15
Jiisasnoŋ gawana Pailotwaa jaanoŋ nano.
Mat 27.1-2, 11-14; Luuk 23.1-5; Jon 18.28-38
1 Gomaŋ ano amandiinoŋ jigo gawoŋ galeŋ, kantriwaa jotamemeya (70), ano Kana qaawaa boi ano jigo kaunsol kuuya yoŋonoŋ qaa jake uutaa ajoajoroo ama Jiisaswaa qaa jeŋ tegogi. Jeŋ tegogi Jiisas somoŋgoŋ wama kema gawana Pailotwaa boronoŋ aŋgi.
2 Room gawana iinoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Oŋanoŋ, gii Juuda yoŋoo kiŋgia koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ muro Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Mono geeŋgo jejaŋi, kaeŋ.”
3 Jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ qaa mamaga Jiisaswaa selianoŋ kuuŋ jegi.
4 Jegi Pailotnoŋ Jiisas mombo qisiŋ muŋ ijoro, “Moba! Yoŋonoŋ qaa mamaga goo seleganoŋ kuuŋ jejuti, giinoŋ iikawaa kitia moŋ jewaga me qaago?”
5 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ bologa moŋ mende anoto, kileŋ qaa kitia mombo mende meleeno. Qaaya bogoro nano gawananoŋ waliŋgoro. Kiaŋ.
Pailotnoŋ Jiisas komuwaatiwaa jeŋ tegoro.
Mat 27.15-26; Luuk 23.13-25; Jon 18.39–19.16
6 Gbani so pasowa kendoŋ kambaŋanoŋ gawananoŋ kapuare mirinoŋga eja moŋ qata qama qisigiti, ii silia otaaŋ isama oŋomakegi.
7 Kambaŋ iikanoŋ eja moŋ qata Barabas ii kapuare mirinoŋ raro. Iinoŋ kikekakasililiŋ eja tosaaŋa yoŋowo kareŋ giliŋ eja moŋ qegi komuroti, iikawaajoŋ kapuare mirinoŋ oŋooŋgi.
8 Kaeŋ aŋgi kanageso yoŋonoŋ gawanawaa jiŋkaroŋ miri sombeŋanoŋ eu uma nama kanaiŋ ama laligorotiwaa so ambaatiwaajoŋ qisiŋ mugi.
9 Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Juuda oŋoo kiŋgiaga isambe kamaawaatiwaajoŋ moju me?”
10 Jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ goroŋooso mogitiwaajoŋ ama ii gawanawaa boronoŋ ooŋgi. Ii moma siiŋgia momambaajoŋ kaeŋ qisiŋ oŋono.
11 Qisiŋ oŋono jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ ejemba tuuŋ uukuukuu meŋ oŋoma kokaeŋ jegi, “Jiisas mesaoŋ Barabas isamba! Mono kaeŋ qisiŋ mubu.”
12 Kaeŋ jegi mombo meleema qisiŋ oŋono, “Kaeŋ jejutiwaajoŋ Juuda oŋoo kiŋgia qata kaeŋ qamakejuti, niinoŋ mono ii nomaeŋ ama mubenaga?”
13 Kaeŋ qisiŋ oŋono mombo qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”
14 Kaeŋ qagi Pailotnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ii naambaajoŋ? Iinoŋ mono naa bologa ano?” Kaeŋ jeroto, yoŋonoŋ ii moma kaparaŋ koma toroqeŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”
15 Kaeŋ qagi Pailotnoŋ ejemba tuuŋ somata siiŋgiaa so amambaajoŋ moma Barabas isama oŋono kamaaroto, Jiisasga jero ooli waayawonoŋ qeyayagoŋ qegi. Kaeŋ qegi maripoonoŋ qewutiwaajoŋ ii Room manjaqeqe eja yoŋoo borogianoŋ ano. Kiaŋ.
Jiisas kuŋgulolopo ama mugi.
