13
Tiiake naa haisara kootou, seai kootou ku mmate
1 I te saaita naa raa, e mee naa tama i te kina naa ni taratara ake ki Jesus i naa tama i Galilee ni taaia Pilate i te saaita laatou ni taa naa manu laatou no hakaara ki TeAtua.
2 Jesus ki mee ake, “Kootou e mannatu maa naa tama naa ni taaia peenaa i naa haisara laatou e llasi iaa i naa haisara aaraa tama i Galilee?
3 Seai iloo! Nau e vanaatu ki kootou: ki mee maa kootou see ffuri naa manava kootou no tiiake naa sara kootou naa, kootou hakkaatoa ma ki mmate pee ko naa tama naa.
4 “Ai te taka sinahuru maa te takavaru naa tama i Siloam ni mmate i te saaita te taffuu te hare e moe ki aruna raa ni leiho ki aruna laatou? Kootou e mannatu maa naa tama naa ni mee naa sara laatou e llasi iaa i naa sara aaraa tama e nnoho i Jerusalem?
5 Seai iloo! Nau e vanaatu ki kootou: ki mee maa kootou see ffuri naa manava kootou no tiiake naa sara kootou, kootou ma ki mmate hakkaatoa pee ko naa tama naa.”
Te taratara te laakau ‘fig’ see hua
6 Teenaa kauake iloo Jesus te taratara nei: “Teelaa se tanata e somo tana laakau ‘fig’ iloto tana verena. Te tanata naa ni hano no ssee ma ki haki ni hua ‘fig’ i te laakau naa, araa nei te laakau naa ni see ppesi ana hua.
7 Teenaa vanaake iloo ia ki te tama e heheuna i tana verena naa, ‘Teenei ni setau iloo e toru nau e aheahe mai peenaa no mmata maa te laakau nei e ppesi ana hua, araa nei seai koi. Tuutia te laakau nei ki laro! Te laakau nei e tuu vare lokoi iloto te verena nei.’
8 Te tanata e heheuna i tana verena raa ki mee ake, ‘Tiiake te laakau naa ki somo telaa setau; nau ma ki mmuru aareha te laakau naa ki naa muruna.
9 Ki mee maa te laakau nei e hua i te setau imuri nei, teenaa e taukareka; aa ki mee see hua, koe ku mee ki tuutia te laakau nei ki laro.’ ”
Jesus e haia a Ia te ffine e maki raa no marooroo i te Sabat
10 I te Sabat tokotasi raa, Jesus e akonaki naa tama iloto te hare lotu naa Jew.
11 Te ffine tokotasi i te kina naa ni tauria te tipua no maki ana setau e sinahuru maa varu; a ia e kkoru tana kanatua aa see lavaa te tuu tonu ki aruna.
12 Te saaita Jesus ni kite i te ffine naa, kannaatia ake iloo Ia te ffine naa ki hanake, no mee ake peelaa, “Too maki naa e uiia a nau!”
13 Jesus ni tuku atu tana rima no paa iaa ia, teenaa te ffine naa ni hakamakkaa tana haitino no tuu tonu ki aruna ka hakanau i TeAtua.
14 Te tama hakamaatua te hare lotu naa Jew raa ni loto maa Jesus ni haia a Ia te ffine raa no taukareka i te Sabat, teenaa taratara ake iloo a ia peelaa ki naa tama i te kina naa, “Teelaa ni aso e ono taatou ki mee naa heuna; teenaa kootou ki oomai i naa aso naa ki haia kootou ki taukalleka, tevana iaa kootou ki see oomai i naa aso te Sabat!”
15 TeAriki ki mee ake kiaa ia, “Naa tama e kaikailua! E aa, kootou see illoa te too naa manu e hahaanai kootou, pee ko naa purumakau ma naa donki, i naa hare manu raa no haaunu i naa aso te Sabat?”
16 “Teenei se mokopuna Abraham, aa te ffine nei ni saisaitia Satan no tauhia i naa setau e sinahuru maa varu; e aa, e hakallika maa ia e uiia i tana maki naa i te Sabat?”
17 Naa tama e lotoffaaeo iaa Ia naa ni nnapa iloo i tana taratara ni kauake, aa te henua iaa ni fiaffia i ana lopo vana e hakasoro mmata ni mee.
Te parapol i te hua laakau punaamea
(Mt 13.31-32; Mk 4.30-32)
18 Jesus ki vasiri, “Nau ki taratara maa te Nohorana TeAtua e tiputipu peehea?
19 Te Nohorana TeAtua e mee ma se tamaa hua laakau teelaa e toria te tama raa i tana verena. Te hua laakau naa e somo no tuu iloo ma se laakau e lasi, teenaa naa manu raa e ppena naa ohana laatou i naa laa te laakau naa.”
