Cheeti da
Yuuda
Gimba guri giyaada
Cheetiti da qunqumaadi Yuuda nagaa handikimi. Ina yaati leẽ gu hhiee gu Yeesu. Ina yaati handikimi cheetiti sa hida wakinay goó ⁄imbee Kristu, hhaã daa impakaruudisi ha maarimamaa da afaꞌafuuma. Maarimamati yaatii fokaakita caacaahhamisi gu gimba gu hhoinay gu didiri gu Iliitleemu. Slime, yaati hiifaafahhaahhanta hida goó ⁄imbee Kristu, ma ibiidiri tlakwarooge. Yuuda hiti laqaaqana ilaꞌaaꞌaatimisu angaamaka Ila⁄imbidu gu Segugo sa tlaatlaqasa hida goó ⁄imbee Kristu. Hari amotee, ma ooyiri naraꞌa caacaahhamisu gu lou gu Iliitleemu haa Gimba gu Hhou gu Yeesu Kristu, idoo giyaa ilii akhasiri gooay daqa ya⁄abimiisee da Yeesugo.
1
Cehheemisu
Cheetiti yaa daqa doyi dahhada ana Yuuda, tongimoo gu Yeesu Kristu, haa hhia gu coko⁄u gu Yakoobo. Ana sangu handikiikima cheetiti, sa unkuray daa eteedi haa da slaiye ha Iliitleemu Taataa, haa doó ga⁄aye ha Yeesu Kristu. Ana sangu firiirima ambee, ⁄awaariru, qasaw haa slaꞌamuu goó daqa Iliitleemu dahhee, hiiroogidiye daqa doogunay hari khisla.
Hangu ga⁄aydee haa maarimamaa da afaꞌafuuma
Hhiee koi ga slae, ana haa kooma kwayru gu handikiru sa unkuray, gimba gu ilabuꞌuruki gaa oowani gonkotaa. Teesaaqay see, hanti arimi naraꞌa ambee, ba⁄ay sanguti handikima, mangu tlaatlaqasi unkuray, ma ilakontiri ga⁄aw ⁄imba daa taatahhi ha Iliitleemu waa leẽ kilesi, sa hida kosi gubasli tlakwaroo. Sa gimba, wanay hida wakinay goóba muriida Iliitleemu, gungii guumee hari hhaaboo tla⁄aã googunay, hida saa hheꞌesi handikiru hukumuu gu ⁄agitiru gooina tlaatleesoogo. Hida hhanki hiifokaakidiyay ya⁄aboo da hhoinay gu didiru gu Iliitleemu goori, ma ibiidiri ibidinaa da slipalauuma. Kara tlatlankiikinay Yeesu Kristu, ina gu leẽ Giyaadimiisay goori haa Looimoo goori.
Maarimamaa da afaꞌafuuma hukuruu gooina
Inkoo, unkuray gaamati hheꞌesidiri caahharaa gimbaki goõ, ana hangu slaꞌa maay slaydiri tuba, Taataa Iliitleemu* 1:5 Taataa Iliitleemu: Tiꞌii handikaa waka da segi yoóti kaada tuba ti, Looimoo gu Goõ Yeesu. giyaa ilii hheꞌesi ilabuꞌuru hida gu Israeeli hhapee da Misirigo, 1:5 Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 5:1-12:51. qariqaaqari yaa hhamisi hhakira goõ gwaaba ⁄imba. 1:5 Yuꞌudii kitaabuu gu Faadoo 14:26-35. Slime, slawaw malayikatira, daaba buꞌudisa hari kofiyaa sigaa hadisi ha Iliitleemu, inay gi mayri daqa daa tooina loi. Iliitleemu giĩ qaasi inay daqa da hhanteege, tay digiĩ khiidimi hari nyololoo da koraraa goóba hiifaakoo, ma baqamidiri balotira da didiri da hukumuu. Kara, slawaw yaamu gu Sodomaa haa Gomoora, haa yaamu gwaa kengeemoo koinay waaree. Hida gu yaamu hhakee, inay see, yaa yondiidiri malayikatira pahha, yaa yondiidiri slipalauuma, haa gimba gu pasla gu ilatlehha gu slaqoo koina. Inay digigi ⁄agitimi hari aslaa da koraraa goóba hiifaakoo, ma ilaꞌaaꞌaatisa tleehhidiri sa hida goõ. 1:7 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 19:11-28.
Namati teesaaqay, slime hida hhakee goó tletiitimee tletaa, yoóti tlufuꞌumisiyay slaqoo koina hari tletaa hhakee. Kara, inay yoóti sisiꞌiyay Tawaaloo da Iliitleemu, haa yoóti wahaahanay idadu gu hhoinay gu slafee gu rawge waaree. Mikayeeli see, malayika gu didiru gu Iliitleemu, hingaa ilii kabaaba⁄iyee haa Biriisimoo sa tuuꞌuna da Musaa, gwaa koisiiba sitaakiru Biriisimoo hari belendeqesa. Ina yaati kaay kilesi tuba, “Taataa Iliitleemu, ina loi ilii⁄oo⁄iye ugu!” 10 Teesaaqay see, hida hhanki goóba gwaa⁄amee Iliitleemu, inay yoóti wahaahanay gimba gi hhidinee. Kara, gimba gi khuiyeege ilahudaa see guba, inay yoóti yondiidiyay makay pahha gubasli waaway. Gu lou, hiĩ na gimba guroó khawa hhamisaraa daqa dooinay.
