14
Na'su Herodesja Feti'su Juanma fi'tti
(Mr 6.14-29; Lc 9.7-9)
Tse'i Galilea ande na'su Herodes osha'cho Jesús tson'chone paña. Pañamba tisema fuitesundeccunga su:
—Va a'ija Feti'su Juan. Papa tsu ccase qquendya. Tsa'caen ccase qquendyapa tsu osha'cho agattoen'choma canjaeñe osha.
3-4 Nane Herodesja tise quinshi Felipe pushema in'jamba itsa tisumbeve. Tsa'caen egae tsinconsi Juan tisema iyu'u:
—Manda'cho tsu se'pi tsa pushesuma pusheye.
Qquen iyu'usi tsa pushesu, Herodíasja, Juanma iyicca'yepa fi'ttiye in'jan. Tsa'caen in'jansi na'su Herodes Juanma indipa candenai'ccu tandamba picco'je'ttinga picco. Tsa'ma fi'ttiye in'jan'ma tsa andesundeccuma dyojopa antte. Nane poiyi'cco a'i tsu in'jan'fa Juanjan Chiga Aya'fama afa'su. Tsonsi Herodes canqque'fa napisi fiestaen'jen'fa. Herodías onque'ngeja fiestani bo'fa'chonga jipa boira'je. Boira'jesi Herodes camba avuja. Camba avujapa ñoa'me su'choi'ccu, “Osha'cho jongoesuve que in'jan'ninda gi afeya,” qquen tsu su. Herodes qquen susi pushesuja, tise chan Herodíasi'ccu condasepa chan in'janqquia'caen japa Herodesma su:
Ñanga afeja Feti'su Juan tsovema. Patiyanga ppiñamba ñanga afeja.
Qquen susi Herodes ñombi'ye. Tsa'ma ñoa'me su'choi'ccu afeye supa poiyi'cco fiestani jisundeccu paña'fasi tiseja manda pushesu in'janqquia'caen tsoñe. 10 Mandasi sundarondeccu picco'je'ttinga japa Juan tsovema chattu. 11 Chattupa patiyanga ppiñamba ipa pushesunga afe. Pushesu isupa tise changa angapa afe.
12 Tsonsi Feti'su Juanma shondosundeccu jipa Juan ai'voma angapa a'tu'fa. A'tupa japa Jesúsnga conda'fa.
Jesús cinco mil a'ima o'fian
(Mr 6.30-44; Lc 9.10-17; Jn 6.1-14)
13 Jesúsja Juanma fi'tti'chone pañamba tse'ttie sombopa shavonga otsepa a'i menia ja tisuyi can'jenccaye. Tsa'ma aindeccu pañamba poi canqquene sombopa tsu'ttengae tisema omboemba a'i menia o'tie ja'fa. 14 Tsa'cansi Jesús shavo'ye sombopa tsain'bio a'ima atte. Attepa injama'cho tsosipie tise'pama mende'ye. Mende'yepa tise'pa pajisundeccuma'qque ccushaen. 15 Tayo cose jisi Jesúsma shondosundeccu Jesúsnga jipa su'fa:
—Vani a'i menia gi can'jen'fa. Tayo tsu cose. Aindeccu bo'fa'choma mandamañajan cuintsu chipiri canqqueni japa aña'choma chavapa an'faye.
16 Tsa'ma Jesús tise'pama su:
—¿Ma'caen tsu moeña'cho? Que'i tise'pama o'fian'faja.
17 Tsa'ma tisema su'fa:
—Nane cinco pan, dos avuveyi gi an'bian'fa.
18 Qquen susi Jesús su:
—Ipa afe'faja ñanga que'i aña'choma.
19 Afesi Jesús a'i bo'fa'choma manda cuintsu shoshovinga dyai'faye. Tsa'caen mandapa cinco panma, dos avuma'qque isupa Chiga sefacconima asuccocamba aña'chone Chigama ñotsse afa. Qquen afapa panma doñamba tisema shondosundeccunga afe cuintsu aindeccunga attufaen'faye. 20 Poiyi'cco a'i isupa an'fa. An tteppu'fasi Jesúsma shondosundeccu japa an antteye'cho sheque'pama taipa doce saparove on'boen'fa. 21 An'fa'chondeccu tsu tsandienaccuyi cinco milca'on. Toya'caen tsain'bio pushesundeccu, dushundeccu'qque an'fa.
Jesús mar na'en omba'ye tsui jacan
(Mr 6.45-52; Jn 6.16-21)
22 An nanimba tse'faei'ccuyi Jesús tisema shondosundeccuma manda shavonga otsepa tisema catipa mar jonifani o'tie ja'faye. Jesúsja can'jemba aindeccuma mandamañamba omboe jaye. 23 Tsomba a'i bo'fa'choma mandamañamba Jesús ccotta'cconga ansunde tisuyi Chigama iñajañe. Tayo cosesi tisuyi tse'tti can'jen. 24 Tsa'ma tisema shondosundeccu shavongae tayo enttinge marni can'jen'fa. Fingian toeningae fingiansi shave'pa'qque jangipa shavonga zonzoen. 25 Tsa'caen vana'jensi ñoa'me enttinge cose, toya a'ta ccutsumbi'te Jesús mar na'en omba'ye tsui jipa tise'panga catse. 26 Tsa'caen na'en omba'ye tsui jisi attepa tisema shondosundeccu ñoa'me dyo'fa. Dyopa quia'me fundo'fa:
—¡Aya tsu!
27 Tsa'ma Jesús tise'pama afapa su:
—Dyombe can'faja. Ña gi.
28 Qquen susi Pedro asi'ttaemba su:
—Na'su, ñoa'me queja, ñama mandaja na'en omba'ye ña queni jiye.
29 Qquen susi Jesús tisema su:
—Jujú, ¡jija!
Tsonsi Pedro shavo'ye sombopa na'en omba'ye tsui ja Jesúsnga jaye. 30 Tsa'ma tsui jayipa fingiama in'jamba dyo. Dyopa andeccoye ashaen. Andeccoye tson'jemba quia'me fundo qquen supa:
—Na'su, ¡ñama ccushaenjan!
31 Tse'faei'ccuyi Jesús catsepa tise tivema yasapa Pedroma indi. Indipa tisema su:
—Aqquia re'riccoe qui ñame in'jan. ¿Micomba tsu que injama'choja shaca?
32 Tsomba Jesús Pedro'qque shavonga otsesi fingianjan vuiqui. 33 Shavoni can'jensundeccu Jesúsnga catsepa ccaru dyaipa tisema ñotsse afa'fa qquen supa:
—Que qui ñoa'me Chiga Dutssi'ye.
Genesaresundeccuma Jesús ccushaen
(Mr 6.53-56)
34 Marma isepa Genesaret andeni cattufa'fa. 35 Tseni can'jensundeccu “Jesús tsu” qquen in'jamba pa'cco tsa andesundeccunga tise ji'chone conda'fa. Condasi poiyi'cco tise'pani'su pajisundeccuma Jesúsnga i'fa. 36 Ipa tisema iñajan'fa cuintsu tise ondiccu'je utufama pporaeñe antteye. Tsaveyi pporaemba tsu ccusha'fa.