8
―――
1 Dai cadaivunucai imaasi ii ʌSuusi mui ʌʌmapʌcʌrʌ ami dʌvʌʌriʌrʌ dai gamamaatʌtuldimi Diuusi ñiooquidʌ dai isDiuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana. Dai vʌʌ baivustaama dan gooca mamaatʌrdamigadʌ oidatucuitadai ʌSuusi.
2 Dai oidatucuitadai ʌʌpʌ chiʌʌqui ooqui ismaacʌdʌ duduaadi ʌSuusi. Ʌʌmoco viaacatadai Diaavora tʌtʌaañicarudʌ dai aa ʌma maasi coocodagai. Dai ami ʌʌmadu imʌitadai María ismaacʌdʌ ʌrMadaliña ʌgai ooquiaiñdʌrʌ vuvaaja cuvaracami Diaavora tʌtʌaañicarudʌ,
3 dai Vuañiita ʌʌpʌ ooñigadʌ Chusa. Chusa ʌrʌmo tʌaanʌdamigadʌ Eroodʌsi pipiooñigadʌ, dai Susaana, dai mui aa ooqui ismaacʌdʌ soicʌitadai istucʌdʌ viaacatadai ʌSuusi.
―――
4 Muidutai oodami vuvaaja gʌndʌdʌʌvʌragaiñdʌrʌ dai nʌida agai ʌSuusi dai aidʌsi gʌnʌmpagi mui oodami taidʌ ʌSuusi ñiooqui daidʌ itʌtʌdai:
5 ―Ʌmo ʌsaadami gaʌsimu dai gaʌsaimi ʌgai tai chiʌʌqui ʌstucadʌ voiyʌrʌ suuli mʌtai cʌjiata tai dada ujuurugi dai uu.
6 Tai aa ʌstucai ojoodai saagida suuli dai aidʌsi vuvaaja ʌgai gaquiisa viʌʌgacatadai vaagidagai cascʌdʌ.
7 Tai aa ʌstucai uuparai saagida suuli dai vuvaaja taidʌ ʌuuparai ismaacʌdʌ ʌʌmadu vuvaaja gaquiistu.
8 Tai aa ʌstucai cʌʌgaducami dʌvʌʌriʌrʌ suuli dai gʌʌ dai cʌʌga iibaji asta ʌmo siento litro vuvaaja aliʌmo litroaiñdʌrʌ.
Dai aidʌsi capotʌi ʌSuusi gʌgʌrʌ ñioo dai potʌtʌdai:
―Mʌsaapimʌ tʌtʌcaidacagi vʌrai caʌca ―astʌtʌdai.
―――
9 Taidʌ ʌmamaatʌrdamigadʌ tʌcacai daidʌ itʌtʌdai:
―Tʌiya ʌlidi aapi idi cuentocʌdʌ ―astʌtʌdai.
10 Taidʌ ʌSuusi potʌtʌdai:
―Aapimʌ Diuusi gʌnmaatʌtuldamu istumaasi maimaatʌ aapimʌ isducatai Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌga gʌntʌtʌgitocana, dʌmos gogaa poduucai ñiooquidi aanʌ vai nʌijada goovai dai ducami ismaiñʌijadagi dai caʌca dai ducami ismaicaʌcagi.
―――
11 Gʌnaagidamu aanʌ istʌiya ʌlidi gocuento:
―Goʌstucai ʌpan ducami Diuusi ñiooquidʌ.
12 Goʌstucai ismaacʌdʌ voiyʌrʌ suuli ʌgai ʌpan ducami ʌoodami ismaacʌdʌ caʌcana Diuusi ñiooquidʌ vai didivai ʌDiaavora dai maigovai dadasai ibʌadʌaiñdʌrʌ sai maivaavoitudaiña dai maicʌʌgacʌrʌ vuvaacʌna.
13 Daidʌ ʌstucai ismaacʌdʌ ojoodai saagida suuli ʌgai ʌpan ducami ʌoodami ismaacʌdʌ caʌcana Diuusi ñiooquidʌ dai cʌʌga baigʌnʌliaracʌdʌ ʌʌgidiña dʌmos maisi guupuacana ʌgai vaavoidaragadʌ. Vaavoitudaiña ʌgai chiʌʌqui tasai dai siʌʌscadʌ parunadagi aa vai cadadagitoiña gʌnvaavoidaraga.
14 Daidʌ ʌstucai ismaacʌdʌ uuparai saagida suuli ʌgai ʌpan ducami ʌoodami ismaacʌdʌ caʌcana Diuusi ñiooquidʌ dai maiʌʌgidiña momaasi gʌtʌgitocana dai gaquiistudai gʌnvaavoidaraga mosʌʌ tʌgitocatai tumiñsiʌrʌ dai gʌnvagimadagʌrʌ dai mui aa naana maasiʌrʌ dai poduucai maitivueeyi ʌgai istumaasi Diuusi ipʌlidi dai ʌpan ducami ʌstucai ismaacʌdʌ maiiibiatai.
