18
Webe pähap Babilon u waŋkuk
Eruk ude käwa tärewäpäŋ äneŋi aŋero kubä kunum gänaŋ naniktä äpäŋirän kaŋkut. U ämawebe yabäŋ yäwatta wäpi biŋam ärowani nikek. Täŋkaŋ peŋyäŋeki pähaptä peŋyäŋeŋirän kome terak kepma pähap ude täŋkuk. * Täŋpäŋ gera pähap terak ŋode yäŋkuk;
Wisikinik! Babilon yotpärare pähap ukeŋo paot-inik täyak! Kome u apiŋo mäjo wära täŋo kome ude äworetak. Mäjo wakiwaki ba barak tom käbäŋ täwani näŋpanitä apiŋo kome ŋo korekaŋ.
* Imata, komen ämawebe kuduptagän webe unitäŋo kubokäret kädetta gäripi pähap nadäŋkaŋ unitäŋo kädet ugän-inik iwat täŋkuŋ, ämatä wain umeta gäripi nadäŋpäŋ naŋkaŋ täŋguŋguŋ wakiinik täk täkaŋ ude.
Komeni komeni täŋo intäjukun ämatä webe ukät gäripi däpmäŋ tärek täk täŋkuŋ. Täŋirä webe u mäyäk-kät nämo kädet wakiwaki täk täŋkuko uterak moneŋ ämatä moneŋ bumta wädäk täŋkuŋ.
* Näk man ude nadäŋpäŋ äneŋi kunum gänaŋ nanik gera kubä ŋode yäŋirän nadäŋkut;
Ämawebenaye, in yotpärare u peŋpeŋ äpämaŋ kut! In u täŋkentäŋpäŋ momi unitä täk täyak udegän täneŋta. In unitäŋo kädet ugän iwatpäŋä imaka umuri-inik ahäŋ imayäŋ täyak udegän ahäŋ tamekta.
* Nadäkaŋ? Yotpärare unitäŋo momi buŋät yäpmäŋ kunum gänaŋ ŋo abätak. Täŋpäkaŋ kädet wakini unita Anutu nämo guŋtak täyak u nadätak! yäk.
* Unita inta kädet waki täŋ tamiŋkuko kowata ähan yäpektawä. Nämo, ätukät uterak wakiinik kaŋ täŋ imut.
Ba täŋguŋguŋ kädet äma ätu yäwoŋäreŋkuko unita kowata täŋpewä webe u täŋguŋguŋ-inik kaŋ täŋpän. * Bian wäpi biŋam, gäripi nikek itkuk. Unita kowata waki imiŋirä komi pähap, gäripi terak itkuko udegän kaŋ nadäwän.
Imata, webe u inita ŋode yäk täyak; Näk intäjukun webe ude itat yäk. Näk webe kajat nämo, butewaki kubä nämo api nadäwet yäŋ yäk täyak.
* Ude yäk täyak unita imaka waki umuri-inik ŋode api ahäŋ imineŋ; Kumäŋ-kumäŋ, konäm butewaki ba nakta jop irit uken kepma kubägän api ahäŋ imineŋ.
Ude ahäŋ imiŋirä kädäptä ijiŋpäŋ api ijiŋ paorek. Imata, Ekäni Anutu, webe unitäŋo täktäki yäpmäŋ danik täyak u kehäromi-inik.
* Ijiŋ parirän kädäp gupe ärowän kaŋpäŋ komeni komeni täŋo intäjukun äma, webe ukät gäripi däpmäŋ tärek täŋkuŋo unitä konäm butewaki pähap api täneŋ. 10 * Webeni pähap uwä komi pähap nadäŋ irirän kaŋumuntaŋ päŋku ban itkaŋ api käneŋ. Kaŋkaŋ butewaki man ŋode api yäneŋ;
Wära! Wära! Yotpärare pähapnin ŋokeŋo wäyak yäk. Kadäni käroŋi säkgämän gäripi terak it yäpmäŋ äbätäŋgän komi pit kubägän yäpmäŋtak ŋo yäk.
