23
No Pilaatu ƴamiri Iisaa
(Matta 27.1-2, 11-14, Marku 15.1-5, Yuhanna 18.28-38)
1 Caggal ɗuum, yimɓe Saahiiɓe ɓeen fuu ummii, njaari Iisaa to Pilaatu hooreejo oon.
2 Ɓe puɗɗi iɓe pela mo, iɓe mbi'a:
—Gorko o min tawi ina wosina lenyol amin, ina haɗa ɗum'en yoɓude kaananke mawɗo oon lampo, ina wi'a hoore muuɗum wo Almasiihu, kaananke.
3 Pilaatu ƴami mo, wi'i:
—Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe naa?
Iisaa jaabii, wi'i:
—Aan e hoore maa haali.
4 Pilaatu jaabii, wi'i hooreeɓe almaami'en e jamaa oon fuu:
—Mi yi'aay fuu feloore e makko.
5 Ammaa ɓe ciini e haala maɓɓe sanne, iɓe mbi'a:
—Ko o waajotoo ɗuum ina waddundura yimɓe ley leydi Yahuudiya fuu, gilla Galili to o fuɗɗiri toon faa e ɗo.
6 Wakkati Pilaatu nannoo ɗum, ƴami yalla gorko o wo Galilinkeejo.
7 Nde o faamunoo Iisaa na ƴuura e ley laamu Hirudus ndeen, o nuldi ɗum Hirudus. Sabo ley balɗe ɗeen tawi Hirudus ina woni ley Urusaliima.
8 Nde Hirudus yi'unoo Iisaa ndeen, ɓerndem weli sanne, sabo ɓooyii ko yiɗunoo yiide mo saabe ko nanannoo dow makko ɗuum. Katin du ina yeloo yiide mo imo waɗa ko haaynii.
9 O ƴami ɗum ƴamɗe keewɗe, de Iisaa jaabaaki fay huunde.
10 Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta na ndarii ɗoon, ina pelda mo no mbaawri fuu.
11 Hirudus du huyfini mo, jalnorii mo, kam e sordaasiiɓe muuɗum, ɓorni mo saaya lobba, nultiri mo Pilaatu.
12 Nyannde ndeen Pilaatu e Hirudus laatii yigiraaɓe, arande ɓe wanyundurnooɓe.
No Iisaa hiitoraa
(Matta 27.15-26, Marku 15.6-15, Yuhanna 18.39-19.16)
13 Pilaatu noddi hooreeɓe almaami'en e mawɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen e yimɓe fuu,
14 wi'i ɗum'en:
—On ngaddanii kam neɗɗo o hono wo o bosinoowo yimɓe. Ndaaree, mi ƴamii mo yeeso mon, de ley ko peloton mo ɗuum fuu, mi tawaay fuu sabaabu jukkotooɗo mo.
15 Hirudus du yi'aay faa'e e makko, sabo yeccinii mo to meeɗen. Paamee, gorko o waɗaay fay huunde ko jeyi warude ɗum.
16 Ndelle, mi fiyan mo, mi yoppa mo.
17 Ina tilsi wakkati iidi Faltagol fuu Pilaatu yoofana ɓe kasunke gooto.
18 Ɓe fuu ɓe ndukidi daande wootere, ɓe mbi'i:
—War mo, njoofanaa min Barabas!
19 Barabas le wo uddanooɗo e kasu saabe muurtere waɗunoonde e ngalluure ndeen, e saabe war-hoore.
20 Pilaatu haaldi e maɓɓe ɗiɗaɓerde saabe muuyo muuɗum yoofude Iisaa.
21 Ammaa ɓe keddii iɓe nduka, iɓe mbi'a:
—Tontu mo! Tontu mo e leggal palaangal!
22 Pilaatu wi'i ɓe tataɓerde:
—Ɗume o waɗi ko boni? Mi tawaay e makko sabaabu fuu ko haani warude mo! Ndelle, mi fiyan mo, mi yoppa mo.
23 Ammaa ɓe ɓeydi feekaade peekaali mawɗi, iɓe mbi'a o tontee. Peekaali maɓɓe ɗiin njaaltii Pilaatu.
24 O hokki ɓe laawol faa ko ɓe ŋaarii ɗuum laatoo.
25 O yoofani ɓe mo ɓe ŋaarii yoofaneede oon, kam woni uddanooɗo ley kasu saabe muurtere e war-hoore. De Iisaa kaa, o watti ɗum e muuyɗe maɓɓe.
No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal
(Matta 27.32-44, Marku 15.21-32, Yuhanna 19.17-27)
26 Nde ɓe njaarannoo mo ndeen, ɓe nanngi gorko jeyaaɗo Sireene bi'eteeɗo Simon, ƴuuruɗo ley ladde. Ɓe mbakkini ɗum leggal palaangal ngaal faa jokka caggal Iisaa, yaara ngal.
27 Yimɓe heewɓe na njokki ɗum. Rewɓe du ina ngoni ley maɓɓe, ina mboya ina piira ɓerɗe muɓɓen mettorgal saabe majjum.
28 Iisaa hucciti e rewɓe ɓeen, wi'i ɗum'en:
—Rewɓe Urusaliima, taa mboyee kam, ammaa mboyee ko'e mooɗon e ɓiɓɓe mon!
