19
1 Mänitä Jesús quiajptägøøyy Jericó. Mänit ñajxy cajptooty.
2 Jim̱ä mäyøøjäyaꞌay hänajty tuꞌug jaꞌa xøhajpä Zaqueo. Wiindsǿṉ hänajty tiuum̱by maa jaꞌa yajnähjuudiuutpähajxiän.
3 Jaꞌa Zaqueo, jia wiꞌi yhixaam̱biä Jesús hänajty, pero cab hänajty hoy yhixaꞌañ jeꞌeguiøxpä coo hänajty jiaanc̈h tehm̱ ñaax̱ypä, møødä jäyaꞌayhajxy hänajty jiaanc̈h tehm̱ miayyä.
4 Mänit päyøꞌøguiä ñøcxy maa jaꞌa Jesús hänajty ñaxøꞌøwaꞌañän. Mänit piejty quepyquiøxp, nebiä Jesús jaduhṉ hoy yhíxät.
5 Coo jaꞌa Jesús jim̱ ñajxy, mänit yuugheeꞌpy maa jaꞌa Zaqueo hänajty yhäñaꞌayän. Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Zaqueo, tsógämäts, mänácäts, mejtstaꞌagáam̱bøch jim̱ maa miic̈h mdøjcän.
6 Mänitiä jaꞌa Zaqueo miänajcy. Mänitä Jesús hoy yajtøjtägøꞌøy jootcujc.
7 Coo jaꞌa cuꞌug jaduhṉ yhijxy, mänit hajxy tiägøøyy mänaam̱bä cooc jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo jaꞌa Jesús jim̱ miejtstáꞌagät maa jaꞌa cubojpäyaꞌay cugädieejiäyaꞌay tiøjcän.
8 Mänitä Zaqueo tiänaayyøꞌcy. Mänitä Jesús ñämaayy:
―Wiindsǿṉ, huuc mädow̱, mädúhṉ̃tiøch nmøødä, cúpc‑høc̈hä häyoobäyaꞌay nnäꞌä moꞌowaꞌañ. Pønjátyhøch tøø nmämeec̈h høhṉdaꞌagymiädiaꞌagyhaam, mädaax̱cjadúhṉ̃tiøch nyajwiimbidaꞌañ.
9 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Jädáꞌajøc̈hä piojpä quiädieeyhajxy nyajnähwaꞌadsaaṉä hädaa tøgootypä, jeꞌeguiøxpä coo yhAbraham yhap yhocä hädaa craabä, hoy jia näꞌä yajnähjuudiuꞌudy.
10 Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, nébiøc̈hä jäyaꞌay piojpä quiädieeyhajxy jaduhṉ nyajnähwáꞌadsät. Jadúhṉhøch njoot chocy.
11 Mäwiingóoṉnäbä Jesúshajxy hänajty Jerusalén. Miädóow̱äbä cuꞌugä Jesús miädiaꞌagy hänajty. Jaduhṉ hajxy hänajty miänaꞌañ cooc hänajty tøø yhabaatnä coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa hänajty yajcähxøꞌøgaꞌañ.
12 Paadiä Jesús tiägøøyy mädiaacpä:
―Jaduhṉä mäyøøhänaꞌc hänajty tuꞌug. Nøcxaam̱b hänajty jäguem̱naax̱ coo hänajty mioꞌowaꞌañii møjtuuṉg maa jaꞌa yhamdsoo cajptän. Mänit hänajty wyiimbidaꞌañ.
13 Coo hänajty tiuꞌubøgaꞌañ, mänitä mioonsä jaꞌa majcpä miøjyaax̱y. Mänitä maxiädøꞌøñ hajxy nägøx̱iä yajcøꞌødägøøyyä. Mänitä mäyøøjäyaꞌay miänaaṉ̃: “Mädúhṉ̃tiøch jäguem̱ nhidaꞌañ, myajmayǿꞌøwäp hädaa xädøꞌøñ hajxy.” Mänitä craa tiuꞌubøjcy.
14 Jaanc̈h tehm̱ xiøøghájtäbä craa jim̱ maa jaꞌa yhamdsoo cajptän. Mänitä cuꞌugä capxy quiejxy coo hajxy hänajty quiaꞌa tsocy coo jaꞌa craa jim̱ quiopc‑hádät maa jaꞌa quiajpthajxiän.
15 Coo jaꞌa craa hänajty tøø tiuuṉgwiingpøjnä, mänit wyiimbijnä maa jaꞌa quiajptän. Mänitä mioonsä miøjyaax̱y jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty tøø yajcøꞌødägøꞌøyíijäbä. Yajtøwaam̱biä craa hänajty mäduhṉjaty hajxy hänajty tøø yajmayøꞌøy.