Mat 27.27-31; Jon 19.2-3
16 Manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas wama kema gawanawaa jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ keugi. Keuma manjaqeqe tuuŋ somata kuuya horoŋ oŋoŋgi iikanoŋ kagi.
17 Kaŋ maleku osoga nezoŋgbala ii Jiisaswaa selianoŋ mouma muŋ somaŋ kasa lipima ila kaaŋa waŋanoŋ koŋgi kemero.
18 Kaeŋ kemero kanaiŋ waeya meŋ joloŋa jegi, “Oowe oowe! Juuda yoŋoo kiŋ poŋgia, oowe!”
19 Qaqatete kaeŋ ama jegi bowonoŋ waŋanoŋ qeŋ sulaapaŋ qeŋ simiŋ kuma muŋ usugoŋ mepeqepesee qoloŋmoloŋgoya meŋ mugi.
20 Mepaqepae kaeŋ ama mudaboroŋ maleku osoga nezoŋgbala ii qetegoŋ iyaŋaa sele esu mouma muŋ maripoonoŋ qewombaajoŋ wama keŋgi. Kiaŋ.
Jiisas maripoonoŋ qegi.
Mat 27.32-44; Luuk 23.26-43; Jon 19.17-27
21 Kema kana somatanoŋ eja moŋ qata Saimon mokoloogi. Iinoŋ Afrika siti qata Sairini iikawaa ejiaga ano Aleksander ano Ruufus yoroo maŋgaraga. Iinoŋ gawonoŋga kouro kuuŋ mugi Jiisaswaanoŋ maripooŋ meŋ aŋgoro.
22 Jiisas kaeŋ wama gomaŋ moŋ qata Golgota ii ananaa qaanoŋ Waŋsii, iikanoŋ kema keugi.
23 Keuma wain apu ano marasiŋ qata mor ii mindiriŋ melokanjiŋ mugito, Jiisasnoŋ ii togoro.
24 Togoro nama maripoonoŋ qegi. Qegi nano kiaweŋ megi jaŋgoya kolooro Jiisaswaa sele esuya motomotooŋ batugianoŋ iikawaa so mendeema megi.
25 Gomaamba 9 kilok iikanoŋ maripoonoŋ qegi.
26 Maripoonoŋ qeŋ waŋanoŋ eu qegitiwaa kania kokaeŋ ooŋ qegi, “Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.”
27 Kikekakasililiŋ eja woi kaaŋagadeeŋ iwo maripoonoŋ urugi. Moŋ boro dindiŋanoŋ moŋ qanianoŋ leelee kaeŋ urugi.
28 (Anutuwaa Buŋa Terenoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, “Ii gosiŋ kikekakasililiŋ eja kaaŋa romoŋgoŋ yoŋoo batugianoŋ aŋgi.” Qaa iikaeŋ kanoŋ hoŋawo kolooro.)
29 Ejemba uuguŋ kema kaŋ kuŋgulolopo ama lukukuuŋ muŋ wambelaaŋ kokaeŋ jegi, “Yei! Gii mono jiwowoŋ jigo saanoŋ kondeena namonoŋ kamaaro weeŋ karoombaa uutanoŋ mombo metaama kuumambaajoŋ jena. Oo, gii eja awaa soro!
30 Mono geeŋga ilaaŋ aoŋ maripoonoŋga kamaawa.”
31 Jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ mepaqepae ama muŋ jegi, “Tosiaga ilaaŋ oŋoma laligoroto, iyaŋa ilaaŋ aomambaajoŋ amamaaja.
32 Iinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist ano Israelwaa kiŋ kolooji eeŋ, mono keteda koi maripoonoŋga kamaaro iima ii moma laariwonaga.” Kaeŋ jegi.
Eja iwo maripoonoŋ urugiti, iyoronoŋ kaaŋagadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ muri. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ komuro.
