20
Yämagurani 20:1-26
Baga man 10
Täŋpäkaŋ Anututä man ŋode kudup yäŋahäŋpäŋ yäŋkuk;
Näk Yawe Anutujin. Näkä Isip komeken komi epän keriken nanik ketäreŋpäŋ tämagutkut.
Unita in näk kubägän näwat täkot. Imaka ätuta nadäŋirä anutu ude nämo täŋpek.
4-5 * * Imaka kubä täŋo mäjoni täŋkaŋ nämo iniŋ oretneŋ, imaka kunum terak, ba kome terak ba gwägu gänaŋ uken nanik kubä täŋo mäjoni täŋkaŋ gwäjiŋ äpmoŋ imiŋpäŋ nämo iniŋ oretneŋ. Nämoinik, Yawe Anutujin näkä imaka kubätä näkŋo kome yäpmäkta bitnäkinik täyat. Nadäkaŋ, ämawebe näka bitnäk täkaŋ unitäŋo momi täŋo kowata nanakiye ba äbekiye oraniye kämi ahäŋ yäpmäŋ äronayäŋ täkaŋ uterak api däpmäŋ tärewet.
Täŋ ämawebe bänepitä näkken peŋpäŋ manna buramik täkaŋ u mäyapinikta nadäŋ yämiŋpäŋ säkgämän täŋ yämik täyat.
* Täŋkaŋ Yawe Anutujin wäpi nämo täŋpä waneŋ. Wäpi täŋpä wanayäŋ täŋo uwä mankenta biŋam api täneŋ.
* Täŋpäkaŋ Sabat u pewä kudupi kaŋ irän.
* Täŋkaŋ epän täŋ päŋku kepma 6 uken kaŋ täŋtärewut.
10 Upäŋkaŋ kepma namba 7 uwä Yawe Anutukatä orek itta yäpmäŋ daniwani. Unita kepma uken epän kubä nämo täneŋ. In ba nanakjiye äpetjiye, watä ämawebejiye, ba yawakjiye, ba äma kudupitä intä komeken itneŋo u epän nämo täneŋ.
11 * Yawe uwä kepma 6 epän täŋpäŋ kunum bibik ba gwägu pähap, ba imaka u gänaŋ ba uterak pätkaŋ u kudup pewän ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ kepma 7 uken itpäŋ-nadäk täŋkuk. Unita Yawe uwä Sabat unita kon täŋpäŋ kudupi yäŋkuk.
12 * Täŋpäkaŋ meŋjiye nanjiye oraŋ yämik täkot. Ude täŋpäŋ Yawe Anutujin näkä kome tamayäŋ täyat uken kadäni käroŋi api it yäpmäŋ äroneŋ.
13 * Täŋkaŋ äma kumäŋ-kumäŋ nämo däpneŋ.
14 * Nädapi in kubokäret nämo täneŋ.
15 * Kubota nämo täneŋ.
16 * Notjiye jop manman terak manken nämo yepmaneŋ.
17 * Äma kubä täŋo eŋi, webeni, epän ämawebeniye ba yawakiye ba tuŋumi ätu yabäŋgärip nämo täneŋ.
18 * Eruk ämawebetä yäpä iromäŋ täŋirän u gänaŋ womat mämä yäŋirän nadäŋpäŋ kaŋkuŋ; Gupe pähaptä pom u uwäk täŋirän. Ude kaŋpäŋ bumta umuntaŋpäŋ kwaiŋpäŋ pom u dubiniken nämo itkuŋ. Ban itkuŋ. 19 Ban itkaŋ Moses iwetkuŋ; Gäkŋa niwet yäk. Anututä ini niwerirän nadäŋpäŋ kumne yäŋpäŋ umuntäkamäŋ yäk. 20 Ude yäŋirä Mosestä yäwetkuk; Umuntäneŋtawä. Anututä in mani buramiŋpäŋ gämorikengän itpeŋ kuŋatkaŋ momi wari nämo täneŋta täŋpäŋ-tabäkta äbätak. 21 Ude yäwetkuko upäŋkaŋ ämawebe ban pen irirä Moses inigän Anututä itkukken gupe kubiri pähap u dubiniken kuŋkuk.
22 Täŋpäkaŋ Yawetä Isrel ämawebe yäwetta Moses ŋode iwetkuk; Yawetä ŋode yäyak yäŋ kaŋ yäwet. Näk kunum gänaŋ itkaŋ inkät man yäŋpäŋ-nadäk täŋkumäŋo u kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. 23 Unita nadäwut. Inä gol ba siliwapäŋ anutu jopi täŋpäŋ nämo yäniŋ oretneŋ. Nämo, näk kubägän naniŋ oretneŋ. 24 Unita näk naniŋ oretta bukä kubä komepäŋ täneŋ. Täŋkaŋ uterak ärawa täŋ namikta sipsip bulimakau däpmäŋpäŋ ijiŋpewä jibutpeŋ kuneŋ. Ba näkkät ämawebe inkät bänep kubägän itta ude täneŋ. Täŋkaŋ näk naniŋ oretta bägup kubäkubä iwoyäwayäŋ täyatken näk naniŋ orerirä äbä iron api täŋ tamet. 25 * Täŋ näk naniŋ oretta bukä mobäpäŋ täŋpäŋä mobä ämatä madäwanipäŋ nämo yäpmäŋpäŋ täneŋ. Nämo, mobä ain kujat piä täŋpanipäŋ madänayäŋ täŋo uwä näk iŋamnaken mobä u näkŋo piä täkta kudupi nämo irek, jiraŋ ude täŋpek. 26 Täŋpäkaŋ ŋode imaka nämo täneŋ; Bukä käroŋi boham, punininik nämo täneŋ. Ude täŋpäŋ u äroŋpäŋ iron namikta terak imaka täŋkaŋ u terak äroŋirä äwäŋjin käneŋta.
* 20:4-5 Kis 34:17; Wkp 19:4, 26:1; Lo 4:15-18, 27:15 * 20:4-5 Kis 34:6-7; Nam 14:18; Lo 7:9-10 * 20:7 Wkp 19:12 * 20:8 Kis 16:23-30, 31:12-14 * 20:9 Kis 23:12, 31:15, 34:21, 35:2; Wkp 23:3 * 20:11 Stt 2:1-3; Kis 31:17 * 20:12 Lo 27:16; Mat 15:4, 19:19; Mak 7:10, 10:19; Luk 18:20; Efe 6:2, 3 * 20:13 Stt 9:6; Wkp 24:17; Mat 5:21, 19:18; Mak 10:19; Luk 18:20; Rom 13:9; Jem 2:11 * 20:14 Wkp 20:10; Mat 5:27, 19:18; Mak 10:19; Luk 18:20; Rom 13:9; Jem 2:11 * 20:15 Wkp 19:11; Mat 19:18; Mak 10:19; Luk 18:20; Rom 13:9 * 20:16 Kis 23:1; Mat 19:18; Mak 10:19; Luk 18:20 * 20:17 Rom 7:7, 13:9 * 20:18 Hib 12:18-19 * 20:25 Lo 27:5-7; Jos 8:31