8
Na congomba paji'choma ccushaen
(Mr 1.40-45; Lc 5.12-16)
Jesús atesian nanimba ccotta'cco'ye ande. Andesi tsain'bio a'i toya tisei'ccu jacan'fa. Na congomba paji'su tisenga catsepa ccaru dyai. Jesúsnga ccaru dyaipa iñajan:
—Na'su, que in'jan'da qui ñama giya'tsse ccushaeñe osha.
Qquen susi Jesús tise tivema yasapa paji'suma pporaemba su:
—In'jan gi ñajan. Giya'tsse qui ccusha.
Tse'faei'ccuyi giya'tsse ccushasi Jesús tisema manda:
—Cca'indeccunga condajama. Tsa'ma japa Chigama afa'sunga tisuma canjaenjan. Moisés mandaqquia'caen ccusha'chone afe'choma afeja cuintsu tsa'caen tsonsi poiyi'cco a'i que ccusha'chone in'jan'faye.
Capitámbe sema'suma ccushaen
(Lc 7.1-10)
Jesús Capernaumni ca'nisi romano sundaro capitán tisenga jipa iñajan:
—Na'su, ñambe sema'su tsu ishopa paqque'sunga setsayepa paji. Pajipa iña'me iñesi tsaoni ccui.
Jesús tisema su:
—Jipa gi tisema ccushaeña.
Qquen susi capitán tsu su:
—Na'su, ñotssimbi gi cuintsu queja ña tsaoni jiye. Tsa'ma queja toe'tti ccutsupa mandaja cuintsu ñambe sema'su ccushaye. Mandasi tsu ccushaya. Ñajan sundaro a'i. Ña nasundeccu ñama manda'fa. Ña'qque ñama bove'ccoa sundarondeccuma manda. Fae'ccoma “Jaja” qquen mandasi tiseja ja'je. Faesuma “Jija” qquen mandasi tiseja ji'je. Ña sema'suma “Qquen tsonjan” qquen mandasi tsa'caen tiseja tson'jen.
10 Jesús tsama pañamba sundaro capitáne asi'ttaén ccutsu. Tsomba piyicamba tisei'ccu jacansundeccuma su:
—Ñoa'me gi su, va a'ija ñoa'me tsu ñame in'jan. Ni fae israe'su tsa'caen ñama in'jambi. 11 Toya'caen gi su: Tsain'bio a'i coejechiga sombo'jene, chiga amppi'jene'qque jipa Chigama na'sian'cho aindeccuve dapa Abraham, Isaac, Jacobi'ccu fae'ngae dyaipa an'faya. 12 Tsa'ma israendeccuja joqquitssiañe'faya. Nane Chigaja tise'pama aisheve in'jamba ñoña Tise aindeccuve da'faye. Tsa'ma israendeccuja tsama chi'gapa tsangae sinttianga biani catiyepa i'na'faya. Vana'jemba ttun'dundu'je'e iyicca'yepa i'na'faya.
13 Tsomba Jesús capitáma su:
—Que tsaoni jaja. Que in'janqquia'caen tsu da.
Tse'faei'ccuyi capitámbe sema'suja ccusha.
Jesús Pedro chanccashema ccushaen
(Mr 1.29-31; Lc 4.38-39)
14 Tsomba Jesús Pedro tsaoni ja. Japa Pedro chanccashema atte ajepa ccui'choma. 15 Jesús catsepa tise tivema pporaen. Pporaensi aje chattian. Aje chattiansi ccushapa jangipa poiyi'ccoma cui'ñañe ashaen.
Tsain'bio pajisundeccuma ccushaen
(Mr 1.32-34; Lc 4.40-41)
16 Tayo chiga amppisi tsain'bio cocoya ca'ni'chondeccuma tisenga i'fa. Jesús fae aya'fave afapa cocoyama joqquitssian. Poiyi'cco pajisundeccuma'qque ccushaen. 17 Qquen tsu tson tayopi'su Chiga Aya'fama afa'su Isaías suqquia'caen tsoñe: “Tiseja ingi pajipa iña'su'choma joqquitssian. Ingi paqque'suma angapa cati.”
