5
* Bureni ŋode nadäkamäŋ; Komegup, eŋi waki kome terak ŋo it täkamäŋ u wawänä kunum gänaŋ Anutu-ken nanik eŋi paot-paori nämo ba äma keritä täŋpani nämopäŋ wädäna ärowäpäŋ api itne. * Upäŋkaŋ kome terak ŋo itkaŋ eŋi kodaki, kunum täŋo gup nikek u jide täŋpäŋ bäräŋeŋ wädäna äroneŋ yäŋ nadäŋpäŋ yäŋkähän-kähän yäŋtäŋ kuŋat täkamäŋ. U imata, eŋi kodaki u wädäna ärowäpäŋ moräŋ, apiŋo kuŋat täkamäŋ ude nämo api kuŋatne. Nämo, u gup bureni nikek api kuŋatne. * Täŋpäkaŋ komegup, kome ŋonitäŋo eŋi waki nikek kuŋatkaŋ bäräpi pähap nadäŋpäŋ yäŋkähän-kähän yäk täkamäŋ. U imata, komegup yäŋopmäŋpäŋ jop maŋpä-kukta nämo nadäk täkamäŋ. Nämo, nin kunum täŋo gup, komegup punin terak wädäna ärokta gäripi nadäkamäŋ. Ude täŋitna imaka irit kehäromi nikek unitä imaka paotta yäwani api uwäktäŋ morewek. * Nadäkaŋ? Anututä ini irit kehäromi u yäpmäk-tagän iwoyäŋpäŋ nipmaŋkuk. Täŋpäŋ irit u bureni-inik api tamet yäŋ niwoŋärekta Kudupi Munapiki intäjukun niniŋ kireŋkuk.
* Mebäri unita bänep pidäm terak bätakigän kuŋat täkamäŋ. Upäŋkaŋ ŋode imaka nadäk täkamäŋ; Komegup ŋo nikekä, Ekänitä ini komeken dubini-ken-inik nämo itkamäŋ. * Unita apiŋo, imaka bureni unita nadäkinik täŋpäŋ kuŋat täkamäŋ. U kwawak irirän kaŋiwattäŋ nämo kuŋat täkamäŋ. * Upäŋkaŋ äneŋi ŋode yäkgän täŋpa; Kumäkta nämo umuntak täkamäŋ. Nämo, gäripnin taŋi uwä komegup ŋo peŋpäŋ Ekäni-kät itta nadäk täkamäŋ. * Täŋpäkaŋ komegup ikek itnayäŋ täkamäŋ ba komegup peŋpäŋ Ekäni-kät itnayäŋ täkamäŋ upäŋkaŋ nadäk kehäromi-inik ŋode pek täkamäŋ; Ekäni täŋo gärip terakgän kuŋaritna gäripi kaŋ nadäwän. 10 * U imata, Kristotä nin yäpmäŋ danikta kuduptagän iŋamiken api ahäne. Ahäŋitna komegup ikek itkaŋ kudän täk täkamäŋ, täga ba waki, uterak kowata nimikta yäwani u api nimek.
Anutu-kät not täŋpäŋ kuŋat-kuŋat
11 * Ekänitä ude api täŋpeko uwä umuri pähap. Unita nadäna tärewäpäŋ ämawebetä udegän nadäkot yäŋpäŋ gwäk pimiŋpäŋ yäwetgän yäwetgän täk täkamäŋ. Täŋitna nin täŋo mebärinin uwä Anututä kwawakinik kaŋpäŋ nadäŋ moretak. Täŋ, inä jide? Bänepjintä ninta jide nadäk täkaŋ? Siwoŋi täkaŋ yäŋ käwep nadäŋ nimik täkaŋ? 12 * Notnaye, ude yäŋira iniken gupi äneŋi jop nadäŋ yäpmäŋ ärokaŋ yäŋ nadäneŋta! Ude nämo, mebäri ŋodeta yäyat; Intä ninta gäripi bureni nadäŋ nimut yäŋpäŋ man udewä täwetat. Ninta ude nadäŋpäŋ äma täŋyäkŋarani täŋo jopman täga api utneŋ. Äma uwä äma bänepi-ken jide pätak unita nadäwätäk nämo täk täkaŋ. Äma gupitagän, dapuritä kak täkaŋ unitagän nadäwä ärowani täk täkaŋ.