15 Daidʌ ʌstucai ismaacʌdʌ cʌʌgaducami dʌvʌʌriʌrʌ suuli ʌgai ʌrʌoodami ismaacʌdʌ baigʌnʌliaracʌdʌ caʌca ʌlidiña Diuusi ñiooquidʌ dai vʌʌsi ʌʌgidiña istumaasi mamaatʌrʌi Diuusi ñiooquidʌrʌ dai ʌgai ismaacʌdʌ apiavaavoitudai dai mamaatʌtuldi aa ʌgai ismaacʌdʌ vʌtʌmʌ mamaatʌrʌi ʌgai ʌgai daidʌ ʌriibiadʌ gʌnducami.
―――
16 Tomali ʌmo oodami maicucuudagʌi ʌmo cuudacarui dai gooquiʌrʌ iiñapai tomali maivoicarui uta dadasai, baiyoma tʌcavi dadasai vai cuudagidaca ʌgai vʌʌscatai sioorʌ vapacʌdagi.
17 Poduucai istumaasi aanʌ gamamaatʌtuldi vʌʌsi gʌmaasiuldi, sivi maiquiaa cʌʌga maatʌ caʌ ʌoodami gooquiʌrioma gia vʌʌsi maatʌ caʌcamu ʌgai.
18 Poduucai tudu cʌʌgavʌr caʌca. Sioorʌ bʌʌjʌi giññiooqui dai giñʌʌgidi ʌgai vaamioma maatʌtuldamu aanʌ, dai sioorʌ maibʌʌjʌi giññiooqui dai maitiñʌʌgidi poopoidamu aanʌ istumaasi maatʌ gʌʌlidi ʌgai ―astʌtʌdai ʌSuusi.
―――
19 Amaasi ʌSuusi dʌʌdʌ ʌʌmadu susuuculidʌ ami dada siaaco daacatadai ʌgai dʌmos maitistutuiditadai ʌgai ismiaadʌrʌ ajiagi aliʌ muiducatai oodami.
20 Tai ʌmaadutai aagidi ʌSuusi daidʌ itʌtʌdai:
―Gʌdaada ʌʌmadu gʌsusuuculi quiidigaiñdʌrʌ guuca dai gʌnʌida ʌlidi ―astʌtʌdai.
21 Dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai:
―Sioorʌ caʌcagi Diuusi ñiooquidʌ dai ʌʌgiditai caʌcagi ʌgiava ʌgai daidʌ ʌrgiñdaada ducami ʌʌmadu giñsusuuculi ducami ―astʌtʌdai.
―――
22 Ʌmo imidagai tʌsai ʌSuusi ʌmo vaarcuʌrʌ ʌʌmadu gʌmamaatʌrdamiga daidʌ itʌtʌdai ʌgai:
―Tiimʌda vaasadʌrʌ gogʌʌ suudagi ―astʌtʌdai ʌSuusi.
Tai bodʌrʌ iji.
23 Dai aidʌsi gʌʌ suudagi ʌraana iimʌitadai ʌgai taidʌ ʌSuusi coí. Tai todian duucai cavami ʌvʌ vai taí tʌʌsadʌi suudagi daidʌ ʌvaarcu casuudaimi suudagi dai asta cayoga duupi.
24 Tai ʌgai iji dai nʌnʌitu ʌSuusi daidʌ itʌtʌdai:
―Mamaatʌtuldiadami, Mamaatʌldiadami, casiatʌ yooga duudupi ―astʌtʌdai.
Taidʌ ʌSuusi vañi dai ʌʌpitu ʌʌvʌʌli ʌʌmadu ʌsuudagi tai vʌʌsi gʌʌʌpitu dai vʌʌsi dodoli vii.
25 Amaasi ʌSuusi potʌtʌdai gʌmamaatʌrdamiga:
―¿Tʌdui gʌnvaavoidaraga? ―astʌtʌdai.
Vai ʌgai duduaadimucatadai dai maitʌʌ istumaasi gʌntʌtʌgituagi dai aipaco gʌntʌcacai daidʌ icaiti:
―¿Sioorʌ idi cʌʌli dai tʌaanʌi ʌvʌʌli ʌʌmadu gosuudagi vai ʌʌgidi? ―ascaiti.
