1 Nay jaꞌabɨ tiempɨ wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy chooꞌndøø jam Judeɨt na̱xjotp jøts ñøjkxtøø ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Antioquía, jam ttaꞌawa̱nɨbøjkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts tnɨmaadyɨ ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk kuwa̱nɨ yikmoꞌodɨt ja ejxpajt ñeꞌkxkøjxp sa̱mɨ Moisés jekyɨp tyikyøꞌøy ja yꞌanaꞌamɨn, wɨnets ja jadeꞌen yiknɨtsoꞌokꞌa̱tɨdɨt ja Dios. 2 Wɨnets ja Pablo møøt ja Bernabé møkꞌampy ojts møøt ñagyajpxyɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy, jøts ku kaꞌ jadeꞌen yꞌøyɨ yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ. Wɨnets ja Pablo ja Bernabé yikpɨkta̱ktøø møøt wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy jøts jam ñøjkxtɨt Jerusalén, jamts tja̱a̱kꞌatska̱jpxꞌøyɨdɨt jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ møøt jaꞌadɨ pøn jaty ja Jesús kyudanaabyɨꞌajtpy, jøts møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn jaty jam møja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp tsa̱ptøjkjotp.

3 Xjats kyajxtsooꞌnɨyɨdøø ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ jam Antioquía, xjats chooꞌndøø jøts jam ña̱xtɨ ma̱ ja et txøøwɨ Fenicia jøts Samaria. Jamts tnɨga̱jpxtøø tnɨmadya̱ktøø, jøts ku namay ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø tmajtstutnɨdɨ ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn pøn jaty kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts tpabøjktøø tuꞌugyɨ ja Dios yjaꞌ. Xjats ja yjanchxonda̱ktøø ja myɨguꞌuktøjk ku ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø jaꞌabɨ ayuujk.

4 Kuts yja̱ꞌttøø ja Pablo møøt ja Bernabé jam Jerusalén, wɨnets ojts kya̱jpxpøøꞌkxyɨdɨ ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ. Xjats ja tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ktɨ sa̱ ojts ja Dios møk tyukpudøkɨyɨdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 5 Xjats wɨna̱a̱gɨn ja fariseɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja Jesús yjaꞌ tpaduujnɨdɨp, wya̱ꞌkukɨdøø jøts wya̱ndøø:

―Kuwa̱nɨ yø tpaduujnɨdɨt Moisés kyutujk pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ øy yø Jesús yjaꞌ yjayikpaduñ, jøts kuwa̱nɨ ejxpajt yikmoꞌodɨt ñeꞌkxkøjxp.

6 Wɨnets jadɨgojk ñamyujkɨdøø ja Jesús kyudanaabyɨ jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ sudsoꞌampy yika̱jpxwɨmbett yikꞌadsojɨmbett. 7 Tø wyɨnaty jeky tka̱jpxꞌøyɨdɨ, jøts ja Pedro tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jøts tnɨma̱a̱y:

―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, mee mnɨja̱ꞌwɨp jøts ku øts ja Dios jekyɨp xwɨwich, jøts øts ndukmadoꞌot ja ja̱a̱ꞌy pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, sudsoꞌampy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm xpojkpɨmaaꞌkxɨndɨt jøts ja tmɨbøktɨt. 8 Wa̱ꞌa̱ts ja Dios tꞌixy sa̱ jaduꞌuk jaduꞌuk nwɨnma̱a̱ꞌyɨndɨ, jøts yɨdeꞌenꞌampy yiknɨja̱wɨ ku Dios ja tø kyupikyɨdɨ jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy, ku tø tyuktatøkɨyɨdɨ ja yꞌEspíritu Santo nayɨdeꞌen ejxɨm adøm ojts xmøꞌøyɨm ja kunuuꞌkxɨn. 9 Kaꞌap ja Dios pøn ttsøky tkatsøky, tyumkupijkpy jaꞌ wan tpønɨ, kaꞌap ja tꞌixy wan pøn tꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ uk wan pøn tkaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ, patyts ja nayɨdeꞌen tø yikpojkpɨmaaꞌkxtɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ku ja tø tjanchja̱wɨdɨ. 10 Mɨguꞌuktøjktɨ, ¿tiku xmɨmaydɨ xmɨda̱jtɨ pønɨ sa̱ ja Dios tø tpɨkta̱ꞌa̱ky, jøts jaꞌ xapa̱a̱ttɨ pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp? ¿Tiku kawɨna̱a̱k wɨnma̱a̱ꞌñ xaguwa̱a̱nɨdɨ? Nɨkaꞌats adøm ja kaꞌpxy nꞌukpaduuꞌnaꞌandɨ, nɨ ja nꞌa̱pteetyꞌamøj adøm ja kaꞌpxy tø tkaꞌukpaduunɨdɨ. 11 Pø kaꞌaxɨ jadeꞌen yꞌøyɨ, njanchja̱ꞌwaꞌamp adøm jaꞌ ku ja Jesús xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtyɨndɨ kyøꞌømdsøky, nayɨdeꞌen sa̱m jaꞌ pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ.