13 Äma uwä ninta yäŋguŋguŋ man yäk täkaŋ yäŋ yäk täkaŋ. Täga, ini yäk täkot! Upäŋkaŋ man yäŋahäk täkamäŋ u Anutu wäpi yäpmäŋ ärokta yäŋahäk täkamäŋ. Täŋ, nadäna tumbäpäŋ kuŋat täkamäŋ uwä inta yäŋpäŋ kuŋat täkamäŋ. 14 Imata, Kristotä bänep iron pähap niwoŋäreŋkuko unitä peŋ niwerirän piäni täk täkamäŋ. Iron pähap täŋkuko u ŋode kaŋpäŋ nadäkinik täkamäŋ; Äma kubätä ämawebe kuduptagänta yäŋpäŋ kumbuk. Ude täŋkuko unita ämawebe kuduptagän u bok kumbumäŋ bumik. 15 * Täŋkaŋ kuduptagänta yäŋpäŋ kumbuko unita ämawebe iritta biŋam uwä pen inita nadäwätäk täŋpäŋ nämo kuŋatneŋ. Nämo, u äma täŋkentäŋ yämikta kumäŋpäŋ kodak taŋkuko unitäŋo wäpi biŋam oraŋ imiktagän nadäŋpeŋ kuŋatneŋ.
16 Unita apiŋo nin ämawebe gupi-tagän, kome täŋo nadäk terak nämo yäpmäŋ danik täkamäŋ. Täŋ, bian ninä äma täŋo nadäk terak Kristo kaŋpäŋ nadäk täk täŋkumäŋo upäŋkaŋ apiŋode uwä nämo! 17 * Apiŋo ŋode kaŋdäkŋek täkamäŋ; Äma kubä Kristo terak kwasikot täyak uwä Anututä äma u täŋpewän mebärini inipärik kubä täyak. U imaka biani pewän paoräpäŋ imaka kodaki korewani. 18 * U Anutu kubä-tägän täk täyak. Nin unitäŋo iwan itkumäŋo upäŋkaŋ Kristo terak Anututä täŋpewän inikät bänep kubägän it täkamäŋ. Täŋpäŋ äma ätutä inikät bänep kubägän udegän itta piä ŋo nimiŋkuk. 19 * Unita manbiŋam ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwet täkamäŋ; Anututä Jesu terak komen ämawebe inikät bänep kubägän itta piä täŋkuk. U momini peŋ yämiŋpäŋ momi unita wari nämo nadäk täyak. Täŋpäkaŋ Anutu-kät ämawebe bämopi-ken bänep kubägän pewä ahäk-ahäk täŋo manbiŋam u nintä yäŋahäkta ketnin terak peŋkuk.
20 Unita Kristo täŋo meni jinom yäpmäŋpäŋ mani yäŋahäk täkamäŋ. Yäŋahäk täkamäŋ uwä Anututä ini ämawebeta gera yäyak ubayäŋ. Kristotä iniken man kehäromigän ŋode yäŋahäk täkamäŋ; Bänepjin äyäŋutkaŋ Anutu-kät bänep kubägän itpäŋ kaŋ kuŋarut! 21 * Nadäkaŋ? Kristo u momi nämo upäŋkaŋ Anututä nin täŋkentäŋ nimikta täŋpewän momi äma bureni äworeŋkuk. Ude täŋkuko u ŋodeta; Nintä Kristo-kät kwasikotpäŋ ini Anutu ude, siwoŋi kudupi äworekta täŋkuk.
* 5:1 2Ko 4:7; 2Pi 1:13-14 * 5:2 Rom 8:23 * 5:4 1Ko 15:53-54 * 5:5 Rom 8:16,23 * 5:6 Hib 11:13-16 * 5:7 1Ko 13:12 * 5:8 Plp 1:23 * 5:9 Kol 1:10; 1Te 4:1 * 5:10 Sav 12:14; Rom 2:16, 14:10 * 5:11 2Ko 4:2 * 5:12 2Ko 3:1, 1:14 * 5:15 1Ti 2:6; Rom 14:7-8 * 5:17 Rom 8:1,10; Gal 6:15; Ais 43:18; Rev 21:5 * 5:18 Rom 5:10 * 5:19 Rom 3:23-25; Kol 1:19-20 * 5:21 Jon 8:46; Hib 4:15; Gal 3:13; 1Ko 1:30; Plp 3:9