―――
26 Daida aayi ali quiiyʌrʌ. Gadarʌrʌ tʌʌgidu ali quii. Vaasadʌrʌ ʌgʌʌ suudagi ʌrGadara ajaadʌrʌ ʌrGalilea.
27 Mostuvanʌcai ʌSuusi dʌvʌʌrapi tai miaadʌrʌ cʌquiva ʌmo cʌʌli Gadarana oidaacami dai catʌvʌpi ʌpʌduitadai isʌcʌʌli viaacatadai Diaavora tʌtʌaañicarudʌ dai maitʌaadaiña yuucusi tomali maioidacatadai quiiyʌrʌ mosʌcaasi siaaco gʌyaasapai coidadʌ.
28 Dai mostʌʌgacai ʌgai ʌSuusi vuidʌrʌ gʌtootonacʌdʌ cʌquiva dai iiñaquimi dai potʌtʌdai:
―¿Tuipʌsidʌ giñʌʌmadu vapaacʌi aapi Suusi ʌgʌʌ baitʌcʌaacami maradʌ? Gʌdaanʌi aanʌ pai maitiñoiñiada ―astʌtʌdai.
29 Pocaiti ʌgai tʌaanʌitai ʌSuusi ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ sai vuvaacʌna ʌgiaiñdʌrʌ. Muiyoco imidagai bʌbʌʌjʌiña ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ vaidʌ ʌoodami vupuuraiña noonovidʌ dai ʌʌcasodʌ cadeenacʌdʌ sai maiuupanʌna vai ʌgai ʌʌquitudaiña ʌcadeena. Daidʌ ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ mosmʌmʌlitudaiña ʌgai oidigamu.
30 Taidʌ ʌSuusi tʌcacai daidʌ itʌtʌdai:
―¿Tʌʌgidu aapi? ―astʌtʌdai.
Tai ʌgai aa noragi dai potʌtʌdai:
―Legión antʌʌgidu aanʌ ―ascaiti.
Poduucai aagai ʌgai aliʌ muiducatai ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ ʌgiʌrʌ vaapa cascʌdʌ.
31 Daidʌ ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ potʌtʌdai ʌSuusi sai maiootosana siaaco tuucavaga ami siaaco oidaga vʌʌsi ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ.
32 Dai muiducatadai tataisoli ami giidiʌrʌ daida cueeyitadai. Daidʌ ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ potʌtʌdai ʌSuusi sai dagitona isvaapaquiagi ʌtataisoliʌrʌ. Taidʌ ʌSuusi maa oigaragai.
33 Taidʌ ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ vuvaaja ʌcʌʌliaiñdʌrʌ dai tataisoliʌrʌ vaapa. Tai vʌʌsi ʌgai gʌʌ vaapavuana sʌʌli suuli gaamu taana dai gʌʌ suudarʌ suuli dai baicoi.
34 Tai ʌgai ismaacʌdʌ nuucadacatadai ʌtataisoli aliʌ duduaadimu aidʌsi tʌʌ imaasi dai voopoi dai mʌʌca gaaagidi quiiquiana dai dʌjiana.
35 Taidʌ ʌoodami vʌʌscatai iji dai nʌida agai astumaasi ʌpʌdui dai aidʌsi aayi ʌgai siaaco daacatadai ʌSuusi tʌʌ ʌgai ʌcʌʌli ismaacʌdʌaiñdʌrʌ vuvaaja ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ vai ʌʌcasodʌ abaana daacatadai ʌgai ʌSuusi cʌʌga yuucusu dai cacʌʌga dodoli daja tai ʌgai aliʌ duduaadimu.
36 Daidʌ ʌtataisoli nuucadacami ismaacʌdʌ nʌiditadai aagidi vʌʌsi isducatai dueeyi ʌcʌʌli ismaacʌdʌ viaacatadai ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ.
37 Imaasicʌdʌ vʌʌsi ʌoodami ami Gadarʌrʌ oidacami gʌnaaga daañimi ʌSuusi sai imʌʌna abiaadʌrʌ aliʌ duduaadicuitadai ʌgai cascʌdʌ. Taidʌ ʌSuusi tʌsai vaarcuʌrʌ dai ii abiaadʌrʌ.
38 Daidʌ ʌcʌʌli ismaacʌdʌiñdʌrʌ vuvaaja ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ goguaama oí sai dagitona isoidagi dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai sai viʌʌna dai potʌtʌdai:
39 ―Noragiñi gʌquiiyamu dai mʌʌca gaaagida vʌʌsi istumaasi idui Diuusi aapicʌdʌ ―astʌtʌdai.
Taidʌ ʌcʌʌli nora dai mʌʌca gaaagidi vʌʌsi ami dʌvʌʌriʌrʌ siʌ cʌʌga idui ʌSuusi ʌgai vʌʌtarʌ.
