Naiꞌ Paulus in surat ahunut
neu apirsait ein et kota Korintus
1 Korintus
1
Saloom
Surat reꞌ ia naꞌko au, naiꞌ Paulus kau, tua. Uisneno npiir inrair kau he ꞌjair Yesus Kristus In haef. Ma naiꞌ Sostenes nsonuꞌ haan tabes ma haan buseet neu ki msaꞌ. Au ꞌtui ma ꞌsonuꞌ surat reꞌ ia ꞌeu ki, es reꞌ Uisneno In atoin apirsait ein abitan kota Korintus. In npiir naan ki he mjair In tuaf akniunꞌ ein, natuin hi mpirsai mrair Yesus Kristus. In nakninuꞌ ki on reꞌ In nakninuꞌ apirsait ein ok-okeꞌ et mee-mee jah amsaꞌ. Fin sin ntotin turun-babat naꞌko hit Usiꞌ Yesus Kristus amsaꞌ, reꞌ Uisneno nbaꞌan nain naꞌko unuꞌ he nreek Ee neem. Rarit In njair hit Usiꞌ, ma In njair sin Uis amsaꞌ. Haef ein sin Retaꞌ 18:1, Naiꞌ Joel 2:32
Au ꞌonen ꞌeu hit Amaꞌ Uisneno, ma hit Usiꞌ Yesus Kristus. Au ꞌtoit he Sin naruruꞌ ma nakriraꞌ Sin nekak arekot neu ki, maut he hi bisa mmoin nok mamut, rameꞌ es nok es, ma taininaꞌ.
Naiꞌ Paulus antoit sukuur, natuin atoin Korintus sin
Ansuun oras au umnau ki, au uꞌuab ꞌok au Usiꞌ mꞌak, “Makasi kouꞌ-koꞌu natuin atoin Korintus sin rais pirsait!” Fin Uisneno naruruꞌ ma nakriraꞌ In nekan arekot neu ki, natuin hi mpirsai piut meu Yesus Kristus, reꞌ In nreek Ee neem. Rarit In nfee ki ꞌbeꞌif ma maꞌtanif he minaob mepu ma reꞌot humaꞌ-humaꞌ, natuin hi mmafuut mok Ne. Naan anmoeꞌ ki mjair atoin amuꞌit ambi hi neekm ein. Es naan ate, hi mihiin batuur-batuur rasin reꞌ pentiing anneis anmatoom nok In raan aꞌhonis. Hi mihiin ranan mee es reꞌ reko nneis he mitoon amsaꞌ meu tuaf anmatoom nok Kristus. Rasin naan ok-okeꞌ naruruꞌ ma nakriraꞌ mnak, rasin reꞌ hai mitoon sin meu ki nmatoom nok Kristus, naan naꞌuu ma naꞌbaaꞌ maꞌtaniꞌ nrair et hi neekm ein. Etun hi mpirsai ma hi neekm ein naꞌkiꞌin feꞌ, mak rasin reꞌ naan ro batuur. Onaim hi mtoupu mrair areꞌ rais arekot sin reꞌ Uisneno In Asmanan anbatin nfee neu Iin na. Ka nabait fa saaꞌ es aꞌkreꞌo msaꞌ. Rarit hi mpa-pao neno naan, reꞌ of Uisneno nfei je he naruruꞌ ma nakriraꞌ hit Usiꞌ Yesus Kristus, neu mansian ii ok-okeꞌ. Kristus naan, es reꞌ anhaꞌtain ki he hi maran ma mtahan piut tar antea In nkoen On anfain neem anbi pah-pinan ia. Nok ranan naan, hi ka mmouf fa, ma ka nmuiꞌ fa tuaf reꞌ bisa nait ma nasaeb sanat neu ki. Hit bisa tpirsai Uisneno In Kabin ma Prenat, fin saaꞌ reꞌ In naꞌuab ee naan, In nmoeꞌ je te, njair. Rarit ro tebes In of anmoeꞌ rasin reꞌ ia neu ki. Fin In es reꞌ anfei ranan he hi bisa mihiin mirek-rekoꞌ In Anah, es reꞌ hit Usiꞌ Yesus Kristus.
Jemaꞌat ki arki ro he mjair meseꞌ, kais ampeeꞌ ma msisaekn om
10 Aok-bian manekat arki! Anbi rasi ia, au uꞌuab ꞌeik hit Usiꞌ Yesus Kristus In kanan. Onaim au ꞌtoit batuur-batuur he hi misnasab matoes nai. Mes amꞌusaha he mmoin nekaf meseꞌ, ma kais ampeeꞌ ma msisaekn om. Hi ro he mitenab mirek-rekoꞌ ma namnuut mibu-bua, maut he hi mihiin mak, hi mpooh ma mnaaꞌ sarit meseꞌ.
