15
Balɗiya kʼAlmasi ti diine ɗoŋ unto
Zemɓa ki nuŋ, aŋkeŋ ni dehu nʼun di-ɗoole sey a Rabila Majjaanawa ere nʼun gizite te. Tode gette kun illiga wo kun a seeɗu zakiɗi eego, wo tʼurzi tode kun dʼutta, aame kun a ziiɗa zakiɗi a ono ɗoŋ nʼun gizite maŋ. Wo kun a ki ziiɗa ye maŋ, urzi zaapu kʼadduguŋ a Isa geŋ ki bita.
Munɗa wede ki poone a jiire, nuŋ nʼunni duuye dooyiso ere nuŋ batum an ni duuye: Almasi yʼinda kʼolɗikadiŋ, geŋ a-tʼiide a ono ɗoŋ an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa*. Yoŋ an di yʼeele adda muuzo, saŋ onniyo sire kʼaɗuwe maŋ Raa yʼa ti yʼ bilɗe, geŋ a-tʼiide a ono ɗoŋ an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa. Aame yi bilɗe maŋ yi di gize tuddí a Piyer, saŋ a ɗoŋ zina ɗoŋ koomat makumu sire. Saŋ yʼan di gize tuddí a zemɓa i ziipe addaŋ a Isa kane meeda paat tʼuto, an tʼugiye ume soo. Ɗoŋ ɓaadaŋ ti diinayaŋ an lekkiyo zeere ɓotto, wo ɗoŋ miibi i tʼinda me§. Saŋ yi di gize tuddí a Zak wo a ɗoŋ zindí pay.
Saŋ kʼita ti kane pay geŋ, a nuŋ Pool toŋ yʼo di gize tuddí, nuŋ wede aa an buuye booyiso. Ɗerec, ti diine ɗoŋ zina kʼIsa pay, n̰eŋku a jiire miŋ nuuno. Nuŋ ni kʼîide ye an diʼn waake wede zina kʼIsa me, kono ɗoŋ ki Raa ogiysito ti suma kʼIsa niʼni dibire ɓaadaŋ*. 10 Wo ɗe ti beeko ere ki Raa, yoŋ yʼa nʼize aa kun ni wolliyo en̰n̰o, wo beeko ere yʼo ele gette a ki tʼiiziga ki bita ye. Wo ɗe nʼa niibe nʼa jiire kane ɗoŋ zina kʼIsa pay. Naabo gette nʼize ti toogadó ye, wo ɗe nʼize ti beeko Raa ere a eedó. 11 Iŋkino maŋ ise nuuno ise ɗoŋ zina kʼIsa oŋgoŋ, gen̰n̰o ono ɗoŋ kaye ay kazita, wo a kane gen̰n̰o kun dʼumɓe me.
Balɗiya ki ɗoŋ i tʼinda
12 Kaye ay kazita Almasi, yoŋ Raa yi ti yʼ bilɗe ti diine ɗoŋ unto, wo ɗe mummino ɗoŋ oŋgo ti diinaguŋ an di rootiyo ɗoŋ i tʼinda balɗiyadaŋ umbo me? 13 Aame ɗoŋ i tʼinda balɗiyadaŋ umbo maŋ, Almasi toŋ Raa yi ki ti yʼ bilɗe ye ti diine ɗoŋ unto me. 14 Wo aame Almasi Raa yi ki ti yʼ bilɗe ye ti diine ɗoŋ unto me maŋ, ono ɗoŋ ay kazita eŋ ki bita, wo kune toŋ kun ziipe adduguŋ ki bita. 15 Wo aame ɗoŋ i tʼinda Raa yi ki tiʼn balɗa yeʼŋ ɗerec maŋ, geŋ i-kaza Almasi Raa yi ki ti yʼ bilɗe ye ti diine ɗoŋ unto me. Ɗe iŋkino maŋ kaye ɗoŋ i kazita ono Raa eŋ ay kazita butte, wo kaye ono ɗoŋ ay gizite a ɗuwo, Almasi yi bilɗe ti diine ɗoŋ unto toŋ butte. 16 Aame ɗoŋ i tʼinda Raa yi ki tiʼn balɗa ye maŋ, geŋ i-kaza Almasi toŋ Raa yi ki ti yʼ bilɗe ye ti diine ɗoŋ unto me. 17 Wo aame Almasi ti diine ɗoŋ unto Raa yi ki ti yʼ bilɗe ye maŋ, geŋ kun ziipe adduguŋ a Isa ki bita, wo kun lekkiyo daayum adda kʼolɗiko ɓotto. 18 Iŋkino kane ɗoŋ i ziipe addaŋ a Almasi wo i tʼindaʼŋ, an digge. 19 Aame kine in ziipe elkisadiŋ a Almasi kono yʼin diʼn nooge a lekkiyadiŋ ere a duniya ettiyo ɗaŋŋal maŋ, geŋ kine lekkiyadiŋ sommagi i jiire ɗoŋ pay.
