7
―――
1 Dai gooquiʌrʌ ʌSuusi aimʌraitadai ʌGalilea dʌvʌʌriʌrʌ. Ʌgai maitipʌli isaimʌrdagi Judeea dʌvʌʌriʌrʌ, ʌjudidíu ipʌliditadai ismuaagi ʌgai cascʌdʌ.
2 Dai camiaadimi ʌsiaa duudagadʌ ʌjudidíu istuigaco ivuaadana uucusai cascʌdʌ potʌʌgidi ʌsiaa duudagai uucusai.
3 Taidʌ ʌSuusi susuculidʌ itʌtʌdai:
―Maiviimu aapi tanai. Imʌdañi aapi Judeea dʌvʌʌriamu vai poduucai gʌoidatucʌdami ismaacʌdʌ mʌʌca daraaja nʌijadagi istumaasi ivueeyi aapi.
4 Tomasioorʌ sioorʌ ipʌliadagi ismaatʌcagi oodami istumaasi ivueeyi ʌgai gia maiʌstocai ivueeyi istumaasi. Issʌʌlicʌdʌ ivueeyi aapi naana maasi istumaasi aidʌ gia ivuaadañi gomaasi ʌoodami vuitapi vai nʌijada ʌgai vʌʌscatai ―tʌtʌdai ʌSuusi susuculidʌ.
5 Dʌmos tomali ʌgai maivaavoitudaitadai ʌSuusi cascʌdʌ pocaiti.
6 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:
―Maiquiaa aayi istuigaco imia aanʌ gaamucu. Dʌmos aapimʌ cʌʌga istutuidi isgaamucu iimiagi tomasiʌʌscʌdʌ.
7 Ʌoodami ismaacʌdʌ maivaavoitudai Diuusi maitʌncʌʌdai aapimʌ mosʌca aanʌ. Aanʌ aagidi saidʌ ʌrsoimaasi ivuaadami ʌgai cascʌdʌ.
8 Iimivurai aapimʌ gaamucu idi siaa duudagʌrʌ. Aanʌ gia maiimimu. Maiquiaa aayi istuigaco imiagi aanʌ cascʌdʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
9 Dai mospotʌtʌdai ʌSuusi dai anaasi Galilea dʌvʌʌriʌrʌ vii.
―――
10 Amaasi caiji ʌSuusi susuculidʌ tai gooquiʌrʌ ii ʌSuusi ʌʌpʌ ʌsiaa duudagamu. Ʌgai gʌʌsto ii sai mainʌidiña oodami.
11 Ʌjudidíu gaagai ʌSuusi ʌsiaa duudagʌrʌ daidʌ icaiti:
―¿Siaaco daja ʌcʌʌli? ―caiti ʌgai.
12 Dai aliʌsi gʌnaatagidimi ʌoodami aipacoga aagaitai ʌSuusi. Dai ʌʌmoco pocaiti sai cʌʌ tuiga ʌgai. Dai aa pocaiti sai maicʌʌ tuiga sai mosyaatagidi ʌgai oodami.
13 Dʌmos ʌoodami ismaacʌdʌ cʌʌga ñioocai ʌSuusi vʌʌtarʌ maitipʌli ismaatʌcagi ʌjudidíu tʌtʌaanʌdami iscʌʌga ñioocai ʌgai ʌSuusi vʌʌtarʌ ʌbʌidi ʌgai cascʌdʌ.
14 Aidʌsi catajucami viitugai isugitiagi ʌvagimi ii ʌSuusi ʌjudidíu gʌʌ quiuupaigadʌamu dai ami gamamaatʌtuldi.
15 Daidʌ ʌtʌtʌaanʌdamigadʌ ʌjudidíu maitʌʌ istumaasi gʌntʌtʌgitoagi caʌcatai ʌSuusi daidʌ icaiti:
―¿Ducatai maatʌ idi cʌʌli mosʌʌ naana maasi istumaasi maitʌvʌpi daivacai oojʌrʌ? ―caiti ʌjudidíu.
16 Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Istumaasi gamamaatʌtuldi aanʌ ʌrDiuusi ñiooquidʌ maisiu aanʌ ʌʌgi. Ʌgai giñootoi.
17 Dai sioorʌ ipʌliadagi isivuaadagi istumaasi Diuusi ipʌlidi ʌgai gia maatʌmu isgiñmamaatʌtuldaraga ʌrDiuusi ñiooquidʌ siʌpʌ sabai aanʌ gamamaatʌtuldi istumaasi ʌʌgi aanʌ ipʌlidi.
18 Sioorʌ gaaagiadagi mosʌcaasi istumaasi ʌʌgi ʌgai tʌtʌgitodagi ʌgai povuaadana sai oodami cʌʌga ñioocaiña ʌgai vʌʌtarʌ. Dʌmos sioorʌ ipʌliadagi isʌoodami cʌʌga ñioocadagi ʌgai vʌʌtarʌ ismaacʌdʌ ootoi ʌgai gia gaaagidi istumaasi ʌrvaavoi dai tomali ʌmo imidagai maiyaatagidiña ʌgai ʌoodami.