Mat 27.45-56; Luuk 23.44-49; Jon 19.28-30
33 Weeŋ biiwia 12 kilok kolooro iikanoŋ gomaŋ kuuya paŋgamaŋ meŋ sokoma ero kema aua karoombaa so kolooro.
34 Jiisasnoŋ 3 kilok iikanoŋ aŋaa qaanoŋ kokaeŋ qa somata qaro, “Eeli eeli lama sabaktani?” Ii ananaa qaanoŋ: Anutuna, Anutuna mono naambaajoŋ gema nujaŋ?
35 Kaeŋ qaro eja kosianoŋ naŋgiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ ii moma jegi, “Mobu! Mono Elaijawaajoŋ qaja.”
36 Yoŋoonoŋga moŋnoŋ bobogariŋ kema momondo moŋ suuŋ taniŋeeŋ ii meŋ wain apu aasoŋawonoŋ qenduŋgoŋ gere goroŋ kitianoŋ somoŋgoŋ suluŋ Jiisaswaa buu susuyanoŋ eu ano nero jero, “Mono mesaogi aŋodeeŋ namba. Elaijanoŋ kaŋ motogoro kamaawaa me qaago, mono ii iiboŋa.”
37 Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ qa somata qama wosoya goroŋ qero komuro.
38 Komuro iikanondeeŋ jiwowoŋ jigowaa uutanoŋ opo nanoti, iikanoŋ mono eukaya biiwianoŋ jurama kamaaŋ woi kolooro.
39 Kawali galenoŋ maripooŋ jaasewaŋ qeŋ nama Jiisasnoŋ wosoya goroŋ qero komuroti, ii iima kokaeŋ jero, “Eja koi kanoŋ mono oŋanoŋ Anutuwaa meriaga kolooja.”
40 Emba tosianoŋ kaaŋagadeeŋ sigeŋsigeŋ nama iwoi ii iigi. Yoŋoo batugianoŋ Maria Magdalaga ano Maria Jeims dubaya ano Jooses yoroo nemuŋgara ano Salome yoŋonoŋ motooŋ naŋgi.
41 Yoŋonoŋ Jiisasnoŋ Galili prowinsnoŋ laligoro iikanoŋ ii otaaŋ weleŋ qeŋ muŋ laligogi. Kaaŋagadeeŋ emba tosaaŋa mamaga Jiisaswo Jerusalem sitinoŋ uma kagiti, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ kosianoŋ naŋgi. Kiaŋ.
Jiisaswaa qamoya roŋ koŋgi.
Mat 27.57-61; Luuk 23.50-56; Jon 19.38-42
42 Sabat kendoŋ rarawaajoŋ iwoi mozozoŋgogi Sabat kendonoŋ kanaimambaajoŋ dodowiro mare kolooŋ karo.
43 Nemuŋgawoŋ iikanoŋ Arimatia toya, eja waaŋawo qata Joosef iinoŋ karo. Iinoŋ kaaŋagadeeŋ Anutu bentotombaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mamboma laligoro. Iinoŋ Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuumbaa jotamemeya moŋ kolooŋ Sabat kendonoŋ kanaimambaa anotiwaajoŋ ama toroko yakariŋ Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya memambaajoŋ qisiro.
44 Qisiro “Oŋanoŋ komuja me qaago?” jeŋ romoŋgoŋ kawali galeŋa jero karo “Jiisasnoŋ kambaŋ koriga me toroga komuja,” jeŋ qisiŋ muro.
45 Qisiŋ muro buju qaaya moma Jiisaswaa qamoya Joosef jeŋ tegoŋ muro.
46 Jeŋ tegoŋ muro opo taaŋa sewaŋa meŋ kema qamoya maripoonoŋga qetegoŋ meŋ kamaaŋ oponoŋ esuuro. Esuuŋ meŋ qasirinoŋ kema jamo kobaa uroroogi duŋ eroti, iikanoŋ ano. Ama jamo somata moŋ metano kobaa qaa oota kojaŋgiro.
47 Dakanoŋ anoti, ii Maria Magdalaga ano Maria Jooseswaa nemuŋa yoronoŋ nama iiri. Kiaŋ.