―――
40 Aidʌsidʌ ʌSuusi vaasadʌrʌ divia ʌpamu ʌgʌʌ suudagi tai vʌʌscatai baigʌnʌliaracʌdʌ miaadʌgi canʌnʌracatadai ʌgai cascʌdʌ.
41 Tai ami divia ʌmo cʌʌli Jairo tʌʌgiducami ʌgai ʌrtʌaanʌdamicatadai quiuupaigadʌrʌ judidíu dai gʌtootonacʌdʌ cʌquiva ʌSuusi vuidʌrʌ dai daañimi sai imʌʌna quiidiamu.
42 Ali ʌmaaduacatadai ʌgai maradʌ daidʌ ʌrooqui parʌ baivustaama dan gooca uumigi viaacatadai dai cayoga muutadai. Dai imʌcai ʌSuusi oí mui oodami dai asta gʌisatudaimi.
43 Dai ʌgai saagida imʌitadai ʌmo ooqui ismaacʌdʌ cabaivustaama dan gooca uumigi coococatadai gʌʌʌracʌdʌ dai casiaa doodai vʌʌsi istumaasi viaacatadai duduaadigamiʌrʌ vai tomali ʌmaadutai maitistutuiditadai isduaaidagi.
44 Tai ʌgai miaadʌrʌ cʌquiva ʌSuusi dai gooquiamadʌrʌ mostaata yuucusidʌ taidʌ ʌʌradʌ gʌʌʌpitu.
45 Vaidʌ ʌSuusi gatʌcacaimi daidʌ icaitimi:
―¿Toorʌ giñtaata? ―ascaiti ʌSuusi.
Vai vʌʌscatai pocaiti sai tomali ʌmaadutai vaidʌ Piiduru ʌʌmadu ʌaaduñdʌ potʌtʌdai:
―Mamaatʌtuldiadami, mosʌʌquidu oodami dai gʌgʌgʌisatudai dai aipaco gʌnuituscʌi paidʌ gatʌcacai soorʌ gʌtaata ―astʌtʌdai.
46 Dʌmos ʌSuusi potʌi:
―Ʌmaadutai atgiñtaata, maiyanta aanʌ iñsiduaadi ʌmaadutai giñguvucadacʌdʌ ―ascaiti ʌSuusi.
47 Dai mostʌʌgacai ʌooqui iscamaasico vuaa ʌSuusi divia dai gigivuquimi dai gʌtootonacʌdʌ cʌquiva vuidʌrʌ ʌSuusi dai vʌʌsi oodami vuitapi aagidi istuisi taata dai isducatai caduaadicami vii mostaatacai.
48 Amaasi ʌSuusi potʌtʌdai:
―Giñaduñi vaavoitu aapi cascʌdʌ cadueeyi. Imʌʌdañi dai maivuamʌ ʌliatugada ―astʌtʌdai.
49 Dai quiaa ñioocaitadai ʌSuusi tai divia ʌmaadutai Jairo quiidiaiñdʌrʌ dai potʌtʌdai ʌgai ʌJairo:
―Casiatmuu gʌmara casi maisoi vuaada gomamaatʌtuldiadami ―astʌtʌdai.
50 Dʌmos aidʌsi caʌ ʌSuusi potʌtʌdai:
―Maitiduaadicuda mosai giñvaavoituda sigʌmara duaadimu ―astʌtʌdai.
51 Dai aidʌsi aayi ʌSuusi quiiyʌrʌ maidagito ʌgai ʌoodami isvaapaquiagi ʌʌmadu tuucavi mosʌcaa Piiduru dai Jacovo dai Vuaana ʌʌmadu ʌali ooqui dʌʌdʌdʌ.
52 Vʌʌscatai suaanʌitadai dai aliʌ soigʌnʌliditadai ʌali ooquicʌdʌ dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai:
―Maitavʌr suaanʌda goali ooqui maitʌrmuuquiadʌ mosacooso ―astʌtʌdai.
53 Dʌmos ʌoodami mosparunai pocaititai ʌSuusi. Ʌoodami maatʌcatadai isiʌrmuuquiadʌ ʌgai cascʌdʌ parunai.
54 Taidʌ ʌSuusi bʌi novidʌ dai gʌgʌrʌ ñioo dai potʌtʌdai:
―Ali ooqui vañigiñi ―astʌtʌdai.
55 Tai ʌgai ʌpamu duaaca dai otoma vañi taidʌ ʌSuusi gatʌjai mʌsai biidana.
56 Daidʌ ʌdʌʌdʌdʌ maitʌtʌgaitadai istumaasi gʌntʌtʌgituagi. Dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai sai maiaagidiña tomali ʌmaadutai istumaasi ʌpʌdui.