19 Vaavuava isMoseesacaru gʌrmaa ʌsʌʌlicami dʌmos tomali ʌmaadutai aapimʌ maiʌʌgidi vʌʌsi ʌsʌʌlicami. ¿Tuimʌsi giñmuaa ʌlidi aapimʌ? ―tʌtʌdai ʌSuusi.
20 Taidʌ ʌoodami itʌtʌdai:
―Aapi viaa ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ. ¿Voorʌ gʌmuaa ʌlidi? ―tʌtʌdai ʌoodami.
21 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:
―Aanʌ idui ʌmo istumaasi ʌmo ibʌstaragai tasʌrʌ dai aapimʌ maitʌʌ istumaasi gʌntʌtʌgitoagi.
22 Dʌmos aapimʌ iiquitʌcʌi aali tuutucugadʌ tomasi ʌribʌstaragai tasʌrʌ. Moseesacaru gʌntʌjai mʌsai poduucai ivuaadana cascʌdʌ poduucai ivueeyi aapimʌ. Vʌʌscʌrʌ ʌʌqui abiaadʌrʌ capovuaadana gʌrʌʌqui aaduñicaru.
23 Isaapimʌ ivueeyi gomaasi tomasi ʌrʌmo ibʌstaragai tasʌrʌ ʌʌgida ʌliditai Moseesacaru sʌʌlicamigadʌ, ¿tuimʌsi bacocoi aapimʌ aanʌ giñvui duaaidacai aanʌ ʌmo cʌʌli ʌmo ibʌstaragai tasʌrʌ?
24 Cʌʌgavʌr gʌntʌtʌgito aapimʌ. Maisiu gʌpiʌr giñvuupada maicʌʌga gʌntʌtʌgitoitai, baiyomavʌr cʌʌga gʌntʌtʌgitoda aapimʌ istumaasi ʌrsʌʌlicami ―tʌtʌdai ʌSuusi.
―――
25 Amaasi ʌʌmoco ʌJerusaleenʌrʌ oidacami aipacoga gʌntʌcacaimi dai pocaitimi:
―¿Maitasi ʌridi cʌʌli ʌgai mʌsmaacʌdʌ gaagai dai muaa agai?
26 Mosmocʌʌca goovai dai mamaatʌtuldi gooodami vai tomali ʌmaadutai maivui ñioocai. ¿Maisiu cavaavoitu ʌjudidíu tʌtʌaanʌdamigadʌ isgoovai ʌrʌCristo?
27 Siaadʌr ʌrʌCristocana goovai. Aatʌmʌ cʌʌ maatʌ siaaco oidaga idi cʌʌli. Siʌʌscadʌ diviagi ʌCristo tomali ʌmaadutai maimaatʌca agai siaadʌrʌ divia agai ʌgai ―caiti ʌoodami.
28 Daidʌ ʌSuusi quiaa mamaatʌtulditadai ʌoodami ʌgʌʌ quiuupiʌrʌ dai caʌcai istumaasi aagai ʌoodami cavami ñioo ʌgai dai potʌtʌdai:
―Vaavuava ismaatʌ aapimʌ siaaco oidaga aanʌ. Dʌmos maimaatʌ aapimʌ sioorʌ giñootoi. Aanʌ divia maisiu mosʌʌgi ipʌliditai aanʌ baiyoma ʌgai ismaacʌdʌ tomali ʌmo imidagai maiyaatagʌi atgiñootoi. Vʌʌsi istumaasi aagai ʌgai ʌrvaavoi. Dai aapimʌ maimaatʌ ʌgai.
29 Aanʌ gia maatʌ ʌgai. Aanʌ ʌgai ʌʌmadu daacatadai tai ʌgai giñootoi tami oidigi daama ―tʌtʌdai ʌSuusi.
30 Amaasi ʌoodami bʌiya ʌliditadai ʌSuusi dai maisagi dʌmos tomali ʌmaadutai maibʌi, maiquiaa aayi istuigaco cascʌdʌ.
31 Dai vʌʌscʌrʌ muidutai vaavoitu ʌSuusi daidʌ icaiti:
―Siʌʌscadʌ diviagi ʌCristo siaadʌrʌ iduuna ʌgai vaamioma gʌgʌrducami istumaasi isidi cʌʌli ―caiti ʌoodami.
―――
32 Amaasi ʌfariseo caʌcai ispocaiti ʌoodami aagaitai ʌSuusi ʌgai ʌʌmadu ʌbaitʌgucacamigadʌ ʌpapaali judidíu ootoi sandaaru ismaacʌdʌ nuucada ʌquiuupai sai bʌʌna ʌSuusi dai maisana.
33 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:
―Chiʌʌqui tasai daacamu aanʌ aapimʌ gʌnsaagida dai gooquiʌrʌ noragimu aanʌ dai ʌʌmadu daacamu ʌgai ismaacʌdʌ giñootoi.
