9
Raa ti ɗoŋ yi biire
Ono ni rootiyo eŋ kane ɗerec, ni ki lohito ye kono nuŋ ni lekkiyo kettiyo kaŋ soo tʼAlmasi. Elkisadó ere ki suuniyo munɗa eŋ beehiye eŋ ulsu gette, i ti dokkiyo Unde Kamilen̰ tʼo di kaza ono ɗoŋ ni rootiyo kane ɗerec. Nuŋ o-tʼize sommagi dondoŋ wo addó i nʼaaɗumu daayum. Ɗerec, aame i-tʼise maŋ, nuŋ batum Raa yi tiʼn duuɗo, nʼa-leɗɗe tʼAlmasi kono zemɓadó Yawudiyagi an dʼutte, kane ɗoŋzó a urzi tudde me. Kane ɗoŋ kʼIzirayel geŋ Raa yʼanni biire kono an tʼize in̰n̰izí, yʼan di gize toore goolikadí, yʼa-gittite taasuwa ti kane, yʼan dʼele oogiradí, yʼan dʼele urzi an i-dʼottile, yʼan di ruute sulɗi ɗoŋ yʼan tʼela, wo kane an uɗɗo ti biza bumɓu moŋgiɗagaŋ ɗoŋ sundaŋ tʼa îile*. Wo Almasi Raa yi biire a urzi tudde yʼuɗɗo ti biza bumɓu kane, yode wede tʼekki sulɗi pay, geŋ in amma Raa ki daayum! Eyye.
Geŋ i-kaza ono ɗoŋ Raa yi ruute geŋ i ki tʼiŋgile ki bita ye, kono kane ɗoŋ ti biza bumɓu kʼIzirayel pay geŋ, kane pay ɗoŋ Raa ɗoŋ ki kotto ye. Raa yi di ruute a Ibirayim yʼa tʼoona ita kʼin̰n̰i, ɗoŋ a tʼisa in̰n̰i Raa ki kotto. Aame yi ruute iŋkino geŋ, yi ki ruute ti ita kʼin̰n̰i kʼIbirayim pay ye, kono Raa yi ruute ti kaaga a Ibirayim, yʼede: «Geŋ tʼita kʼin̰n̰i kʼIsaaka ɗuwo an diʼn waaka ita kʼin̰n̰izá Geŋ i-kaza in̰n̰i kʼIbirayim ɗoŋ an ehe a urzi tudde geŋ, kane pay in̰n̰i Raa ki kotto ye, ita kʼin̰n̰i kʼIbirayim ki kotto kane ɗoŋ an ehe a-tʼiide a ono ɗoŋ Raa yi ruute yʼaasa. En̰n̰o ono ɗoŋ Raa yi ruute yʼaasa me, yʼede: «Nuŋ konno ume kino sey geŋ nʼa kimo di kee, wo aame ni kimo geŋ eddá Saara tʼulo a beytú baa 10 Wo gen̰n̰o ɗaŋŋal ye, in elko soŋ a Rebeka todʼ tʼehe in̰n̰i rooŋo kuuli meegaŋ yoŋ mugiyiŋ Isaaka. 11-13 Kane in̰n̰i adda kʼadde meedaŋ ɓotto geŋ, an kʼize munɗa kʼulsu ye, ki beehiye ye. Wo toŋ maŋ Raa yi di ruute a Isaaka, yʼede: «Wede goole yʼa tʼisa wede naabo ki leemadí n̰eŋku§.» Geŋ a-tʼiide a ono an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa, anʼde: «Nuŋ Raa nʼa giyye Yakup, wo Ezayu nʼa ti yʼ liɗɗe*.» Raa yʼize iŋkino kono munɗa wede yi dehu geŋ a tʼise. Yoŋ yi beeriyo ɗuwo aa addí i dehu, tʼurzi naabadaŋ ye wo ɗe tʼurzi yode Raa siidí iʼni waaku ɗuwo me.
14 Iŋkino maŋ kine in tʼeese moo me? Raa geŋ yʼisiyo munɗa wede ki diine ye ko? Aha, iŋkino ye! 15 Yoŋ yi ruute ti kaaga a Muusa, yʼede: «Ni-dʼise adde koɗuwo a wede tuuku ni dehu ni dʼise adde koɗuwo, wo nʼa wolle sommagi ki wede tuuku ni dehu nʼa wolle sommagi 16 Iŋkino maŋ kane sulɗi geŋ an ettiyo tʼurzi munɗa wede ɗuwo an dehu ye, tʼurzi toogadaŋ ye, wo ɗe an ettiyo tʼurzi kʼadde koɗuwo ki Raa siidí. 17 Geŋ iŋkino an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa ono ɗoŋ Raa yi ruute a Parahoŋ mozigo ki siiɗo Misir, yʼede: «Kee ni ki biire mozigo wo eedá nʼa-ti tʼize zakiɗi miŋ, kono tʼurzi kee ɗuwo an di suuna toogadó wo an di kazita sundó adda siiɗo pay 18 Iŋkino maŋ Raa geŋ, a wede tuuku yi dehu yi-dʼise adde koɗuwo maŋ, yi-dʼisiyo, wo a wede tuuku yi dehu yʼa yʼise eedí zakiɗi maŋ, yi di yʼisiyo.
