28
Ijeekaki Pablo othampishiki iiteetziri Malta
Okanta nawijako-yitee maawoeni, ari niyoteeyini iroka othampishi oeta Malta. Raakameethata-wakina maawoeni nampitawori janta. Tema opariyatzii inkani, katsinkaetyaaki, roejaki paamari, ikaemae-yakinani. Ari riyaatanaki Pablo rayi tsitsi, roo ipiyawita-paaka rowapaero itsima, imitaa-shitakari maanki, ratsikakiri rakoki. Ikanta iñaakiri nampitawori janta rowikan-tapaakari maanki, ikanta-wakae-yanakani: “Irika atziri owantzinkari irika, okantawitaka rawijako-witaka ipiinkimi, teemaeta ishineritzi rañee tajorentsi owajankitaan-taniri.” Roo kanteencha rotekanakiri Pablo paamariki irika maanki. Tekatsi awiji-moterini. Ari royaawenteeyani raawakaeri roojatzi ikamanta-nakyaari. Ikanta ojamanitaki iñaatziiri tekatsi awiji-moterini, ikanteeyini: “Irika atziri, itajorentsitatzii rirori.”
Eenitatsi jewari nampitawori othampishiki iita Publio. Otzimi-motziri okaakiini rowane. Raakameetha-yitakina maawoeni, raanakina inampiki. Mawa kitejeri nojeeki-mowaetakiri. Ari nokema-kotakiri ipaapate Publio ikatsinkaayi-waetatzii, ishiwaetatyaa. Ikyaa-shita-nakiri Pablo. Ikanta ramana-kota-paakari, ipampitantakari eepichokiini rako, apathakirotanaa retsiyata-kotanee. Ikanta retsiyata-kota-kaakiri ipaapate Publio, pokayita-paaki maawoeni mantsiyari ikaatzi nampitawori janta othampishiki, retsiyata-kota-kaayitakiri. 10 Ari ipashita-nakari osheki oeta-rikapaeni. Ikanta notetanaa niyaatan-teeyaari, ipayita-waana naayita-neeri.
Areetaka Pablo inampi-peroki wirakocha
11 Okanta nojeekaki mawa kashiri janta othampishiki, ari notetanaari otsipaki amaatako-mento-tsi rootaki owawijaa-kirori janta kyaawontsi. Opoñaawo iroka amaatako-mentotsi Alejandría-ki. Rowetsikae-takiro othowaki roshiya-kaawo tajorentsi-niro “Tsipantzi”.* Tsipantzi = Cástor eejatzi Pólux 12 Ari nareetee-yakani Siracusa-ki, mawa kitejeri nojeekanaki janta. 13 Opoñaa nawijanaki roojatzi nareetan-takari Regio-ki. Okanta okitejeta-manaki, okaminthakina otajonka-kotakina tampyaa kinatsiri katonko, roojatzi nareetan-takari Puteoli-ki otsipaki kitejeri. 14 Eenitatsi kemijantzinkari-paeni janta, riitaki kantawa-kinari nojeeka-waetanaki. Rootaki nojeeki-mowaetan-tanakariri okaatzi 7 kitejeri. Ari nopoñaa-naari roojatzi nareetan-takari otzinkamiki nampitsi Roma. kemijantzinkari-paeni = noyemijantzinkarite-paeni 15 Ikanta ikema-kotetee-yakinani kemijantzinkari-paeni nampitawori janta, itonkiyota-wakina awotsiki iiteetziro “Apio” jempe riyompariteeya-piintani. Okanta janta Mawapankoniki, ari royaawenta-kinari itsipa kemijantzinkari-paeni. Ikanta iñaayita-paakiri Pablo, ramanakari Tajorentsi, thaamenta-shireeyanakani. 16 Ari nareeta-paaka Roma-ki. Ikanta reewari owayiri-paeni rowawijaa-paakiniri omonkyahaa-rewo-paeni itsipa jewari. Riima Pablo ikowaki ijeekawaeta-paaki jempe-rika ikoyiro rirori, apaani owayiri aminakowentziriri.
Ikenkithata-kaantzi Pablo inampiki wirakocha