11 * Ude yäŋirä moneŋ epän täŋpani komeni komeni naniktä yotpärare unita yäŋpäŋ konäm butewaki täŋpäŋ butewaki terak api itneŋ. Butewaki nadäŋpäŋ ŋode api yäneŋ; Wära! Tuŋumnin netätä suwaŋpäŋ moneŋ api nimek? 12 * Täŋpäkaŋ tuŋum tuŋumi wäpi wäpi ŋodepäŋ ämatä suwakta pewä ahäŋkuŋ; Imaka imaka gol ba siriwapäŋ täŋpani, omäk meran säkgämän, tek säkgämän mebäri mebäri, täbori ba pidämi. Ba päya käbäŋi nikek ätu, ba imaka imaka tom taŋi wäpi elefant unitäŋo menipäŋ täŋpani. Ba imaka imaka gwäki taŋi, päya kujat ba kapa mebäri mebäri ba mobä säkgämän upäŋ täŋpani ämatä suwakta pewä ahäk täŋkuŋonik. 13 Ba päya pähäm käbäŋi nikek, ketem-kät awähutpäŋ näŋpani mebäri mebäri, ba imaka imaka käbäŋi nikek gupi terak ärurani ba imaka kodaki näŋpani ba ijiŋpäŋ näŋpani ämatä suwakta pewä ahäk täŋkuŋonik. Ba tom sipsip, hos ba bulimakau, ba imaka ämatä uterak maŋiräkaŋ hostä wädäwani u imaka, ämatä suwakta pewä ahäk täŋkuŋonik. Ba ugän nämo, ämapäŋ, tuŋum bumik ämatä moneŋ peŋpäŋ pen yäpneŋta yäpmäŋ kuŋat täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ webe pähap unitä paoränkaŋ netätä tuŋumi u api suwaneŋ?
14 Täŋpäŋ moneŋ epän täŋpani unitä ŋode api yäneŋ; Babilon, imaka säkgämän säkgämän yabäŋgärip täk täŋkuno u kudup gabäŋ umuntaŋ kuŋ morekaŋ! Äneŋi täga nämo api yämaguren! yäŋ api yäneŋ. 15 * Ude yäŋpäŋ moneŋ äma tuŋumi yotpärare uken peŋirä moneŋ yämik täŋkuŋo unitä Nin komi udegän nadäne yäŋpäŋ kaŋ-umuntaŋ päŋku ban api itneŋ. Itkaŋ konäm butewaki täŋpäŋ api itneŋ. 16 * Täŋpäŋ ŋode api yäneŋ;
Wära! Wära! Webenin pähap ŋokeŋo waŋ pätak ŋo yäk. Uwä tek gämäni gwagäri udewanipäŋ gupi säkgämän uwäk täŋkuk. Täŋkaŋ epmäget mebäri mebäri upäŋ meran täŋkaŋ it täyakonik. 17 * Upäŋkaŋ butewaki pähap! Tuŋumi säkgämän terak itkuko u pit kubägän waŋ moretak ŋo yäk.