Raa geŋ yoŋ aakede wede kʼaabuɗu
19 Wo ɗe sulɗi Raa yi tiʼn isiyo iŋkino maŋ, koo wenɗa yʼo di roote, yʼa tʼeese: «Ki moo me a ɗuwo yi dʼeesiyo an isiyo ulsu me? Ɗe wee wee a aane a-tooge a munɗa wede yi dehu yʼaase me?» 20 Kee wedusu miŋ wee wee, kʼa niike Raa me? Kunuŋ munɗa aabuɗu geŋ, yʼaane yi roote koo a wede i yʼiibiɗa, yʼa tʼeese: «Ki moo me ki nʼiibiɗa kino me?» 21 Wede kʼaabuɗu geŋ yʼaane yi dʼaabiɗa munɗa wede aa addí i dehu ti lee wede luttiyo geŋ me. Ti lee wede yi lutte geŋ miŋ yi dʼaabiɗa ooko majjaanawa kʼeliyo munɗa a ɗoŋ suma, wo soŋ yi dʼaabiɗa ooko ki naabo adda ɓoy ere daayum. 22 Iŋkino maŋ Raa yʼa dihe yʼan di kize kulkuwadí a ɗuwo wo an di suune toogadí. Gen̰n̰o toŋ yoŋ yi diʼn sarkiya tʼomɓin̰e, kane ɗoŋ îide kulkuwadí tʼa ɗeege eedaŋ geŋ me, kane geŋ ki daggiya goppoŋ. 23 Wo ɗe a ɗoŋ oŋgo soŋ yʼan dʼize adde koɗuwo, yʼa dihe yʼan di kize laale wede ɓaadaŋ ki darƴikadí. Kane geŋ ɗoŋ Raa yiʼn ikkima ki poone too an dʼetta ki darƴikadí. 24 Kine toŋ adda, kine ɗoŋ Raa yi wiike tʼadda diine ɗoŋ Yawudiyagi ɗaŋŋal ye, tʼadda diine ɗoŋ Yawudiyagi ye pây. 25 Geŋ ɗerec ono ɗoŋ Raa yi ruute ti kaaga adda mattup ki nebi Oze, yʼede:
«Kane ɗoŋ ti poone ɗoŋzó ye geŋ, nʼan diʼn waaka ɗoŋzó.
Wo kane ɗoŋ ki geyyisadó ye geŋ, nʼan diʼn waaka ɗoŋ ki geyyisadó§.
26 Wo a ume wede nʼan di ruute, nʼede: “Kune ɗoŋzó ye” geŋ,
aŋgen̰n̰o batum an diʼn waaka in̰n̰i Raa zeere*
27 Nebi Ezayi toŋ yʼa gizite a tukki ɗoŋ kʼIzirayel, yi dʼeesiyo: «Ise ɗoŋ kʼIzirayel kane ɓaadaŋ aa dolso a biza bar toŋ maŋ, i dʼutta ɗoŋ miibi ɗaŋŋal ti diinayaŋ me. 28 Ɗerec, ono ɗoŋ Galmeega Raa yi ruute geŋ, kesiko yʼan isa pay a siiɗo me 29 Sulɗi geŋ a-tʼiide a ono ɗoŋ Ezayi yʼa ruute ti kaaga, yʼede:
«Aame Galmeega Raa Goole kʼarka geŋ, yʼin ki guute ita kʼin̰n̰i miibi ye maŋ,
aŋki in tʼize aakede ɗoŋ ki geeger Sodom, in di deeƴe aa ɗoŋ ki geeger Gomor Raa yiʼn uute
Ɗoŋ kʼIzirayel an ti tuuge ki zaapu kʼaddaŋ a Raa
30 Iŋkino maŋ kine in tʼeese moo me? Kane ɗoŋ Yawudiyagi ye, an ki dehu an ki tʼise ɗoŋ ki diine a ɗaana Raa ye toŋ, kane Raa yʼanni wulle ɗoŋ ki diine a ɗaanadí tʼurzi zaapu kʼadde a yode. 31 Wo ɗe kane ɗoŋ kʼIzirayel an dehu an tʼise ɗoŋ ki diine a ɗaana Raa tʼurzi daaniya kʼoogoro geŋ, an a biite a urzi soorutu me. 32 An aa biite kono kane an ki dihe an tʼise ɗoŋ ki diine a ɗaana Raa tʼurzi zaapu kʼadde a yode ye, an elkiyo an tʼisa tʼurzi naabadaŋ. Kane geŋ an di guhe ekki wede aa mokkolo ere kʼeliyo morkiƴe a ɗuwo. 33 Ono eŋ an riiŋe ti kaaga adda mattup ki Raa, anʼde:
«Kun wollo a geeger ki Siyoŋ gette, ni ziipe wedusu aa mokkolo kʼeliyo morkiƴe a ɗuwo, mokkolo ere ki-tʼoore.
Wo wede yi ziipa addí a yode maŋ, yi-ki seeɗa sukiyagi ye§
* 9:5 Moŋgiɗagaŋ ɗoŋ sundaŋ tʼa îile: Kane geŋ Ibirayim, Isaaka, Yakup, wo in̰n̰i Yakup kane koomat makumu sire. 9:7 Kun wollo adda mattup ki Zenez 21.12. 9:9 Kun wollo adda mattup ki Zenez 18.10. § 9:11-13 Kun wollo adda mattup ki Zenez 25.23. * 9:11-13 Kun wollo adda mattup ki Malasi 1.2-3. 9:15 Kun wollo adda mattup ki Egzod 33.19. 9:17 Kun wollo adda mattup ki Egzod 9.16. § 9:25 Kun wollo adda Mattup ki Oze 2.25. * 9:26 Kun wollo adda mattup ki Oze 2.1. 9:28 Kun wollo adda mattup ki Ezayi 10.22-23. 9:29 Kun wollo adda mattup ki Ezayi 1.9. § 9:33 Kun wollo adda mattup ki Ezayi 28.16.