Te parapol te iis
(Mt 13.33)
20 Jesus ki vasiri hoki, “Nau ki taratara maa te Nohorana TeAtua raa e tiputipu peehea?
21 Te Nohorana TeAtua e mee ma se iis te ffine e too no hakauru ki ana haraoa, aa niaaina maa ana haraoa raa e tammaki, naa haraoa naa e hakatipuina koi tana tamaa iis ni pesi naa.”
Te tootoka e kkao
(Mt 7.13-14,21-23)
22 Jesus ni sare vaaroto naa matakaaina e llasi ma naa tamaa matakaaina ka akonaki te henua no hakataka ka hano ki Jerusalem.
23 Teenaa ki vasiri ake te tama tokotasi i naa matakaaina naa, “TeAriki nei, teelaa ni uruai tama koi ma ki hakassaoria TeAtua?”
Jesus ki mee ake,
24 “Kootou hakamakkii ki uru atu kootou vaaroto te tootoka e kkao. E tammaki naa tama ma ki haaite ki uru atu laatou, tevana iaa laatou ma ki see lavaa.
25 Te saaita te tama e mee tana hare raa e masike no ppui tana tootoka raa, teenaa kootou ma ki ttuu ake i haho no pakuukuu ake te tootoka ka mee ake ki te tama naa, ‘TeAriki, taaraki mai te tootoka raa ki uru atu maatou!’ Tevana iaa te tama e mee tana hare raa ma ki mee atu peelaa, ‘Nau see iloa i kootou! Kootou ni tama e oomai i hea?’
26 Teenaa kootou ma ki mee ake peelaa, ‘Maatou ni kkai ka unu ma koe. Koe ni akonaki naa taratara TeAtua iloto te matakaaina maatou!’
27 Tevana iaa a ia ma ki mee atu peelaa, ‘Nau see iloa i kootou. Kootou ni tama e oomai i hea? Kootou hakattaha iaa nau, kootou naa tama e sosorina hakallika!’
28 Kootou ma ki ttani ka kakarati naa niho kootou i te saaita kootou ma ki kkite i Abraham, Isaac, Jacob, aa ma naa pure hakkaatoa i te Nohorana TeAtua. Kootou iaa ku kerekereia ki haho.
29 Te henua ma ki oomai i te anake, te laki, tokorau ma te kipu, no nnoho ki kkai i te kaikai e lasi te Nohorana TeAtua.
30 Naa tama teelaa e tukumurina te henua maa ni tama see hai vana e taunai i te ssao nei ma ki hakannohoria TeAtua maa ni tama hakamaatua, aa naa tama e mmata te henua maa ni tama hakamaatua i te ssao nei ma ki tukumurina TeAtua maa ni tama see hai vana e taunai.”
Te llee te manava Jesus i Jerusalem
(Mt 23.37-39)
31 I te saaita naa hoki, aaraa Faarisi ni oo ake no mee ake ki Jesus, “Koe ki hakataha i te kina nei aa koe ku hano ki telaa matakaaina; koe e roroosia Herod ki taia.”
32 Jesus ki mee ake, “Kootou oo no taratara ake ki te manu vao naa: ‘Nau e hanahana naa tippua ka hakamasike naa maki i te aso nei ma taiao, aa i te ttoru naa aso raa aku heuna naa ma ki hakaoti.’
33 Tevana iaa nau ki hakataka ka hano ki Jerusalem i te aso nei, taiao, aa ma te aso e au. E hakallika ma se pure TeAtua e taia no mate i telaa henua; te pure TeAtua raa e tau ki taia no mate i Jerusalem.
34 “Jerusalem, Jerusalem! Naa pure TeAtua raa e taaia kootou ka tauatia kootou naa tama e heunatia atu TeAtua ki naa hatu. Nau e kaimanako maa kootou ki purutia mai nau kiaa nau, e mee pee ko naa hakkutu ake te moa raa ana punua ki laro ana pakkau. Tevana iaa kootou see fiffai maa nau ki mee peenaa ki kootou!
35 Teenaa te Hare Tapu kootou naa ma ki tiiake atu ki kootou. Nau e taratara atu ki kootou: kootou ma ki see kkite iaa nau, ki tae iloo ki te ssao kootou ma ki taratara peelaa, ‘Taatou ki hakanau i te tama e au i te inoa TeAriki.’ ”