29 Sabo dey, balɗe ngaran nde yimɓe mbi'ata: «Barke woodanii rewɓe rimarɓe e ɓe ndeedaay e enɗi ɗi musinaaka.»
30 Ndeen, yimɓe mbi'an baamle caama dow muɓɓen, mbi'a tile udda ɗum'en.
31 Sabo si ɓe ngaɗii nii gilla liccal ngal wo keccal, noy laatoytoo si ngal yoorii?
32 Ɓe njaaridi Iisaa e yimɓe ɗiɗo bonɓe. Ɓeen du wo wareteeɓe.
33 Nde ɓe njottinoo nokkuure wi'eteende Laalagal Hoore ndeen, ɓe tonti mo e leggal palaangal, kanko e bonɓe ɗiɗo ɓeen, gooto gere nyaamo makko, gooto du gere nano makko.
34 O wi'i:
—Baaba, yaafa ɓe sabo ɓe anndaa ko ɓe ngaɗata.
Ndeen ɓe pecciri kaddule makko cumnal.
35 Yimɓe ndarii ɗoon ina ndaara. Hooreeɓe ɓeen du ndarii ina njalnoroo mo, ina mbi'a:
—O hisinii woɓɓe, o hisina hoore makko si o Almasiihu, Cuɓaaɗo Laamɗo.
36 Sordaasiiɓe ɓeen du njalnorii mo. Ɓe ɓattii, ɓe kokki mo ndiyam lammuɗam,
37 iɓe mbi'a:
—Si aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon, hisin hoore maa!
38 Tawi du alluwal takkaama dow hoore makko. Binndi dow maggal na mbi'a: O wo Kaananke Alhuudiyankooɓe.
39 Gooto e bonɓe ɗiɗo tontidaaɓe e makko ɓeen ina mbonkoo mo, ina wi'a:
—Wanaa aan woni Almasiihu naa? Hisin hoore maa, de kisinaa min minen du!
40 Ammaa gooto oon feli oyo oon, wi'i:
—A hulataa Laamɗo naa? Aan e makko fuu, on potu jukkungo.
41 Enen, jukkungo meeɗen wo goonga jaati, sabo ko foti e ko ngolluɗen tan njoɓeteɗen. De kanko kaa, o waɗaay fay huunde ko boni.
42 Ndeen o wi'i:
—Iisaa, miccitoɗaa kam wakkati ngartoyɗaa e laamu maa.
43 Iisaa wi'i mo:
—Goonga kaalanammaami: hannden jaati a wondowan e am ley aljanna.
Haala maayde Iisaa
(Matta 27.45-56, Marku 15.33-41, Yuhanna 19.28-30)
44 Wakkati hakkunde naange, nimre waɗi e leydi fuu faa wakkati yamnde tati kiiral naange.
45 Naange niɓɓi, lefol paliingol ley suudu dewal mawndu ngool seekii ceeke ɗiɗi.
46 Iisaa feekii feekaango manngo, wi'i:
—Baaba, mi wattii yonki am ki ley junngo maa.
Gaɗa o haalii ɗum, o seedi e yonki.
47 Caggal mawɗo sordaasi'en oon yi'ii ko laatii ɗuum, yetti Laamɗo, wi'i:
—Goonga, neɗɗo o wo dartiiɗo!
48 Jamaa garuɗo ndaarude mo oon fuu yi'ii ko waɗi ɗuum. Ɓe njeccii, iɓe piya ɓerɗe maɓɓe.
49 Ammaa annduɓe mo ɓeen fuu, ina ndarii to toowti ina ndaara ɗum fuu. Rewɓe jokkunooɓe mo gilla leydi Galili ɓeen ina ngoni ley maɓɓe.
No ɓanndu Iisaa wattiraa ley saabeere
(Matta 27.57-61, Marku 15.42-47, Yuhanna 19.38-42)
50 Ina woodi gorko bi'eteeɗo Yuusufi jeyaaɗo e waaldeere Saahiiɓe ndeen, wo o gorko lobbo, dartiiɗo.
51 Kanko o jaɓaay ko Saahiiɓe ɓeen kaali e ko ɓe ngolli. Imo ƴuura Arimatiya, ngalluure ley leydi Yahuudiya. Imo heɗii ɓangugol laamu Laamɗo.
52 O yehi to Pilaatu, o ŋaarii ɗum ɓanndu Iisaa,
53 o jippini ɗum e leggal ngaal, o fiili ɗum e kasanke, o watti ɗum ley saabeere wasaande ley hayre, ɗo fay gooto wattaaka.
54 Ɗum hawrii e nyannde segilanteende tawi nyannde fowteteende ɓadake fuɗɗude.
55 Rewɓe wondunooɓe e Iisaa gilla Galili ɓeen njokki Yuusufi, nji'i saabeere ndeen e no o wattiraa ley mayre.
56 Ɓe kooti, ɓe moƴƴinowi nebbeele uurɗe e turaaje.
Caggal ɗuum, ɓe powti nyannde fowteteende hono no yamiroore ndeen wi'iri.