20 Wo ɗe ki kotto maŋ, Almasi Raa yi ti yʼ bilɗe ti diine ɗoŋ unto me. Yoŋ wede ki poone Raa yi ti yʼ bilɗe ti diine ɗoŋ unto, kono in di kize ɗoŋ doolo i tʼindaʼŋ Raa yʼan tiʼn balɗa kay. 21 Ɗerec, in suune unto ti tʼiido duniya tʼurzi wedusu, geŋ iŋkino balɗiya ki ɗoŋ i tʼinda toŋ tʼiido tʼurzi wedusu. 22 Kine ɗuwo pay in tʼunto, kono in uɗɗo tʼurzi mugiyiŋ Adum. Geŋ iŋkino kay, ɗoŋ i lekkiyo kettiyo kaŋ soo tʼAlmasi, Raa yʼa tiʼn balɗa. 23 Wo ɗe Almasi tʼonniyo balɗiyadí yoŋ Raa yi ti yʼ bilɗe ki poone. Wo kane ɗoŋ ki yode Almasi toŋ tʼonniyo balɗiyadaŋ, kane toŋ Raa yʼa tiʼn balɗa a onniyo ere Almasi yi kimo gette. 24 Aame geŋ kane ɗoŋ pay an dʼede urzi ki dokkiyo, ɗoŋ pay an dʼede toogo, wo ɗoŋ pay an dʼede moziko geŋ, Almasi yʼan ti latta, wo saŋ yi di tʼela moziko a Meegí Raa. Geŋ iŋkino duniya tʼa ɗaŋga. 25 Ɗerec, i dehu Almasi yʼa oomi moziko bini onniyo ere Raa yi diʼn isa ɗoŋ kʼaduzí aa munɗa ki bita ti ɗanɗi zoŋɗí§. 26 Adu wede kʼita Raa yʼa yi tʼîda, todʼte unto. 27 Ono eŋ an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa, anʼde: «Raa yʼa ti yʼ ziipe goole tʼekki sulɗi pay*.» Wo ɗe a ume wede anʼde «tʼekki sulɗi pay» geŋ, kun suuno Raa adda sulɗi gen̰n̰o ye, kono yode i-ele sulɗi pay a Almasi me. 28 Aame Raa yi ti yʼ ziipa Almasi tʼekki sulɗi pay maŋ, yode Almasi batum yi-dʼottila a Meegí Raa. Iŋkino maŋ Raa siidí a ooma moziko tʼekki sulɗi pay me.
29 Aŋkeŋ kun elko a kane ɗoŋ i suyyiso batem, ti suma ki ɗoŋ i tʼinda. An elkiyo an tʼoona moo me? Aame ki kotto ɗoŋ i tʼinda Raa yʼan ki tiʼn balɗa ye maŋ, ki moo me an suyyiso batem a suma kane me? 30 Wo ki moo me kaye batum, daayum ay lekkiyo lekkiyo ere aa a biza zire te? 31 Zemɓa ki nuŋ, ɗerec nuŋ onniyo ti onniyo nʼamɓu puuzadó, wo ki kotto, kono kune geŋ nuŋ ulbó uŋse kono kun lekkiyo kettiyo kaŋ soo ti Galmeegiŋ Isa Almasi. 32 A geeger kʼEpez, ɗoŋ ɓaadaŋ an o-di tʼiiziga nuŋ nʼa niikiwe tuddó aa ni ɗeyyiso ti seyɗi balɗa. Aame nʼize iŋkino a urzi lekkiyo ere a duniya ɗaŋŋal maŋ, a nuŋ ɗaakatú moo me? Aame ɗoŋ i tʼinda Raa yʼan ki tiʼn balɗa ye maŋ, kine in iso aakede ɗoŋ oŋgo an rootiyo, anʼde: «In oomo, in ooɓo, kono soggo in ti tʼinda
33 Kuneʼŋ wenɗa soo toŋ yʼoola elkisadí ti ti yʼ dagga ye. Kun suuno ono ɗoŋ oŋgo an rootiyo, anʼde: «Wede i sooru ti wede kʼoogire geŋ, yode toŋ wede kʼoogire kay.» 34 Elkisaguŋ ere olɗo kun tʼoolo, kun ti kami kʼurzi wede ɗerec, wo kun ise olɗiko ye. Ɗerec, ɗoŋ oŋgo ti diinaguŋ Raa an ki yʼ suune ye ɓotto, wo ni rootiyo iŋkino sukiyagi a kune.