11 Fin anmuiꞌ tuaf naꞌko bi Kloe in uim je nanan reꞌ neem natoon kau mnak, naꞌko hi arki, bian anmatoen piut. 12 Au sairt ii on nai: hi bian mak, “Au reꞌ ia, naiꞌ Paulus iin na!” Bian nak, “Au reꞌ ia, naiꞌ Apolos in tuaf ein na.” Ma nmuiꞌ bian antein anmaktoon ein am nak, “Au reꞌ ia, utuin aam Peꞌu!”* Suur Akninuꞌ uab Yunani ntuiꞌ mnak, “Kefas”. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es antein. Bian antein nak, “Au reꞌ ia, aꞌneen ma utniin ꞌeu Kristus anmees jah!” Haef ein sin Retaꞌ 18:24
13 Hi teenb ein, on mee? Kristus In nonot-asar ka bisa nbaits ok fa. Aiꞌ hi mitenab am mak, au es reꞌ amates aꞌbi hau nehe ꞌeu ki? Kaah fa, joo! Aiꞌ, oras sin nasrain ki npaek au kanak he nataam ki mjair au ngguin? Ka on fa naan, tua! 14 Au ꞌtoit makasi ꞌeu Uisneno, fin oras au ꞌbi naan ꞌok ki, au ka usrain fa tuaf. Suma au usrani haa naiꞌ Krispus ma naiꞌ Gayus. Haef ein sin Retaꞌ 18:8, 19:29, Roma 16:23 15 Nok ranan naan, ka nmuiꞌ fa tuaf nak, “Sin nasrain kau npaek naiꞌ Paulus in kanan, rarit au ꞌjair naiꞌ Paulus iin na.” 16 (Au feꞌ umnau. Au usrain tuaf bian aꞌbi naiꞌ Stefanus in umi msaꞌ. Mes au ka umnau fa karu nmuiꞌ tuaf bian antein reꞌ au usrain, aiꞌ kaah.) 1 Korintus 16:15
17 Fin Kristus ka nreek haefan kau fa he ꞌnao usrain tuaf. Au mepu reꞌ he uꞌteesn ee ji, es reꞌ ꞌnao utoon Uisneno In Rais Reko. Mes karu au utoon tuaf on naan, In ka nroim fa he uꞌuab ꞌeik mahinif, he ururuꞌ ma ukriir ahaa ꞌeik uab hinef ma manoef. Fin karu au uꞌuab on naan, naan nabait kuasa naꞌko retaꞌ reꞌ anmatoom nok Kristus In aꞌmaten anbi hau nehe.
Kristus antoup In kuasa naꞌko Uisneno
18 Anmuiꞌ tuaf natenab nak, areꞌ kanan rasin reꞌ hit taretaꞌ sin anmatoom nok Kristus In aꞌmaten anbi hau nehe naan, mono ꞌmaten. Mes tuaf human on reꞌ naan, of anbaits on naꞌko Uisneno. Te kaah, neu kit, Kristus In aꞌmaten naan naruruꞌ ma nakriraꞌ Uisneno In kuasa he nsoi nafetin kit naꞌko hit sanat ma penu sin. 19 Naan on reꞌ Uisneno In mafefa kninuꞌ naiꞌ Yesaya ntui niit am nak,
“Uisneno nak,
‘Areꞌ kanan rasi reꞌ ahiint ein nahiin sin,
Au of aꞌpukai ma ꞌsisaꞌen ꞌain sin,
he njair rasi reꞌ ka maꞌosaꞌ fa.
Sin mahiink ein nahuumb on, on mee-mee msaꞌ,
Au of ꞌait iꞌporin ꞌain sin,
he njair rasi reꞌ ka mapakeꞌ fa.’ ” Naiꞌ Yesaya 29:14
20 Unuꞌ te, Uisneno ro tebes naꞌuab on reꞌ naan. Rarit oras ia, anjair on mee? Ahiint ein, anjarin on mee? Tunggur agaam ein, anjarin on mee? Ma reꞌ tuaf reꞌ naꞌsitiꞌ nahiin rasi ma niis, anjarin on mee? Amneen miit! Uisneno nmoeꞌ sin on reꞌ amonot! In nfaki nrair tenab ma ronef reꞌ naꞌuu ma naꞌbaaꞌ anbi pah-pinan ia, ma nmoeꞌ sin he ka maꞌosaꞌ fa saaꞌ-saaꞌ. Naiꞌ Ayup 12:17, Naiꞌ Yesaya 19:12, 33:18, 44:25
21-22 Uisneno In mahinin, maꞌtain reꞌuf. Maski mansian ii naan in tuan ee ahinit, mes sin tenab ma roenk ein kuuk ka nanokab fa he sin bisa nahiin batuur Uisneno. Maski on naan amsaꞌ, mes Uisneno anpaek In mahinin he nfei ranan neu mansian. Fin unuꞌ te, In natenab am nak, “Maski mansian ii nak Au haef ein amoont ein, mes on mee-on mee msaꞌ, Au ro he ꞌreek haefan tuaf he nnao natonan sin rasi reꞌ batuur anmatoom nok Kau.” Fin Uisneno nafeek anrair he npaek haan beno reꞌ In haef ein neik je naan, he tuaf bisa npirsai Je. In he npaek ranan naan he nsoi nafetin tuaf naꞌko sin sanat ma penu sin.