16 Mänit tuꞌug miejch. Mänit miänaaṉ̃: “Wiindsǿṉ, majcjaduhṉ̃tiä jaꞌa mxädøꞌøñ tøø miayøꞌøy.”
17 Mänitä craa yhadsooyy: “Jaanc̈h tehm̱ yhoy miic̈h tøø mgudiuṉ̃. Wéeṉ̃tiøch miic̈h hijty tøø nyajcøꞌødägøꞌøy. Coo hoy tøø mgudiuṉ̃, páadyhøch miic̈h nyajnähdijy coo mgopc‑hádät maa yøꞌø majcpä cajptän.”
18 Mänitä wiingpä miejtspä. Mänit miänaaṉ̃: “Wiindsǿṉ, mägoox̱cjaduhṉ̃tiä jaꞌa mxädøꞌøñ tøø miayøꞌøy.”
19 Mänitä craa yhadsóogombä: “Jim̱ miic̈h mgopc‑hadaꞌañ maa jaꞌa mägoox̱pä cajptän.”
20 Mänitä wiingpä jiaac mejtspä. Mänit miänaaṉ̃: “Wiindsǿṉ, chaadsä mxädøꞌøñ. Paayyäjóotyhøch hijty nyaghity.
21 Míic̈hhøch hijty ndsähgøøby jeꞌeguiøxpä coo miic̈h mjootmøjjä, coo miic̈h myajpädøꞌøgy maa hijty tøø mgaꞌa pädaꞌaguiän.”
22 Mänitä mäyøøhänaꞌc miänaaṉ̃: “Caj miic̈h hoy tøø mgudiuṉ̃. Hamdsoo miic̈h mmänaꞌañ cooc̈h njootmøjjä, cooc̈h nyajpädøꞌøgy maac̈h hijty tøø ngaꞌa pädaꞌaguiän.
23 Jím̱høch nxädøꞌøñ häxøpy tøø xpiädaacä maa jaꞌa bancon, neby jaduhṉ cu miayøøyy, mädúhṉ̃tiøch hoy jäguem̱ tøø nwädity.”
24 Mänitä craa jaꞌa jäyaꞌay ñämaayy jaꞌa hajxy hänajty jiiby tänaabiä: “Pøjcä yøꞌø craa yøꞌø xädøꞌøñ. Moꞌow yøꞌø craa jaꞌa xädøꞌøñ majcjaduhṉ̃tiä tøø yajmayǿꞌøyäbä.”
25 Mänit hajxy yhadsooyy: “Wiindsǿṉ, tisän, xim̱ä xädøꞌøñ may miǿødäbä.”
26 Mänitä mäyøøhänaꞌc yhadsooyy: “Høøc̈h jaduhṉ mänaam̱b; pøṉ may møød, maas may mioꞌowaꞌañii. Pero pøṉ weeṉ̃tiä møød, pøgáaṉäxäp cøx̱iä mäduhṉ̃tiä miøødä.
27 Y jaꞌa nmädsiphøchhajxy, jaꞌa høøc̈h hajxy xxiøøghajpä, yajmíṉ hajxy yaa; yaghoꞌog hajxy yaa maac̈h nwiinduumän” ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
28 Mänitä Jesúshajxy tiuꞌubǿjcombä. Jerusalén hajxy hänajty ñøcxy.
29 Mäwiingoom̱b hajxy hänajty maa jaꞌa cajpt hänajty metsc xiøhatiän Betfagé møødä Betania, mäwiingóṉ maa jaꞌa tuṉ hänajty xiøhatiän Olivos. Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøød metsc
30 ñämaayy:
―Nøcxøꞌøg hajxy jim̱ maa yøꞌø cajptän. Jim̱ cajptpaꞌa jaꞌa burrohuung hajxy tuꞌug mbaadaꞌañ cuxoch. Cahnä pøṉ ñäꞌägä yaghäñaabietyñä.
Mmäguejǿꞌøwäp hajxy; mänit hajxy yaa mmämínät.
31 Coo pøṉ xmiäyajtǿwät tii jaꞌa burro hajxy coo mmäguejøꞌøy, mänit hajxy mhadsówät cooc̈h høøc̈h jaduhṉ nmänaꞌañ.
32 Mänitä burro hajxy hoy jiaanc̈h paady nebiä Jesús hänajty tøø miänaꞌañän.
33 Jim̱ä burro hajxy hänajty miäguejøꞌøy, mänit hajxy ñämaayyä jaꞌa cuburrohajxy:
―Tii yøꞌø burro hajxy coo mmäguejøꞌøy.
