19
Jesus-lu Zacchaeus-lu
Jesus isiqtuq Jericho-mun apqusaałhiñaġukługu. Itmiñiqsuq qaukłiat tax-siliqirit atilik Zacchaeus-mik, aasiiñ umialgupluni. Qiñiġuŋniġaa kisuutilaaŋa Jesus. Aglaan iñuŋuluuraupluni qiñilguiññiġaa atakkii iñugiakpaitḷutiŋ iñuich. Taatnaqhuni aqpaqsruġniqsuq sivuatnun iñugaaġruich mayuqhuniasiiñ napaaqtumun qiñiġukługu Jesus apqusaaġniaqtuaq taavrumuuna. Jesus taruŋaqami aaġluġniqsuq nipliutiplugu Zacchaeus, “Qilamik atqaġiñ, atakkii tukkuniaqtuŋa tupiqnun uvlupak.” Zacchaeus qilamik atqaġniqsuq. Paġlaniġaa Jesus quviasullapiaqhuni. Iluqatiŋ iñuich qiñiqtuat uqapiḷuaqsiñiqsut, “Una aŋun Jesus tukkuruq tupqanun iñuum killuliqirauruam!” Kiŋuniġmiñi Zacchaeus makitluni nipliutiniġaa Atanġuruaq, “Naalaġniḷḷagiñ! Qaitkisigiga avvaŋa suuraġikaġma inuqsraqtuanun. Aqsakniksimaniġuma kisupayaamik utiqtitchigisigitka sisamaullugu.” Jesus-ŋum Zacchaeus nipliutiniġaa, “Uvluvak una iñuk tupiqatniḷu anniqsukkauniqsut, atakkii ilaaptuuq kiŋuviaġipmigaa Abraham-ŋum. 10 Iġñiŋa Iñuum aggiqsuq ivaqłiġiaqhuni suli anniqsuityaqhuni tammaummiruanik iñuŋnik.”
Atrikusaun Kaviqsaatigun Maniuratigun
11 Iñuich naalaġnipkaqługich taavrumiŋa Jesus uqautipsaaġniġai atrikusautmik. Tikiyasipḷuni Jerusalem-mun iñuich isummatiginiġaat aŋaayuqautaa Agaayyutim sagviaqsiñipḷugu. 12 Uvvaasiiñ nipliġñiqsuq, “Iḷaatniguuq umialiqaġniqsuq aullaġniaqtuamik nunamun uŋasiksuamun umialiguqtitqupluni, aasii utiġuni. 13 Aullaġaluaqani qulit savaktini aatchuġniġai ilaagullaa kaviqsaamik maniŋmik uqautiplugich, ‘Aglipkaġniuraġumagiksi utiġniałłamnunaglaan.’ 14 Aglaan nunaqataiñ uumiginiġaat. Tuyuqaġniqsut uqqiraqtinik maliquplugu nipliqhutiŋ, ‘Taamna iñuk umialigisuŋitchikput.’ 15 Taamna iñuk umialiguqami utiġniqsuq. Iŋmiñuquniġai savaktit tavrauvaa iḷitchuġisukługu qanutun piññaktilaaŋat. 16 Sivulliq tikitñami nipliġñiqsuq, ‘Ataniiq, manik qaisan atuqługu quliniksuli piññaktuŋa.’ 17 ‘Aarigaa! Savallautaġniqsutin. Tuniqsimarutin mikiruatigun. Aŋalatiġuġisigikpiñ qulinun nunaaqqiñun.’ 18 Tuglianli pirim tikitñami nipliutiniġaa, ‘Ataniiq, manik qaisan atuqługu tallimaniksuli piññaktuŋa.’ 19 Taavrumuŋa taamna nipliġñiqsuq, ‘Aŋalatiġuġisirutin tallimani nunaaqqiñi.’ 20 Piŋayuatsuli piri tikiññiqsuq nipliqhuni, ‘Ataniiq, uvva kaviqsaaq maniiñ tugvakkaġa iriqługu kakkiiḷisamun. 21 Iqsigiplutin atakkii nagliktaitchutin. Piksraġaqtutin pigiŋisaqnik suli katitchiraqtutin nautchiiŋisaqnik.’ 22 Atanġum nipliutiniġaa, ‘Suksrauŋił̣allaktutin! Nipliutipkun atanniġisigikpiñ! Naluŋitchiñ nagliktaił̣iġa, piksratlałiġa pigiŋisamnik suli katitchitḷałiġa nautchiiŋisamnik. 23 Suvaatami iḷiŋitpiuŋ maniga manikuviŋmun? Akuqtuġayaġiga iḷḷataa manium utiġuma.’ 24 Nipliutiniġai qichaqtuat tamaani, ‘Piḷugu kaviqsaaq manik ilaaniñ qaitchiuŋ pirimun piqaqtuamun qulinik maniŋñik.’ 25 Aglaan nipliutiniġaat, ‘Ataniiq, piqaaniktuq qulinik maniŋñik!’ 26 Ilaan nipliutipsaaġniġai, ‘Iñupayaaq piqaqtuaq aatchuusiaġmiñik piññapsaaġisiruq sippakuuqtauliġuni, aglaan iñuk piqaŋitchuaq, mikiruaqunniiñ piginasugikkaŋa piikkaugisiruq. 27 Pakma taipkua igḷuliuqtitka ataniqaġuŋitchuat uvaŋnik, uvuŋautisigich tuqullugich aasii sivuqqamni!’ ”