Täŋpäkaŋ gäpe taŋi taŋi yäpmäŋ kuŋarani, gäpe unitäŋo mähemikät epän ämaniye, ba äma gwägu terak kuŋatpäŋ moneŋ epän täk täkaŋ u kuduptagän ban itkaŋ Babilon api kaŋiwat itneŋ. 18 * Ban itkaŋ kaŋiwarirä Babilon kädäp ijiŋ patkaŋ gupe äroŋirän kaŋpäŋ gera ŋode api yäneŋ; Yotpärare udewani bian kubä nämo itkuk yäk. 19 * Ude yäŋpäŋ butewaki nadäŋkaŋ keŋkeŋ poriŋpäŋ gwäki terak ureŋ täŋpä ärowäpäŋ konäm api kotneŋ. Konäm kotpäŋ api yäneŋ;
Wära! Wära! Yotpärarenin pähap ŋokeŋo waŋ pätak ŋo yäk. Gwägu terak gäpe kuŋat täkaŋ unitäŋo mähemitä webe ŋo terak tuŋum mähemi täŋkuŋ. Upäŋkaŋ ŋo kawut! Imaka imaka kudup pit kubägän paot morekaŋ yäk. 20 * Unita kunum gänaŋ it täkaŋ, in oretoret täkot! Ba Anutu täŋo kudupi ämawebeniye, ba profet äbot, epän ämaniye in kudup bänep tägagämän nadäkot!
Webe unitä waki täŋ tamik täŋkuko unita Anututä kowata imitak yäk.
21 * Eruk u punin terak ŋode kaŋkut; Aŋero kehäromi kubätä mobä bäräpi kubä yäpmäŋ aku maŋpän gwägu gänaŋ äpmoŋkuk. Maŋpän äpmoŋpänkaŋ man ŋode yäŋkuk;
Babilon wawän yäŋpäŋ udegän api maŋpä äpmoneŋ yäk. Maŋpä äpmo paot-inik täŋirän äneŋi nämoinik api käneŋ.
22 * Wisikinik! Babilon bämopka-ken wagäm, uhuwep, ba womat terak kap teŋirä mämä äneŋi nämoinik api ahäwek.
Ba bämopka-ken ämatä epän kubä wari nämo api täneŋ. Ba ketem äŋnaŋ täŋuruk-uruk kubä nämoinik täŋirä api nadäneŋ. 23 * Täŋkaŋ bämopka-ken topän mebet kubä äneŋi nämo api ijiŋ-yäŋewek.
Ba ämatä webe yäpmäk-yäpmäk wari nämo api ahäwek yäk. Kome jopi äneŋi api äworewen. Moneŋ epän ämakaye täŋo wäpi biŋam komeni komeni kuŋat moreŋkuk. Kuŋat moreŋirän gäkä kon täŋpäŋ ämawebe komeni komeni täŋyäkŋatpewi gäka nadäkinik täŋkuŋ.
24 * Babilon, gäkä profet ba kudupi ämawebe ätu kumäŋ-kumäŋ däpmäŋ-pewi nägäri kädet-ken piwä kuŋkuŋo unita Anutu iŋamiken momi pähap täyan.
Bureni-inik, kome terak äma päke ämatä däpmäŋ-pewä kumäk täkaŋ, eruk momi u kuduptagän Babilon gäkä terak ärotak yäk.
* 18:2 Rev 14:8; Ais 13:21; Ais 34:11; Jer 50:39 * 18:3 Rev 14:8 * 18:4 Ais 48:20; Jer 50:8; Jer 51:6,45; 2Ko 6:17 * 18:5 Stt 18:20-21; Jer 51:9 * 18:6 Sam 137:8; Jer 50:15,29; 2Te 1:6 * 18:7 Ais 47:7-9 * 18:8 Jer 50:34; Rev 17:16 * 18:9 Rev 17:2; Ese 27:30-35 * 18:10 Ese 26:17; Dan 4:30 * 18:11 Ese 27:36 * 18:12 Ese 27:12,13,22 * 18:15 Ese 27:31,36 * 18:16 Rev 17:4 * 18:17 Ese 27:27-29 * 18:18 Ese 27:32 * 18:19 Ese 27:30-34 * 18:20 Ais 44:23; Lo 32:43; Jer 51:48 * 18:21 Jer 51:63-64; Ese 26:21 * 18:22 Ais 24:8; Ese 26:13 * 18:23 Jer 7:34, 16:9; Jer 25:10; Ais 47:9 * 18:24 Jer 51:49; Mat 23:35; Rev 17:6