34 Aapimʌ giñgaagamu dai maitiñtʌʌgimu. Aapimʌ maitistutuidi isiimiagi mʌʌca siaaco daaca aanʌ cascʌdʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
35 Amaasi ʌjudidíu aipaco gʌtʌcacaimi daidʌ icaiti:
―¿Siaaco imia agai idi cʌʌli tʌsai maitʌʌgana aatʌmʌ? ¿Imia ʌlidi lienʌ goovai ʌjudidíu ʌʌmadu ismaacʌdʌ ʌgiliego saagida oidaga mamaatʌtulda ʌlidi lienʌ goovai ʌgiliego?
36 ¿Istʌiya ʌlidi goovai dai pocaiti tʌsai gaaga ragai dai maitʌʌgia ragai, dai sai aatʌmʌ maitistutuidi isiimiagi mʌʌca siaaco daaca agai ʌgai? ―caiti ʌjudidíu.
―――
37 Ʌcuugatʌrʌ tasʌrʌ ʌsiaa duudagʌrʌ vaamioma namʌga isʌgaa tasai. Amaasi ʌSuusi cʌquiva dai cavami ñioo dai potʌtʌdai ʌoodami:
―Sioorʌ ipʌliadagi iscʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi vai dadana dai giñcaʌcana.
38 Poduucai oojisi Diuusi ñiooquidʌrʌ sai tomasioorʌ giñvaavoitudagi ʌgai gia viaacamu guvucadagai isaagidagi muidutai isducatai Diuusi cʌʌgacʌrʌ vuuvaidi oodami ―tʌtʌdai ʌSuusi.
39 Pocaiti ʌSuusi vai maatʌca ʌoodami isDiuusi Ibʌadʌ ʌʌmadu daacana sioorʌ vaavoitudagi ʌgai. Aidʌ maiquiaa tʌvai Diuusi Ibʌadʌ tʌvaagiaiñdʌrʌ. ɅSuusi maiquiaa ii tʌvaagiamu cascʌdʌ.
―――
40 Ʌʌmo oodami moscaʌ gomaasi daidʌ icaiti:
―Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi isidi cʌʌli ʌrʌDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ ismaacʌdʌ Moseesacaru aagai sai divia agai ―caiti.
41 Dai aa icaiti:
―Idiava ʌrʌCristo ―caiti.
Dʌmos aa icaiti:
―ɅCristo maidivia agai Galileeaiñdʌrʌ.
42 Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ saidʌ ʌCristo ʌrDavicaru cajiudadʌca agai, dai Beleenʌrʌ vuusia agai ʌgai vaa ali quiiyʌrʌ siaaco vuusai Davicaru ―caiti ʌgai.
43 Poduucai ʌoodami maiʌmadugan caiti aagaitai ʌSuusi.
44 Ʌʌmoco bʌiya ʌlidi dai maisagi dʌmos tomali ʌmaadutai maibʌi.
―――
45 Ʌsandaarugadʌ ʌgʌʌ quiuupai ʌpamu dada siaaco daraacatadai ʌfariseo ʌʌmadu ʌbaitʌgucacamigadʌ ʌpapaali judidíu tai ʌgai itʌtʌdai:
―¿Tuimʌsi maivuaa aapimʌ ʌSuusi? ―astʌtʌdai.
46 Taidʌ ʌsandaaru aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Tomali ʌmo imidagai tomali ʌmaadutai maiʌpan duucai ñioocaiña idi cʌʌli ―astʌtʌdai ʌsandaaru.
47 Amaasi ʌfariseo itʌtʌdai:
―¿Aapimʌ mʌscasi ʌndagitu ʌʌpʌ isgʌnyaataida ʌgai?
48 Tomali ʌmaadutai aatʌmʌ dudunucamigadʌ ʌjudidíu daidʌ ʌfariseo maivaavoitudai.
49 Dʌmos idi oodami maicʌʌ maatʌ Moseesacaru sʌʌlicamigadʌ. Dai sʌʌlicʌdʌ Diuusi soimaasi taatatuldiamu ʌgai vaavoitudaitai ʌgai ʌcʌʌli ―astʌtʌdai ʌfariseo.
50 Taidʌ ʌNicodemo, ʌgai vaa ismaacʌdʌ diviji ʌSuusi tucarʌ, ʌrʌmo fariseo daidʌ itʌtʌdai:
51 ―Gʌrsʌʌlicamiʌrʌ pocaiti sai maitʌaagai ispocaitiadagi sai ʌmo cʌʌli ʌrgʌpiʌr caatʌcami asta siʌʌscadʌ vuaa ʌcʌʌli dai tʌcacagi dai maatʌcagi istumaasi idui ʌgai sabai gʌpiʌr caatʌcami ischo ʌʌpʌ ―astʌtʌdai ʌNicodemo.
52 Amaasi ʌgaa aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―¿Aapipʌsi ʌrGalileeʌrʌ oidacami ʌʌpʌ? Gaagañi aapi Diuusi ñiooquidʌrʌ dai nʌidamu aapi sai tomali ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ maivuusai Galileeaiñdʌrʌ ―astʌtʌdai ʌfariseo.
53 Amaasi vʌʌscatai noonora.