40:6-7 (LXX)
12 Pori' kʉrɨ rɨ ka'pon ti'tupɨ'to' entakanin, uko'man nɨto' arʉkooi, kʉron tato' epoto' iya oton, Papa nekama'pʉ kamoro ti'nʉnkanin nan pɨ'.
13 “Papa uya i'tupɨ'nɨto' ya' utʉsa',” kʉ'kanin ɨnʉ' rɨ i'tupɨ'nɨto' ya' te'tʉsa' a'tai, apʉne pʉra Papa esi i'tupɨ'nin pen ɨri ke, ɨnʉ' rɨ i'tupɨ'nin pen kʉrɨ rɨ; 14 e'tane ka'pon e'tʉrʉ i'tupɨ'nɨto' ya' ɨri i'se iye'to' winɨ, mɨrɨ uya rɨ ipi'sikʉ mɨrɨpan epori'ma ɨri pɨ'. 15 Mɨrɨ a'tai si, ɨri i'se te'sen entusa' a'tai, ɨri ton eseru ku'nin pe, mɨrɨ awonsi'kɨ si mɨrɨ ɨri ton eseru usemo'kasa' a'tai, uma'tan nɨto' ya' arɨ iya.
16 Kɨsenku'tɨtʉu, utonpa ton nʉ'kwɨ. 17 Tanporon wakʉ ton mɨrɨ awonsi'kɨ ipan nɨ wakʉ ton repan nɨto' esi ka'tawinɨ tʉuye'sen ka' a'kwarii Kʉipʉnʉ winɨpai, tʉusensimasen pen a'kwarʉ'pʉ usensimapɨtʉ kasa. 18 Teseru poro ne'nɨsa' iya i'napairon main awɨrɨ, tanporo wapiyaro' kon inkapʉ'san imunkɨ amʉ' pe* wapiyaro' kon inkapʉ'san imunkɨ amʉ' pe; mɨrɨ pe pʉra, imunkɨ amʉ' pe kuru rɨ—Kiri' nʉmenuka'pʉ uya, wapiyaro' kon inkapʉ'san ta. Main, Mosi' winon uya enupan ɨ'rɨ amʉ' ɨmʉrewato' ton mɨrɨ awonsi'kɨ kiyari akʉ'pʉsa' anʉmʉ e'sara'tɨ esi Papa iwano' pe kuru rɨ, mɨrɨpan esi itenawon pe kuru tasa'. usen nɨto' kon pe inkapʉ'san koro'tau.
Eta Mɨrɨ Awonsi'kɨ Iku'nin Pe E'nɨto'
19 Utonpa ton nʉ'kwɨ, mɨrɨ wenai i'tutɨ': Tɨwɨ tanporon kon ka'pon amʉ' nesii inke pʉra etanin nan pe, tɨnɨn pɨ' tʉusauro'san pe, mɨrɨ awonsi'kɨ tɨnɨn pɨ' tʉusakorotasan pe, 20 ka'pon sakorooi uya Papa e'to' i'se ipokena' pe uko'man nɨto' nepʉ pʉra iyesi. 21 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', ɨri eseru mɨrɨ awonsi'kɨ ɨri inonkatɨ' eke pe ɨwoi'nokon na'ne', mɨrɨ awonsi'kɨ mɨ pe te'ku'se pʉra Papa Maimu anʉntɨ' ɨyewan kon ya', iye'pɨnka'sa' na'ne' ayau'nokon; main ɨpika'tɨnin kon pe kuru te'sen.
22 Wakʉ main awɨrɨ e'tɨ', etanin pe rɨken pʉra. Mɨrɨ a'tai, ɨiwano' kon pe ɨusenku'tɨ kon pen. 23 Ɨnʉ' rɨ esi a'tai main etanin pe e'tane iku'nin pe pʉra, kʉrɨ rɨ esi mɨrɨ ka'pon, wanamari ya' temʉ' ennin kasa, 24 mɨrɨpan utɨ tʉusene'pʉ tʉpo, inke pʉra rɨ mɨrɨ kasa tesi tukai' tʉusene'pʉ pu'tɨka'nʉkʉ iya. 25 E'tane kʉrɨ ipoi rɨ tenu tʉtʉse wakʉ main, mo'kanin wannɨ ennin mɨrɨ awonsi'kɨ tʉuko'mansen serɨ kupʉ pɨ' tʉneta'pʉ tʉpu'tɨka'nʉ'se pʉra e'tane ikupʉ pɨ'—kʉrɨ rɨ uya wakʉ epoto' oton mɨrɨ tʉnkupʉnʉ yau.
26 Ɨnʉ' rɨ ka'pon esi yau Papa pokon pe tʉuko'mansen pe te'ku'sen pe tani mainanpai'ma pʉra, kʉrɨ rɨ usenku'tɨ mɨrɨ awonsi'kɨ Papa pokon pe iko'manto' napurɨnʉ esi notʉn pe rɨ. 27 Wakʉ kuru esukenan mɨrɨ awonsi'kɨ imaku'pɨ pʉn Papa pokon pe uko'man nɨto', Papa, ukʉipʉnʉ kon e'to' i'se esi se kasa: piyapaino kon mɨrɨ awonsi'kɨ itaan'pʉ ima'tasa' kon tʉmainanpai' to' usewankamato' yapai, ɨri serɨ non eseru uya tʉma'tanʉ'to' apai nɨrɨ te'mainanpa pe.

1:1 Ma'siu 13:55; Ma' 6:3; Inkupʉ'pʉ 15:13; Kare'siya 1:19

1:11 Aisaya 40:6-7 (LXX)

*1:18 wapiyaro' kon inkapʉ'san imunkɨ amʉ' pe; mɨrɨ pe pʉra, imunkɨ amʉ' pe kuru rɨ—Kiri' nʉmenuka'pʉ uya, wapiyaro' kon inkapʉ'san ta. Main, Mosi' winon uya enupan ɨ'rɨ amʉ' ɨmʉrewato' ton mɨrɨ awonsi'kɨ kiyari akʉ'pʉsa' anʉmʉ e'sara'tɨ esi Papa iwano' pe kuru rɨ, mɨrɨpan esi itenawon pe kuru tasa'.