Jesus-ŋum Tikisaałha Jerusalem-mun Ataniqtun
28 Jesus uqautiqqaaqługich taavrumiŋa igliqtuiñaġniqsuq Jerusalem-ŋum tuŋaanun. 29 Qallikami Bethphage-mun suli Bethany-mun iġġiani atiqaqtuam Olives-mik, tuyuġiniġik malġuk maliġuaqtik sivumiñi, 30 itnaqługik, “Aullaġitchik nunaaqqiuramun taichuŋa. Tikitchaġluqaaqtutik paqitkisigiktik nuġġaŋa natmaksiġvium pituksimaruaq natmaksiġviunġaŋiḷaaq. Pituiġḷugu uvuŋautiyumagiktik. 31 Kia apiqsruqpatik, ‘Suvaata pituiqpitku,’ uqautiyumagiktik, ‘Atanġuruam inuġigaa.’ ” 32 Tikitñamik tamauŋa paqinniġaak iluqaan Jesus-ŋum uqałhatun. 33 Uvvaasiiñ pituiġñiaqtitlugu nuġġaŋa natmaksiġvium iñuan nipliutigik, “Suvaata pituiqpitku?” 34 Kiuniġaak, “Atanġuruam inuġigaa.” 35 Aasiiñ Jesus-muutiniġaat. Taatnaqqaaqługu quppiġaatiŋ iḷiñiġaik qaaŋanun natmaksiaġvium, Jesus aquvitluniasii. 36 Natmaksiaqtitlugu iñuich quppiġaatiŋ tutmaġvigiliutiniġaich tumitchaanun. 37 Tikiññiqsut inimun tavrakŋa Jerusalem qiñiġnaqsipḷugu. Tavra iñugiaktuat maliġuaqtit Agaayyun quviatchautigiaqsiñiġaat suli nanġaqługu nipitusipḷutiŋ iluqaisigun quviqnaqtuatigun qiñikkaġmiktigun,
38 “Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ umialik tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik! Psalm 118:26
Illi tutqiun qiḷaŋmi suli kamanaun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi.”
39 Aasiiñ iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat akunġatniñ iñugaaġruich uqautiniġaat Jesus, “Iḷisautrii, tilikkich maliġuaqtitin iñuksruisaaqulugich!” 40 Jesus kiuniġai, “Uqautigipsi, maliġuaqtitka nipaisaaġniqpata uyaġaitḷi niplianayaqtut nipitusiḷutiŋ.”
Jesus-ŋum Qirratigigaa Jerusalem
41 Natmaksiḷḷaġmi nunaaqqiq tautukamiuŋ qiagaqsiñiqsuq. 42 Aasiiñ nipliġñiqsuq, “Uvvatuq iḷisimatitchi uvlupak suruksrautilaapsitñik tutqiutiqaġukkupsi. Aglaan kaŋiqsitḷaitchusi! 43 Uvlut tikitkisirut akiḷḷiḷiqsuqtipsi puuġisigaasi, saulugu avatiksi aniyumiñaiyaġusi quġġutilusiḷu sumiḷḷiqaa. 44 Suksraunġiḷḷapiaġisigaasi iñugikkasiḷu. Atausiqunniiñ uyaġak minitchumiñaitkaat. Atuumaniaqtuq atakkii ilipsi iḷisaġiŋitḷugu Agaayyun aggiqman anniqsuġiaqhusi.”
Jesus-ŋum Suaqłuiyaił̣ha Agaayyuvikpauramik
45 Jesus isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun aasiiñ anitlugich tunisiullaqtuatlu tauqsiqsuqtuatlu, 46 nipliutiplugich, “Aglausimaruq uqałhani Agaayyutim itnaqhuni, ‘Tupiġa agaayyuviksrauruq.’ Aglaan iriqtuġvigiliutipkaġiksi tigliŋniaqtinun.”
47 Uvluġaġipman Jesus iḷisautriñiqsuq agaayyuvikpaŋmi. Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit suli sivulliuqtiġruat tuqqutchuŋniġaat, 48 aglaan qanuqsausiiññiġaat, atakkii iluqatiŋ iñuich naalaġnituiñaġaat.