Tudde ki ɗoŋ Raa yi tiʼn balɗa
35 Wo ɗe wenɗa yʼa tonde, yʼa tʼeese: «Ɗoŋ i tʼinda an di balɗa kaŋ mummino me, wo ti tudde ere tuuku te?» 36 Kee wede elkisadá umbo! Buzu wede ki korsoʼŋ i-ti ruumiyo ɗoo miŋ, i tʼaɗɗiya i-lekkiyo zeere kollo. 37 Aame ki korso geŋ ki ki korso koƴile ye a tʼaɗɗa me, ki korso in̰n̰i, ise mudu ise moo toŋ maŋ. 38 Aame ki ti giira maŋ, Raa yi-dʼeliyo tudde i-tʼaɗɗiya soole aa yi dehu, maŋ a buzu tuuku toŋ yi-dʼeliyo koƴilayí koƴilayí.
39 Sulɗi ɗoŋ pay i puukiyoʼŋ, wede soŋ tuddí sittú sittú. Tudde ki ɗuwo sittú, ki seyɗi sittú, ki emɓi sittú, wo ki puuni toŋ sittú. 40 I dʼede tudde ki sulɗi ɗoŋ a kandaane, wo tudde ki sulɗi ɗoŋ a siiɗo. Wo sulɗi ɗoŋ a kandaane geŋ, majjaanika ki tuddaŋ sittú ti ɗoŋ a siiɗo me. 41 Majjaanika peeɗo sittú, majjaanika tere sittú, majjaanika molɗali sittú, ise molɗali ti tuddaŋ toŋ majjaanikadaŋ sittú sittú.
42 Geŋ aasa iŋkino kay, balɗiya ki ɗoŋ i tʼinda me. Tudde ere in tʼottibe a siiɗo todʼte i-ti ruumiyo, wo tudde ere i-balɗa todʼte i ki ruumiyo ye. 43 Tudde ere in tʼottibe a siiɗo todʼte ki bita, wo ɗe aame Raa yi ti balɗa geŋ, tʼa tʼisa majjaanawa. Tudde ere in tʼottibe a siiɗo todʼte toogatú umbo, wo ɗe aame Raa yi ti balɗa geŋ, ti-tʼoona toogo ɓaadaŋ 44 Tudde ere in tʼottibe a siiɗo todʼtiŋ tudde ere in di lekkiyo duniya ɗaŋŋal, wo ɗe aame Raa yi ti balɗa geŋ, tʼa lekka ti toogo kʼUnde Kamilen̰. Iŋkino maŋ i dʼede tudde ere in di lekkiyo a duniya ɗaŋŋal, wo i dʼede soŋ tudde ere in di lekka ti toogo kʼUnde Kamilen̰. 45 Ono eŋ an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa, anʼde: «Wedusu wede ki poone, yoŋ wede tudde sundí Adum, Raa yi-dʼele puukiyo.» Wo ɗe Adum wede kʼita, yoŋ Unde yʼan dʼeliyo lekkiyo a ɗuwo. 46 Iido ki pooneʼŋ tudde ere i ki lekkiyo ti toogo kʼUnde Kamilen̰ ye, iidoʼŋ tudde ere ki lekkiyo a duniya ɗaŋŋal, wo saŋ tudde ere i lekkiyo ti toogo kʼUnde Kamilen̰ tʼa iido kʼita. 47 Wedusu wede ki poone yoŋ ki siiɗo, Raa yi yʼiibiɗa ti odde siiɗo§. Wo ɗe wedusu wede ki sirwe yoŋ yʼiido ti kandaane. 48 Ɗuwo ɗoŋ pay a siiɗo eŋ, an deeƴiso Adum kono yoŋ Raa yi yʼiibiɗa ki odde siiɗo. Wo kane ɗoŋ pay a kandaane geŋ, an deeƴiso Almasi kono yoŋ yʼiido ti kandaane.