12 Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌamongøxtøø, jøts tpatmadoodøø ku ja Pablo jøts ja Bernabé tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ sa̱ ja Dios møk pyudøjkɨyɨdøø, ku ja myɨla̱grɨtundɨ jøts ja Dios yꞌejxpajt tpaduujnɨdøø jaꞌ yꞌetjotptɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 13 Ku ja Pablo jøts ja Bernabé kya̱jpxꞌaba̱a̱jttøø, jøts ja myɨguꞌuk midi Jacobo txøøwꞌa̱jtmɨp, jaꞌats wa̱a̱n:

―Meets mɨguꞌuktɨ, ukmadowdɨ waanɨ: 14 Tø ja Simón Pedro tjanɨgajpxy sudsoꞌampy ja Dios tø tmøꞌøy ja mayꞌa̱jt myɨdukꞌojk pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, jøts ku ja Dios ja nayɨdeꞌen tꞌuꞌnkꞌaty tꞌuna̱ꞌjkꞌaty jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌdyɨ. 15 Kuwa̱nɨ ɨxya̱m jadeꞌen yjaty kumɨ jadeꞌen ja Dios kyugajpxy ojts tjaadyañ, ku ja Dios yɨdeꞌen wya̱a̱ñ:

19 Xjats ja Jacobo tja̱a̱knøjmɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts wya̱a̱ñ:

―Kaꞌ nugo xmɨga̱jpxtɨt pøn kaꞌap yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, pøn ja Jesús yjaꞌ tuꞌugyɨ tpadunwa̱jnɨdɨp, pøn tø tmajtstutnɨdɨ ja myøja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn. 20 Øyꞌa̱jtp ja nøky ngajxɨndɨt, jøts jaꞌayɨ ndukmadooꞌɨndɨt jøts kidi ja ttsuꞌutstɨ midi ja tsa̱maxa̱n yiktawɨndsøꞌjkɨp, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy ñabyøjkxɨdɨt, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja jɨyujk tsuꞌuch ttsuꞌutstɨt midi kaꞌ tyaxy, jøts midi yuktsumyꞌooꞌkp, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy tjøøꞌkxtɨt. 21 Wan yøꞌøyɨ, pø jaayɨmts ja Moisés kyutujk xyumɨyika̱jpxwaꞌkxy, ti ma̱ga̱jp ja kyaꞌukyiknɨgajpxy ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam, ejtpts ja yiknɨga̱jpxꞌity wɨmbooꞌkxɨn xøøw.

22 Wɨnets ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús, jats ñawyɨwejtsɨdɨ namajtsk ja ja̱a̱ꞌy pøn tmøødɨdøø ja Pablo jøts ja Bernabé jam Antioquía. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy midi yikwɨndsøꞌjkɨyꞌejttɨp, tuꞌuk txøøwɨ Judas Barsabas jøts jaduꞌuk txøøwɨ Silas, 23 jaꞌats tmɨnøjkxtøø ja nøky jøts yɨdeꞌen ja nøky wya̱ꞌa̱ñ:

“Øøts ɨdøꞌøn jaꞌ pøn jaty ja Jesús kyudanaabyɨꞌajtpy, møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, øøts ɨdøꞌøn ja ka̱jpxpooꞌkxɨn nguejxpy, nga̱jpxpøøꞌkxpy øøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, pøn jam tsɨnaadyɨp Antioquía, jøts jam Siria, jøts nayɨdeꞌen Cilicia. 24 Tø øøts nnɨja̱wɨ ku wɨna̱a̱gɨn ya̱ꞌɨt ja̱a̱ꞌy ojts ñøjkxtɨ ma̱ meets jam, jøts ojts nugo myikwɨnmaamya̱ꞌa̱dyɨdɨ, ku jadeꞌen mnɨɨꞌmxyɨdɨ jøts ku kuwa̱nɨ ja mixyuna̱ꞌjk yikmoꞌodɨt ja ejxa̱ꞌa̱n ñeꞌkxkøjxp, jøts ku kuwa̱nɨ ja Moisés kyutujk xpaduujnɨdɨt. Mɨguꞌuktøjk, kidi øødsɨpts ja jadeꞌen ngajpxmyøøpy. 25 Paty øøts yikxon nga̱jpxꞌøyɨ, jøts øø nbɨkta̱ꞌa̱ky namajtsk ja kugajpxy midi mee mꞌatsꞌejxɨyɨp, jaꞌats myøødɨdɨp ja Pablo jøts ja Bernabé pøn øøts ndsøkyꞌajtpy, 26 jøts pøn tø tyimñadyamɨyoxɨyɨ amumjoojt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. 27 Ya̱ꞌa̱t øø nguejxpy midi txøøwꞌa̱jttɨp Judas jøts Silas, jøts møøt mꞌukmadya̱ꞌa̱ktɨt jøts mdukmadowɨyɨdɨt ya̱ꞌa̱t tukɨꞌɨyɨ. 28 Tø ja Espíritu Santo tꞌøyja̱wɨ, nayɨdeꞌents øøts, jøts kaꞌap meets mayjøøjp ja wɨnma̱a̱ꞌñ nmøꞌøy, øy ku ya̱ꞌa̱t xpaduꞌundɨt: 29 kaꞌ xtsuꞌutstɨt midi ja tsa̱maxa̱n tø yiktawɨndsøꞌøgɨ; jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy xjøøꞌkxtɨt, kaꞌ xtsuꞌutstɨt nayɨdeꞌen o ti jɨyujk midi yiktsumyꞌooꞌkp, nayɨdeꞌen kaꞌap ja mnɨya̱a̱ꞌy mnɨdøꞌøxy mnabyøjkxɨdɨt. Pønɨ mbadundɨp yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, tsuj mduuꞌba̱a̱ttɨt meets jadeꞌen. Yøꞌøbɨ anaꞌamɨn øø nguejxpy, Dios mgunuuꞌkxɨdɨp.”