A'i Jesúsi'ccu jacañe in'jan'fa
(Lc 9.57-62)
18 Tsain'bio a'i Jesúsnga shonquendi'e bo'fa. Jesús tsama attepa tisema shondosundeccuma manda cuintsu shavonga otsepa mar jonifani tisei'ccu ise'faye. 19 Toya ja'fambi'te Chiga manda'choma atesian'su Jesúsnga catsepa su:
—Atesian'su, mani que jaca'ni'qque ña'qque fae'ngae jacaña.
20 Jesús tisema su:
—Quiya tsu tise'pa ana'jen'cho changove an'bian'fa. Chhiriria'qque tise'pa tsao'pave an'bian'fa. Tsa'ma Sefaccone Ji'cho A'i gi mani japa anaña'chove mecho.
21 Faesu Jesúsma shondo'suja su:
—Na'su, ña yaya pasi a'tupa gi quei'ccu fae'ngae jacaña.
22 Tsa'ma Jesús tisema su:
—Antteja cuintsu ñame in'jambindeqquia tsa'caen pa'chondeccuma a'tuye. Tsa'ma queja ñai'ccu jacanjan.
Fingian, mar'qque Jesúsma paña'fa
(Mr 4.35-41; Lc 8.22-25)
23 Tsomba shavonga otsesi tisema shondosundeccu'qque otse'fa. 24 Ñoa'nga a'tasi opatsse jayi'fa. Opatsse jayi'fasi tse'faei'ccuyi fingian quia'me fingiansi tsa'ccu shave'pa shavonga zonzoemba ca'ni. Tsa'ma Jesús pa'ccoma atesumbe'yi ana'jen. 25 Tisema shondosundeccu dyopa Jesúsnga catsepa qquendyaemba su'fa:
—Na'su ingima ccushaenjan. Cu'nomba gi paye tson'jen'fa.
26 Tsonsi Jesús su:
—¿Jongoesie qui ñame in'jambipa dyo'fa?
Qquen supa jangi ccutsupa fingiama iyu'usi vuiqui. Shave'pama'qque iyu'usi ñoa'me ppimppianccuve da. 27 Tisema shondosundeccu attepa can'boemba iñajampañacco'fa:
—¿Ma'ca tsu va a'ija? Mandasi fingian, mar'qque tisema paña'fa.
Gadara'su cocoya ca'ni'chondeccu
(Mr 5.1-20; Lc 8.26-39)
28 Tsomba mar jonifani isepa Gadara andeni ccattufa'fa. Ccattufasi dos cocoya ca'ni'chondeccu ayama atu'ttini can'jemba Jesúsma cachuiye ji'fa. Ñoa'me putsa'su'fasi cca'indeccu dyojopa tsangae jacan'fambi. 29 Jesúsma attepa fundondo'e afa'fa:
—Queja Chiga Dutssi'yeta ¿jongoesie qui ingini ji? ¿Toya osefaeña'cho a'ta napimbi'te ingima vanaeñe ti qui ji?
30 Tse'tti biaccaccatsseyi tsain'bitssia cochi an sheque'fa. 31 Tsa'cansi cocoyandeccu Jesúsma iñajan'fa qquen supa:
—Ingima somboen'da antteja cuintsu ingija cochi sheque'fa'chonga ca'niñe.
32 Jesús tise'pama su:
—Jujú, japa ca'ni'faja.
Qquen susi cocoyandeccu aindeccu'ye sombopa cochinga ca'ni'fa. Ca'ni'fasi pa'cco cochi sheque'fa'cho sumbie dapa ccotta'cco piyiccu'fanga buttopa marnga amppippi ja'fa. Tsa'caen amppippi japa tsu andeccopa pa'fa.
33 Cochima coirasundeccu cochi sumbie dasi attepa buttopa ja'fa canqqueni. Japa canqqueni can'jensundeccunga pa'cco ma'caen da'choma conda'fa. Cocoya ca'ni'chondeccu ccusha'chone'qque conda'fa. 34 Tsa'caen condasi poiyi'cco tsa canqque'su aindeccu sombopa Jesúsma cachuiye ji'fa. Jipa tisema attepa dyopa iñajan'fa cuintsu Jesús tise'pa'ye joqquitssiye.