34 Mänit hajxy yhadsooyy:
―Højts nwiindsǿṉ jaduhṉ mänaam̱b.
35 Mänitä burro hajxy yajnøcxy maa jaꞌa Jesúsän. Mänitä wyit hajxy piädaacy burronähgøxp. Mänitä Jesús hajxy yajpejty burronähgøxp.
36 Mänitä cuꞌugä wyit hajxy tiägøøyy najtswidsøøbiä tuꞌhaam maa jaꞌa Jesús hänajty ñaxøꞌøwaꞌañän.
37 Olivostuṉmøjcä tuꞌu hänajty ñaxøꞌøy. Coo hajxy miejtsnä maa jaꞌa wiinmänacän, mänitä Jesús jiamiøødhajxy tiägøøyy yaax̱pä jojpä jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty xiooṉdaꞌagy. Nämayyä Jesús jiamiøødhajxy hänajty. Jaduhṉ hajxy hänajty yaꞌaxy coo jaꞌa Dios miøjjä jiaanc̈hä, coo hajxy hänajty tøø yhix̱y jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä jaꞌa Jesús hänajty tøø yajcähxǿꞌøguiäbä:
38 ―Møj jaanc̈h hädaa gobiernä; Diosquex̱y hädaaduhṉ. Møj jaanc̈hä Dios jim̱ tsajpootypä; ween hajxy jim̱ xiooṉdaꞌagy ―nøm̱ hajxy hänajty yaꞌaxy.
39 Jim̱ä fariseoshajxy hänajty näjeꞌe piadänaꞌay. Mänitä Jesús hajxy ñämaayy:
―Wiindsǿṉ, mhójäp yøꞌø mjamiøødhajxy.
40 Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Hóyhøch yøꞌø hänaꞌc cu nja hoj, cab hänaꞌc häyaa ñäꞌä hamóom̱bät; maas møc hajxy ñäꞌägä yáꞌaxät.
41 Coo jaꞌa Jesús hänajty jim̱ miedsaaṉnä Jerusalén, coo jaduhṉ ñäheebøøyy, mänit tiägøøyy jøøbiä.
42 Mänit miänaaṉ̃:
―Yøꞌø Jerusalénpäyaꞌayhajxy, cooc̈h hajxy cu xchojcy, jootcujc hajxy häxøpy yhity. Tøø yhabaady coo jaꞌa cuꞌughajxy cu jiootcugøøyy. Pero cab hajxy wyiinjuøꞌøwaꞌañ. Cábøch hajxy xchogaꞌañ xmieeꞌxaꞌañ.
43 Haxøøg hajxy jiadaꞌañ yhabetaꞌañ. Medsaam̱bä miädsiphajxy. Mänit hajxy jiuhguraajøꞌøwaꞌañii piquiä.
44 Cab hajxy yajmäjädaꞌagaꞌañii. Yaghoꞌogáaṉäp hajxy jaduhṉ. Mänitä quiajpthajxy quiuhdägoyyaꞌañ. Paady hajxy jaduhṉ jiadaꞌañ yhabetaꞌañ cooc̈h hajxy jaduhṉ xquiaꞌa tsogaꞌañ.
45 Coo jaꞌa Jesús miejch cajptooty, mänit tiägøøyy tsajtøgooty. Mänit tiägøøyy høxquejxpädsøøm̱bä pønjaty jiiby juuby tooꞌp.
46 Mänit miänaaṉ̃:
―Jim̱ jaduhṉ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Jueꞌec̈h ndøjc hajxy xwiáaṉät cooc̈h hajxy jiiby xpiaꞌyáꞌaxät.” Jaꞌa Dios jaduhṉ mänaaṉ. Pero mijts, jaduhṉ hajxy mwaꞌañ meedsøhñdy.
47 Najxpäxøø jaꞌa Jesús hänajty jiiby yajnähixøꞌøy tsajtøgooty. Pero jaꞌa teedywiindsøṉhajxy møødä ley‑yajnähixøøbiähajxy, quiojyquiapxytiuum̱by hajxy hänajty nebiä Jesús hajxy yaghóꞌogät, møødä cuꞌugwiindsøṉhajxy.
48 Pero cab hajxy hänajty ñajuøꞌøy neby hajxy jiatcǿꞌøwät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa cuꞌug jaꞌa Jesús miädiaꞌagy hajxy hänajty jiaanc̈h tehm̱ miämädoonaayyä.