30 Xjats chooꞌndøø ja kunøky jøts ñøjkxtøø jam Antioquía. Wɨnets ñamyujkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy pøn ja nøky yiktanɨgaxtɨp jøts yikømøødyøø. 31 Ku ja tpaꞌejxtøø, jøts yjanchxonda̱ktøø ku jadeꞌen ja wɨnma̱a̱ꞌñ yikmoꞌodɨ. 32 Kumɨ yja̱jttɨp wyɨnaty nayɨdeꞌen ja Judas ja Silas sudso tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdɨt ja Dios kyajpxy. Xjats ttukja̱ꞌgyukɨdøø, jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ yjanchxonda̱ktøø ku ja jadeꞌen kya̱jpxjotꞌamøjkɨyɨdɨ. 33 Ku jap waanɨ yꞌukta̱a̱ꞌnɨdøø, wɨnets ojts tjaꞌukmɨnawyaꞌkxyɨdɨ ja myɨguꞌuk, ojts ja yꞌukmøꞌøñɨyɨdɨ ja ka̱jpxpooꞌkxɨn jøts ja Dios kyunuuꞌkxɨdɨt, jøts nay jam wyɨmbejtɨ ma̱ jam chooꞌndøø. 34 Xjats ja Silas wyɨnma̱a̱y, wɨnets ja jam tya̱a̱ñ. 35 Nayɨdeꞌen ja Pablo jøts ja Bernabé jap tya̱a̱ndøø Antioquía, namay ja myɨguꞌuktø møøt, yikꞌɨxpøjktøø tka̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja Dios kyajxpy.

36 Tø wyɨnaty ja tiempɨ waanɨ ña̱xkojmɨ ku ja Pablo tnɨma̱a̱y ja Bernabé, jøts wya̱a̱ñ:

―Wan tja̱a̱ꞌmyɨm jadɨgojk jam magya̱jp ma̱ jaty ja Dios kyajpxy tø nmɨwɨdijtyɨm, jamts nmɨguꞌuktøjk nꞌatsꞌejxɨnt sa̱ jam yja̱ttɨ kyubattɨ.

37 Xjats ja Bernabé twa̱a̱wa̱ꞌa̱ñ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jt Juan Marcos; 38 kaꞌats ja Pablo ja twɨnja̱wɨ jøts jaꞌ tmøødɨt, kumɨ tø ja jam wyɨnaty tꞌukyiktañ ma̱ et txøøwɨ Panfilia, kaꞌap ja wyɨnaty tyikyøꞌøy ja Jesús kyajpxy. 39 Xjats ñagya̱jpxɨdɨ jeky ja Pablo møøt ja Bernabé, kaꞌ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ yꞌuknabya̱jtnɨyɨdɨ jøts jadeꞌeñɨ ñawya̱ꞌkxɨnɨyɨdøø; wɨnets ja Bernabé tmøødɨyɨɨꞌñ ja Marcos, jøts tyøjkɨdøø ba̱rkɨjøtpy jøts ñøjkxtɨ ma̱ et txøøwɨ Chipre, 40 xjats ja Pablo ojts twa̱a̱jɨꞌɨky ja Silas. Jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ ñɨma̱a̱jyɨyøø: “Nøjkx møøt ja Dios, Dios mgunuuꞌkxɨdɨp.” 41 Xjats ja chooꞌndøø, jøts ña̱jxtøø ma̱ et txøøwɨ Siria jøts Cilicia. Jamts tka̱jpxjotꞌamøjkɨdøø ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam wyɨnaty.