6
Unita Kristota man pidämi intäjukun nadäŋkumäŋo u wari wari nadänetawä! U peŋpäŋ man mebäri bureni, äma ekänitä nadänaŋi upäŋ yäŋpäŋ-nadäk täkäna. Ude täŋitna bänep nadäk-nadäknin api tägawek. Yäput peŋpäŋ man ŋode nadäŋkumäŋo u imata äneŋi yäŋpäŋ-nadäk täne? Bänep sukureŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ täŋo täktäk peŋpäŋ Anutu-tagän nadäkinik täktäk unitäŋo man imata pen yäŋpäŋ-nadäk täk täkamäŋ? * Ba man pidämi pidämi, ume ärutärut täŋo man, kon yäpmäkta keritä gwäki-ken pekpek täŋo man, äma kumbani-ken naniktä äneŋi akukakuk täŋo man ba kadäni pähapken kowata waki tärek-täreki nämo unitäŋo man ba man udewanigän imata pen yäŋpäŋ-nadäk täk täkamäŋ? Ude nämo, Anututä nadäŋ nimiŋirän man udewani yärepmitpäŋ, man mebäri nikek, äma ekänitä nadänaŋi upäŋ yäk täkäna!
Täŋpäkaŋ ŋode nadäwut; Äma kubätä nadäkiniki pewän putärek-inik täŋpayäŋ täko uwä jide täŋitna äma udewanitä bänepi äneŋi sukurewek? U täga nämo! Äma udewani uwä pengän peŋyäŋek gänaŋ kuŋarani. U kunum gänaŋ nanik täŋo kon yäpani. Ba Kudupi Munapiktä bänepi-ken bureni äpmoŋpani. * Täŋkaŋ pengänä bänepitä Anutu täŋo manta nadäwä täga täŋpani. Ba Anutu täŋo kadäni ahäwayäŋ täyak unitäŋo kehäromi yäpmäŋpäŋ kuŋarani. * Imaka säkgämän säkgämän u yäpani upäŋkaŋ nadäkiniki pewän putäreŋkuŋ. Butewaki pähap! Äma udewanitä Anutu täŋo Nanaki päya kwakäp terak äneŋi utpäŋ ämawebe iŋamiken mäyäk imik täkaŋ unita yämaguritna bänepi äneŋi täga sukurenaŋi nämo. Nämoinik! Äma uwä kome udewani bumik. Kome iwän pengän pengän taŋirän ume yäpmäk täyak ba ketem bureni piä mähemitä pugetta pewän ahäk täkaŋ, kome udewani Anututä täŋkentäk bumta täŋ yämik täyak. * Täŋ, kome mup waki mebäri mebäri ugän pewän ahäk täkaŋ, kome udewani Anututä waki nadäŋ imiŋirän kädäp gänaŋ api ijiŋ paorek.
Eruk notnaye, umun man ude täwetat upäŋkaŋ inta nadäkinik ŋode täyat; Inä kädet täga iwatpäŋ Anututa biŋam täŋirä Anututä api tämagurek. 10 * Nadäkaŋ, Anututä kudän siwoŋi iwatpäŋ ämawebe yäpmäŋ danik täyak unita intä piä täga täŋkuŋo unita nämo api guŋ täwek. Ba in Anututa gäripi nadäŋpäŋ ämawebeniye täŋkentäŋ yämiŋkuŋotä pen täŋkentäŋ yämik täkaŋ u tabäŋpäŋ-nadätak. 11 * Unita piä täga u täk täkaŋ udegän gwäk pimiŋpäŋ pen kaŋ täŋ yäpmäŋ ärowut yäŋ nadäk täyat. Ude täŋpäŋä imaka kämi kaŋ-ahäkta itsämäk täkaŋ uwä bureni api kaŋ-ahäneŋ. 12 Gaŋani nämo täneŋ yäŋ täwetat! Nämoinik, äma biani gwäk pimiŋpäŋ nadäkinik ikektä kuŋatkuŋo unitäŋo kädet kuroŋ iwat täkot. Äma uwä imaka u ba u Anututä yämikta yäŋkehäromtak man yäŋkuko u bureni-inik yäpuŋ.
Anutu täŋo yäŋkehäromtak man u bureni
13 Yäŋ-kehäromtak man Anututä Abraham iwetkuko unita nadäwut. Äma kubä Anutu irepmitpäŋ inipärik kubä nämo itak unita Anututä iniken wäpi terak yäŋkehäromtak man u iwetkuk. 14 * U ŋode iwetkuk; Näk bureni-inik nadäŋ gamiŋpäŋ äbotkaye mäyap-inik api pewa ahäŋ gamineŋ yäk. 15 Anututä ude iweränkaŋ Abrahamtä kwikinik itpäŋ yäŋkehäromtak man iwetkuko unitäŋo bureni kaŋ-ahäkta itsämbuk. Itsämäŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän bureni u kaŋ-ahäŋkuk.
16 * Täŋpäkaŋ äma kubätä yäŋkehäromtak man yäwayäŋ nadäŋpäŋ iniken wäpi terak nämo yäwek. Nämo, u äma kubä wäpi biŋam ärowani nikek u wäpi yäŋpäŋ yäwek. Ude täŋpänä ämatä ŋode nadäneŋ; Man yäyak u bureni-inik ubayäŋ. U wärämutnaŋi nämo. 17 Eruk, Anututä yäŋkehäromtak man yäŋkuko u iniken wäpi terak yäŋkuk. Täŋkaŋ iniken wäpi terak yäŋkuko uwä ämawebe man unitäŋo bureni yäpmäkta yäwanitä u bureni api ahäwek yäŋ nadäneŋta ude täŋkuk. 18 * Unita ŋode nadäkamäŋ; Anututä kudän udewani apiŋo pen udegän täk täyak. Anututä jopman kubä nämo yäk täyak unita iniken wäpi terak yäŋkehäromtak man yäweko uwä burenigän ahäwek. Unita ämawebe nin Anututä watä it nimekta dubini-ken kuŋkumäŋo uwä bänep pidäm terak imaka tägatäga u nimikta yäŋkuko unita itsämäŋpäŋ nämo gapuntak täkamäŋ.
19 Bureni, imaka täga-tägata itsämäk täkamäŋ u Anututä bureni-inik api nimek yäŋ nadäk täkamäŋ. Ude nadäk täkamäŋ unitä nadäkiniknin täŋ-kehäromtak täyak. Täŋpäkaŋ bänep nadäk-nadäknin u jopi nämo. Nämoinik, u kumaŋ päŋku kudupi yot kunum gänaŋ itak unitäŋo tek wädäwani pähap mädeni-ken säkgämän käbop it täyak. 20 * Kudupi bägup uken Jesutä ninta yäŋpäŋ intäjukun äroŋkuko it nimitak. Äro itkaŋ bämop äma intäjukun tärek-täreki nämo it täyak, bämop äma biani kubä wäpi Melkisedektä itkuko ude.
* 6:2 Hib 9:14 * 6:5 1Pi 2:3 * 6:6 Mat 12:31; Hib 10:26-27; 1Jo 5:16 * 6:8 Stt 3:17-18 * 6:10 Hib 10:32-34 * 6:11 Hib 3:14 * 6:14 Stt 22:16-17 * 6:16 Kis 22:10-11 * 6:18 Nam 23:19; 1Sml 15:29 * 6:20 Wkp 16:2-3; Wkp 16:12,15; Hib 5:6