11 Iliitleemu ⁄agitina hida hhakee, sa gimba inay sirakomaamidiyay amoo da Kayiini heedi gu tlaku. Kara, sa slahhaahhaau gu slawaraa hindaqaruumaa, hingii huuiri dakoo da Balaꞌaamuge. Gu lou, Iliitleemu hhamisi inay, sa gimba hiĩ siꞌiri Koora gooay, idoo giyaa iliisiꞌi dugugi hhamisi. 1:11 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 4:3-8; Faadoo 22:1-35; 16:1-35; 31:16; 2 Peetiro 2:15. 12 Hida hhanki ti hhafideerii pahha tla⁄aã googunay, goó ilii ⁄agintee loseenoo kokunay gu slaꞌamuu haa inay. Inay hingoóti ⁄agimisiyay inay kilakoina ilamuree see gubasli, ti deꞌemiisetaꞌa pahha dingoó ⁄agimisa inay kilakoina. Inay ti tlongataꞌa pahha dabasli maꞌay, doóyii fahhasiye ha pupuiya. Inay ti khai hhakaꞌa pahha gwaa gaagahhadee, gubasli ⁄aamuuda ⁄aamu gimati qatlay gu buꞌuuꞌuru see. Kara ti khai daa tu⁄umi pahha haa gi kaka⁄iri sumuku. 13 Hida hhakee goóba gwaa⁄amee Iliitleemu, ti ilawa⁄iya da dihhi pahha da tlawa da didiri, yondu gooina gu ilamuree, dugoóti arina sluubariya da ilawa⁄iya pahha. Kara, inay ti tica⁄eerii hhakaꞌa pahha goó hhangwaayuusee. Iliitleemu sigaa hheꞌesi, sigaa qaasi daqa hhantee da didirige da koraraa goóba hiifaakoo.
14 Enooki, okookoo gu laqwaloo da fanqu daqa Adaamugo, yaa tletimi daqa hida hhakeesii tuba, “Yuꞌudaa, Looimoo gu Goõ yaa khoci sliimaa haa malayika dosi daa tlintiꞌisi, doóbasli hiidahhasa faadoo. 15 Ina yaa khay, ma hukumi hida goõ, haa gi ⁄agitina hida hhakaꞌa goõ, goóba muriida Iliitleemu. Inay digiti ⁄agitina, sa yondu gooina goõ gu tlaku giyoó yondiidiyee, muriida see guba Iliitleemu, haa sa gimba goõ gu tlaku, hida gu koomee tlakwaroo giyoó gimbuumisiyee daqa dosii.” 16 Balalu sliimaa hida hhanki yoóti quru⁄iyay, yoóti dabimidiyay dakoo daqa hida wakinayge, haa yoóti sirakomamidiyay slahhaahhaau gooina gu tlaku. Kara, inay hingoótii duubiyay inay kilakoina hari gimba gu denu, haa yoóti dumbeesiyay hida wakinay, ma slayri faydaa daqa dooinaa.
Ilii⁄oo⁄a haa ilakaawa
17 Inkoo, unkuray hhiee koi ga slae, slawaw gimba daa gimbuusi wakaꞌalee ha ya⁄abimiisee da Looimoo goori gu Goõ Yeesu Kristu. 18 Inay sangwaa kaayri unkuray tuba, “Balalu gu hiifaakooge, maay caca⁄iyay hida gumaa belendeqemisee Iliitleemu haa hida kosi. Hhakee na hida hhakaꞌa goó sirakomamidee slahhaahhaau gooina gu tlaku.” 19 Hida hhakee noó ⁄isinay unkuray mangi deehhiihhintiri raqoo paslaapasloo. Inay digoóti tawaalina ha slahhaahhaau gu slaqoo koina, kara konaaiiba Muuna gu Iliitleemu waꞌay koinay.
20 Teesaaqay see, hhiee koi ga slae, unkuray hangii ⁄atlimisidee naraꞌa ⁄imba doogunay daa tlintiꞌisige khisla. Kara, firiirima hari ⁄uuru gu Muuna gu Iliitleemu. 21 Unkuray hangu ga⁄aydee naraꞌa slaꞌamuu gu Iliitleemuge, gi kone daqa doogunay, tay hagi ilakontay baqamidu Looimoo goori gu Goõ Yeesu Kristu. Ina hari ⁄awaariru gosi, sangumaa hadisi slafimaa gu koraraa goóba hiifaakoo. 22 Unkuray laqama ⁄awaariru sa hida hhakaꞌa gu hhidimee mala gini ⁄imbiyay. 23 Hida wakinay ilabuꞌumakina hari amoo da dafimidu inay aslaago. Kara, sa hida wakinay sigi laqantee ⁄awaariru gu kooma gwaa⁄amee, haa gi wakiday qayroo koina see, daa tlufuꞌumisi hari seresemboo da slahhaahhaau gu slaqoo koina.
Yuuda daareesi Iliitleemu
24 Inkoo, Iliitleemu goó hiidahhasa ga⁄aw unkuray, ma maydiri huua tlakwarooge, haa hinguraagi khay pandaa da wanqamee dosii, hari hhaꞌaloo gubasli dakoo see. 25 Ina na Iliitleemu gu ina lenkosi, Ilabuꞌumiisay goori hari amoo da Looimoo goori, Yeesu Kristu. Wanqamee, diira, hiidahhasa haa ⁄uuru gu tawaaloo ti kosi ina, yadaa koraraa goóbago hiifaakoo, inkoo haa koraraa goóba hiifaakoo! Gu lou.

*1:5 1:5 Taataa Iliitleemu: Tiꞌii handikaa waka da segi yoóti kaada tuba ti, Looimoo gu Goõ Yeesu.

1:5 1:5 Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 5:1-12:51.

1:5 1:5 Yuꞌudii kitaabuu gu Faadoo 14:26-35.

1:7 1:7 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 19:11-28.

1:11 1:11 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 4:3-8; Faadoo 22:1-35; 16:1-35; 31:16; 2 Peetiro 2:15.