31
Tauwa hagamadagu ang gi digau Midian
Dimaadua ga helekai gi Moses, “Daaligidia digau Midian i di nadau hai ne hai gi digau Israel. I muli dau hai di mee deelaa, gei goe gaa made.”
Moses ga helekai gi nia daangada, “Hagatogomaalia gi tauwa, e heebagi gi digau Midian, e daaligi digaula i nadau mee ne hai gi Dimaadua. Hagau ina gi tauwa nia daane e mana (1,000) mai nia madawaawa Israel dagi dahi.”
Malaa, nia daane e mana ne hilihili mai di madawaawa e dahi, huogodoo nia daane e madangaholu maa lua mana (12,000) gu togomaalia gi tauwa. Moses gu hagau digaula gii hula gi tauwa, e dagi go Phinehas, tama daane a Eleazar, tangada hai mee dabu, e benebene nia mee haga madagu mo nia buu ‘trumpet’ e hai nia hagailoo. Digaula gu heebagi gi Midian be di hai a Dimaadua ne hai ang gi Moses, gu daaligi nia daane huogodoo, mo nia king dogolima o Midian go Evi, Rekem, Zur, Hur, mo Reba. Digaula gu daaligi labelaa Balaam, tama daane Beor.
Digau Israel guu kumi nia ahina Midian mono dama, guu kae nia kau mo nia siibi digaula mo nia maluagina huogodoo digaula, 10 guu dudu nia waahale mo nia hale laa digaula gii odi. 11 Digau Israel guu kae nia goloo huogodoo ne kumi, mo digau galabudi mo nia manu, 12 gu laha mai digaula gi Moses mo Eleazar mo digau Israel ala nogo i hongo di gowaa baba i Moab i di baahi gi golo Jordan mai Jericho.
Di loomoi digau dauwa
13 Moses, Eleazar mo nia dagi huogodoo o di guongo guu hula gi daha mo di waahale laa belee heetugi gi digau dauwa. 14 Moses gu hagawelewele gi nia dagi dauwa ala ne loomoi i tauwa, 15 ga heeu gi digaula, “Goodou ne aha ala ne dugu nia ahina huogodoo hagamouli? 16 Maanadu ina bolo ma go nia ahina ala ne daudali nia agoago Balaam, gei guu hai nia daangada Israel gi de manawa dahi ang gi Dimaadua i Peor. Deelaa di mee ne hidi ai taumagi dolodolo i baahi nia daangada Dimaadua.* 17 Dolomeenei, daaligidia nia dama daane huogodoo, mo nia ahina huogodoo ala ne kii i baahi nia daane, 18 ge benabena ina hagamouli nia dama ahina lligi huogodoo mo nia ahina madammaa huogodoo. 19 Goodou huogodoo ala gu daaligi godou daangada, be guu bili gi tuaidina dangada made, le e hai gii noho i tua di waahale laa i nia laangi e hidu. Tolu laangi mo di hidu laangi haga madammaa ina goodou mo nia ahina ala ne kumi go goodou. 20 Goodou haga madammaa ina godou goloo gahu huogodoo, mo nia mee huogodoo ala ne hai gi nia gili kau, ngaahulu kuudi mo nia laagau.”
21 Eleazar, tangada hai mee dabu, ga helekai gi nia daane ala ne lloomoi i tauwa, “Aanei nnaganoho a Dimaadua ne wanga gi Moses: 22-23 Nia mee huogodoo ala hagalee wwele be nia goolo, silber, baalanga mmee, baalanga, baalanga kene, be nia ‘lead’, le e daahi gi lodo di ahi e haga madammaa. Nia mee ala i golo le e haga madammaa gi nia wai. 24 Goodou e hai gi gaugau godou goloo i di hidu laangi, gei goodou ga madammaa, gaa mee di ulu gi lodo di waahale laa.”
Di duwwe nia mee ne kumi
25 Dimaadua ga helekai gi Moses, 26 “Goe mo Eleazar, mo nia dagi o di guongo le e dau nia mee huogodoo ne kumi, mo digau galabudi mo nia manu. 27 Wwae ina lua nia maa gii hai be di mee e dahi, di baahi e dahi ni digau dauwa, gei e dahi ni di guongo. 28 Mai tuhongo digau dauwa, kaina tangada e dahi mai nia gau galabudi e lima lau, e hai ai dagitedi ang gi Dimaadua, e hai di hai labelaa gi nia kau, ‘donkey’, siibi, mo nia kuudi. 29 Wanga ina nia maa gi Eleazar, tangada hai mee dabu, e wanga gi Dimaadua. 30 Mai tuhongo nia daangada di guongo, kaina tangada galabudi e dahi mai digau e madalima, dono hai la hua ang gi nia kau, ‘donkey’, siibi, mo nia kuudi. Wanga ina gi digau Levi ala e madamada humalia di Hale laa Dimaadua.” 31 Moses mo Eleazar gu haga gila aga nnelekai Dimaadua.
32-35 Aanei nia mee digau dauwa ne kumi, i daha mo nadau mee ne kumi ang gi ginaadou: e 675,000 siibi mo kuudi, 72,000 kau, 61,000 ‘donkey’, ge 32,000 tama ahina madammaa. 36-40 Di baahi wwae lua o tuhongo digau dauwa le e 337,500 siibi mo kuudi, ge 675 i nia manu aalaa ne dagitedi ang gi Dimaadua, mo 36,000 kau ang gi digau dauwa, ge 72 ne dagitedi ang gi Dimaadua, mo 30,500 ‘donkey’ ang gi digau dauwa, ge 61 ne dagitedi ang gi Dimaadua, gei e 16,000 tama ahina madammaa ang gi digau dauwa, ge 32 ne dagitedi ang gi Dimaadua. 41 Moses gaa wanga gi Eleazar di dagitedi e hai di wanga dehuia hagalabagau ang gi Dimaadua, gii hai be nnelekai Dimaadua ne helekai ai.
42-46 Tuhongo o di guongo le e tongodahi gi tuhongo digau dauwa: 337,500 siibi mo kuudi, 36,000 kau, 30,500 ‘donkey’ mo 16,000 dama ahina madammaa. 47 Mai i tuhongo deenei, Moses guu kae ana daangada dagidahi mai i lodo digau galabudi mono manu dagi madalima (50), gii hai be nnelekai Dimaadua ala ne hai. Moses gaa wanga nia maa gi digau Levi ala e madamada humalia di Hale laa Dimaadua.
48 Nia dagi nogo dagi digau dauwa gaa hula gi Moses, 49 ga haga iloo, “Meenei, gimaadou guu dau digau dauwa nogo dagi go gimaadou, hagalee tangada e dahi ne hagalee ai. 50 Deenei laa, gimaadou e gaamai nia goolo humu mee, nia duu lima, nia duu haga madamada lima, mo nia hau uwa ala ne kae kae go gimaadou, gimaadou e wanga nia maa gi Dimaadua e hui madau mouli, gei Mee ga benebene gimaadou.” 51 Moses mo Eleazar guu kumi nia goolo, huogodoo la nia mee humu mee. 52 Nia mee nia dagi ne gaamai huogodoo e daamaha i hongo nia pauna e haa lau. 53 Digau ala hagalee nogo dagi, gu benebene hua nadau mee ala ne kae. 54 Moses mo Eleazar guu kae nia goolo gi di Hale laa, bolo Dimaadua ga madamada humalia i digau Israel.
* 31:16 Numbers 25.1-9