17 Okanta awijanaki mawa kitejeri nareeta-paaka, ipiyota-paakiri Pablo riiperori-paeni Judá-paeni nampitawori Roma-ki. Ikantakiri: “¡Nosheninka! Paeranitaki raakaan-tawaetakina asheninka-paeni Aapatziyaweniki, Opoñaa rowawijaakina reewariki wirakocha. Rootaki rantakiri, okantawitaka tekatsi nantzimo-wityaari, tee notheen-kawitawo okaatzi rameyitari paerani awaejatziiteni. 18 Osheki rojampi-witakari reewarite wirakocha janta, tee iñiiro nantani rowamae-tantenari, ikowawitaka rapakaa-kaanteenami. 19 Roo kanteencha tee ikowaeya-nitzi asheninka-paeni Judá-paeni, rootaki nokowan-takari riita-kimi amina-kotenani iwinkathari-perote wirakocha, okantawitaka tekatsi asheninka niyakowente naaka. iwinkathari-perote wirakocha = iwinkathari-perote Roma-jatzi = César 20 Rootaki nopiyotan-tzimiri nokamantemi eeroka-paeni, piñaakina roojotan-teetanawo eshirotha okantakaan-tziro oyaako-tziri maawoeni aakapaeni Israel-jatzi-paeni.” 21 Ari ikantee-yanakini rirori: “Tee noñii rojankinata-kotemi poñaayita-chari inampiiteki asheninka Judá-paeni. Tee nokemako-tzimi eejatzi rareeyita asheninka-paeni jaka. 22 Apatziro nokema-kotziri kemijanta-waeta-shita-chari. Nokoyi nokemimi jempe pikanteeyini eeroka.”
23 Ari ikenkishiretee-yakani ipiyotyaa otsipa kitejeri. Tema osheki atziri apiyowentee-yakarini Pablo jempe imaapiintzi. Ikenkithata-kiniri jempe ikanta Tajorentsi ipinkathari-wentantee, roñaaha-yitakiri jempe rojankinata-kotee-yakirini Jesús, retanakawo rojankinariki Moisés roojatzi okaatzi rojankina-yitakiri Kamantaniri-paeni. Roetziñaarikotakawo okitejeetyaa-manaki roojatzi tsirenii-teeni. 24 Eenitatsi kemijanta-nakiriri Pablo, riima itsipa-paeni tee ikemijantzi. 25 Tee raapatziya-waka-yityaa, roojatzi ipiyayitan-tanakari. Roo kanteencha roweyaanta-waari Pablo ikantawaeri: “Omaperotatyaa ikantee-takiriri paerani awaejatziiteni. Tema Ishire tajorentsi ñaawaeta-kaakiriri Kamantan-tanirini Isaías, ikantaki:
26 Piyaate, pikamanteri atziri-paeni, pikanteri:
Pikemae-yawityaani, eero pikemathatee-yawakironi.
Paminee-yawityaani, eero piñahae-yironi.
27 Tema kijoshiree-yakini irika-paeni.
Matayempiteeyakini.
Mawityaakiteeyakini eejatzi.
Rootaki eero ikowichaatanta,
Eero ikemi,
Eero ikenkishiryaa,
Tee ikemijantee-yanitzi, eero nowawijaa-koteeri.
28 Piyotee-yakini eeroka-paeni, aritaki rowawijaa-koyiteeri Tajorentsi kaari asheninkata. Aritaki ikemijanta-yitee rirori-paeni.” 29 Ikanta ithonkakiro Pablo iroka ñaantsi, jateeya-nakini Judá-paeni, osheki iñaana-minthata-wakaanaka.
30 Ari ijeekapaeri Pablo okaatzi apite ojarentsi janta pankotsiki ipinatziri. Tema ari raakameethata-piintakiri ikaatzi areeyitariri. 31 Ari ikenkithatakaa-piintakiri jempe ikanta ipinkathari-wentantee Tajorentsi, ikenkithata-kota-kiniri eejatzi Awinkatharite Jesús, Jeepatzii-totaa-rewo. Tekatsi otzika-tzika-waeterini ikenkithata-kaantzira.

*28:11 Tsipantzi = Cástor eejatzi Pólux

28:14 kemijantzinkari-paeni = noyemijantzinkarite-paeni

28:19 iwinkathari-perote wirakocha = iwinkathari-perote Roma-jatzi = César