10
A wasiso elelar una tene tamtamabat anun a kum sipsip
O Iesu i watungi lena, “A inanos mot nama lingmulus, i ra ke ruk una matansako tagun in noworo na sipsip, ma i ka tito kut unarumu, i a tene wolong ma a tene ras oros kut a kum utna. Ikut a musano ra i ruk tokodos una matansako, i a tene tamtamabat mulus anun a kum sipsip. A tene tamtamabat ina matansako in papos saro tari sur in ruk. A kum sipsip det longoro lele in nalngano. I ser kabo det nama kum risandet ma i ser ben pirso det. In ben pirso rop pas anun a kum sipsip, ra in mugu pas det ma det in muri, uni det longoro lele in nalngano. Ka det in mur tu usiro, det in kalabor gisen kut gusuni, uni ka det longoro lele in nalngano.” O Iesu i watung a wasiso elelar ri tandet, ikut ka det tasman asau ra i wasiso uni.
O Iesu a wakak na tene tamtamabat anun a kum sipsip
Io, o Iesu i watung meleti lena, “A inanos mot nama lingmulus, iau a matansako anun a kum sipsip. Det rop ra det wanpat mugu tang, a kum tene wolong ma a kum tene ras oros pas a kum utna, ma a kum sipsip ka det longoro det. Iau a matansako, osi ra i ruk uni, din ulauni. In ruk ma in pirso ma in etorom kut ana utna na inangon. 10 A tene wolong i ruk kut sur in wolong, ma in um doko a kum sipsip ma in banlaulau det. Ikut iau, a wanpat sur det in utur ukai a nilaun, a nilaun ra i bukus nama wakakino.
11 “Iau a wakak na tene tamtamabat anun a kum sipsip. A pitar anung a nilaun sur an matbat det. 12-13 A musano ra di doki kut, ausur a tene tamtamabat mulus anun a kum sipsip, ma a kum sipsip ausur anunu. Ra in tama pas a ngalngalia na pap in nanpat, in kalabor pas gusun a kum sipsip, uni i papam kut sur a mani, ma ke maris a kum sipsip. Ma a ngalngalia na pap in karkarot det ma in lu sarara ru det.
14 “Iau a wakak na tene tamtamabat anun a kum sipsip. A tasman anung a kum sipsip, ma anung a kum sipsip kai det tasman iau, 15 elar nam o Tita i tasman iau, ma a tasman o Tita, ma a pitar anung a nilaun sur an matbat det. 16 Anung a ramano kum sipsip kai, ka det kis un in noworo na sipsip ri. An ben pas det utkai, ma det in longoro in nalngang, sur det rop det in kis kut un in teken noworo, ma ara sot kut in tene tamtamabat anundet.
17 “O Tita i maris mulus iau, uni iau ut a pitar anung a nilaun, sur numur an los melet pasi. 18 Kataio in rakon ru anung a nilaun, iau ut an pitari. Iau ut a pam a warkurai sur an pitari, ma iau ut a pam a warkurai sur an los melet pasi. Iri i a pinapam ra o Tita i tulu ru iau sur an pami.”
19 A kum te Juda det tapagol una kum wasiso ri anun o Iesu. 20 A susut gusun det, det watungi lena, “A laulau na nion kura uni, ma i sa toboroboro. Asau ra mot longoro i suri?” 21 Ikut ara taro det watungi lena, “Ausur a ngas na wasiso ri anun taio ra a laulau na nion kura uni. Pepetlai, a laulau na nion in pet lar pasi sur in utamtama a taro ra det pulu?”
A kum te Juda ka det nurnur un o Iesu
22 Io, numur det ukinalong a labino bung na lotu sur det in nuk melet pas a bung ra det papos a rumu na etabor uni. Det ukinalong a labino bung na lotu ri sapat o Jerusalem epotor una kum kalang na kotokoto. 23 O Iesu i wan nanan una parada ra di watungi nama parada anun o Solomon, una rumu na etabor. 24 A kum te Juda det tur talilis pas o Iesu, ma det tingi lena, “Un nangisin mo un inanos mulus met? Ra ui a Karisito, un inanos kapo met.” 25 Ra o Iesu i balu det lena, “A sa watung tari tamot, ikut ka mot nurnur. A kum pinapam ra a pami una risan o Tita, det wasiso talapor un iau. 26 Ikut ka mot nurnur, uni ausur mot anung a kum sipsip. 27 Anung a kum sipsip det ser longoro in nalngang. A tasman det, ma det murmur iau. 28 Ma a pitar a nilaun tukum tandet, ma ka det in iru. Ma kataio in ras ru det gusun a lamang. 29 O Tita ra i pitar tar det tang, i labo taun a kum utna rop, ma kataio in ras ru det gusun a laman o Tita. 30 Mir nam o Tita, mir takai kut.”
31 A kum te Juda det los watat melet sur det in duku doko o Iesu nami. 32 O Iesu i watungi tandet lena, “A sa pam ese tar a susut na utna na ukisin umatamot, ra o Tita i pitar tari tang sur an pami. Asi na utna tagun a kum utna na ukisin ri mot nem na duku iau uni?” 33 Det balu i lena, “Met nem na duku ui, ausur un tu utna na ukisin ra u pami, ikut met nem na duku ui uni u watung laulau o God! Ui a musano kut ui, ra u watungi lena ui o God.” 34 O Iesu i watungi tandet lena, “Mot sa tasmani ut lena di sa tumus tari una numot a kum Warkurai ra o God i lena, ‘Mot a kum god’. Buk Song 82:6
35 I watung det lena det a kum god, det ra di pitar tar a wasiso anun o God tandet. Ma kataio in pet lar pasi sur in rakon ru a wasiso na Buk Tabu. 36 Ma iau, o Tita ut i pilok pas iau, ma i tulu ru iau urin una rakrakon bual. Io, ilai ra mot takun iau lena a watung laulau o God uni a watungi lena iau a Nutun o God? 37 Ra kan pam a kum pinapam anun o Tita, io, gong mot nurnur un iau. 38 Uniri a pam ut anun a kum pinapam, ikut ka mot nurnur un iau. Mot in nurnur una kum pinapam a pami, sur mot in tasmani lena o Tita kuri un iau, ma iau kura un o Tita.”
39 Ara dino melet det nem na pam ukai o Iesu, ikut i wan eno pas kut gusun det.
40 O Iesu i wolos melet a danim Jodan sur a nubual ra numugu o Jon i baptaiso iai, ra i kis tiro. 41 A susut na taro det wan torom o Iesu ma det wasiso etetalai torom det lena, “O Jon ke pam tu utna na ukisin, ikut a kum wasiso rop i sa watung tari una musano ri, i lingmulus sakit.” 42 Ma a susut na taro tiro iai det nurnur uni.