49 Wo aŋken̰n̰o kine in deeƴiso wedusu wede Raa yʼiibiɗa ti odde siiɗo, geŋ saŋ iŋkino kay in deeƴa wedusu wede iido ti kandaane. 50 Kun ollo zemɓa ki nuŋ, en̰n̰o munɗa wede ni rootiyo me: Wedusu ti tuddí ere ette, yi ki tʼette ye adda Moziko Raa te, wo tudde ere a-ruuma gette, tudde ere i ki ruumiyo ye, ti ki ti tʼooney ye.
51 Aŋkeŋ kun ollo, nʼun tʼooɗo ita a munɗa wede ombiɗe ki Raa: Kine in ki ti tʼinda pay ye, wo ɗe pay tuddiŋ Raa yʼa ti-kima. 52 Eyye, parre wede ki ɗaŋgu yʼa ôola, wo aame yʼîila maŋ, a kaamiki aa wedusu yʼigge edayí ribin̰ geŋ, kane ɗoŋ i tʼinda Raa yʼa tiʼn balɗa ti tudde ere i ki ruumiyo ye, wo pay kine ɗoŋ zeere tuddiŋ Raa yʼa ti-kima*. 53 Iŋkino maŋ tuddiŋ ere a-ruuma ette, i dehu tʼa-tʼosse tudde ere i ki ruumiyo ye tʼeego, wo tuddiŋ ere kʼunto ette, i dehu tʼa-tʼosse tudde ere i kʼunto ye tʼeego.
54 Aame tuddiŋ ere a-ruuma ette ti tʼussa tudde ere i ki ruumiyo ye, wo tuddiŋ ere a tʼinda ette ti tʼussa tudde ere i kʼunto ye maŋ, geŋ a-tʼetta a ono ɗoŋ an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa, anʼde: «Unto umbo baa, Raa yi ti jiire 55 Wo soŋ an riiŋe, anʼde: «Koŋ unto no, toogadí ere mi ceeriyo too te? Koŋ unto no, arkuzí wede mi tôwwo ɗuwo too me 56 Kine in suune arku wede unto ti-tôwwo ɗuwoʼŋ, olɗiko, wo olɗiko tʼooniyo toogo tʼurzi kʼoogoro Muusa.
57 Aŋkeŋ in rooto koɗuwo a Raa, kono kine in jiire tʼurzi Galmeegiŋ Isa Almasi. 58 Iŋkino maŋ zemɓa ki nuŋ kune ɗoŋ ki geyyiso, kun a sooɗo zakiɗi, munɗa yʼun tiʼn lekiɗa ye a urzi zaapu kʼadduguŋ a Isa me, wo a urzi naabo Galmeegaʼŋ un dʼodo ki ɗaana. Kun suune ooɗibe yeebaguŋ a urzi Galmeega, ti ki tʼiŋgila ki bita ye.
* 15:3 Kun wollo adda mattup ki Ezayi 53.5-12. 15:4 Kun wollo adda mattup ki Soom 16.10 wo Oze 6.2. 15:5 Kun wollo adda mattup ki Lik 24.34; 24.36; Matiye 28.16-17; Markus 16.14 wo Zaŋ 20.19. § 15:6 Ɗoŋ ɓaadaŋ ti diinayaŋ an lekkiyo zeere ɓotto, wo ɗoŋ miibi i tʼinda me: I-kaza tʼume Pool yi raaŋiya mattup ettiyo. * 15:9 Kun wollo adda mattup ki Naabo ɗoŋ zina 8.3; 9.3-6. 15:22 Kun wollo adda mattup ki Zenez 3.17-19. 15:22 Kun wollo adda mattup ki Romeŋ 5.12-21. § 15:25 Kun wollo adda mattup ki Soom 110.1. * 15:27 Kun wollo adda mattup ki Soom 8.7. 15:32 Kun wollo adda mattup ki Ezayi 22.13. 15:45 Kun wollo adda mattup ki Zenez 2.7. § 15:47 Kun wollo adda mattup ki Zenez 2.7. * 15:52 Kun wollo adda mattup ki 1 Tessaloni 4.15-17. 15:54 Kun wollo adda mattup ki Ezayi 25.8. 15:55 Kun wollo adda mattup ki Oze 13.14.