Mes mansian ii naan Uisneno In ranan naan nak, mono. Etun sin ka nromin fa he ntoe natuin Uisneno In haef ein. Fin atoin Yahudis sin suma ntoitn ahaa rais sanmakat humaꞌ-humaꞌ, he sin bisa nkius Uisneno In kuasa. Ma atoin Yunanis sin suma nromin he nnenan kuuk rais mahiin ein reꞌ matopuꞌ ma ntaam neu tenab ma ronef, natuin sin teenb ein kuuk. 23 Maski on naan amsaꞌ, mes hai reꞌ amjair Uisneno In haef ein, suma mnao he mitoon meu tuaf am mak, “Uisneno nreek anrair Kristus, es reꞌ Tuaf reꞌ In nbaꞌan nain he nreek Ee neem. Rarit tuaf bian ankuus naꞌmaet Je nbi hau nehe.” Oras atoin Yahudis sin anneen retaꞌ naan, sin he ntorak ma nporin rasi naan, fin natuin sin tenab, Tuaf reꞌ Uisneno he nreek Ee neem, ka bisa nmaet fa on reꞌ naan. Oras atoin Yunanis sin anneen retaꞌ naan, sin nateenb ein am nak, “Retaꞌ naan ro mono batuur-batuur!” 24 Mes anmuiꞌ tuaf reꞌ Uisneno npiir nain je he njair Iin na. Bian sin naꞌkon atoin Yahudis, ma bian ka atoin Yahudis fa. Natuin sin reꞌ naan, Kristus In aꞌmaten naruruꞌ ma nakriraꞌ nrair sin am nak, Uisneno In kuasan kouꞌ reꞌuf ma In mahinin, maꞌtain reꞌuf. 25 Maski mansian ii naan Uisneno In ranan naan nak, amonot, mes In nahini nneis naꞌko sin. Ma maski sin natenab Uisneno ka nmuiꞌ fa kuasa saaꞌ-saaꞌ, mes In kuasa koꞌu nneis naꞌko sin.
26 Aok-bian manekat arki! He hi bisa mihiin au uab reꞌ ia, mimnau oras hi ꞌhakem ma hi ꞌnaom, oras Uisneno npiir naan ki he mjair Iin na. Tatuin mansian ii in ꞌresit ma taibaꞌ, anbi hi tnaanm ein ka nmuiꞌ fa tuaf namfau reꞌ nahiin, ka nmuiꞌ fa tuaf reꞌ nmuiꞌ pengaru, ma ka nmuiꞌ fa tuaf amfaun naꞌko nonot-asar reꞌ makanaꞌ. 27 Mes Uisneno npiir he npaek tuaf reꞌ mansian ii naan ee amonot, he namaebaꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee ahinit. Ma In npiir he npaek tuaf amsaꞌ reꞌ mansian ii naan ee ka nmuiꞌ fa kuasa saaꞌ-saaꞌ, he namaebaꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee nmuiꞌ kuasa. 28 Rarit In npiir naan aꞌbaut reꞌ ka makanaꞌ fa, reꞌ mansian ii nkanaꞌpaar sin. Fin Uisneno he npaek sin he nmoeꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee maꞌtaniꞌ, njair on reꞌ ka maꞌosaꞌ ntein fa. 29 Henatiꞌ, oras atoniꞌ anbaisenu nꞌain Uisneno, ka nmuiꞌ fa tuaf es amsaꞌ reꞌ bisa npaas in aꞌbasan nak, in reꞌ naan, ro maꞌtaniꞌ.
30 Fin Uisneno nmees kuun es reꞌ nfei ranan he hi bisa mtaam amjair Yesus Kristus Iin na. Uisneno es reꞌ nmoeꞌ Naiꞌ Yesus anjair Tuaf reꞌ nfee kit In mahinin. Naiꞌ Yesus naan, es reꞌ nmoeꞌ kit bisa tmarameꞌ tok Uisneno. Naiꞌ Yesus naan, es reꞌ nmoeꞌ kit bisa tmoni kninuꞌ ma tamnoon. Ma In es reꞌ nsoi nafetin kit naꞌko saant ii in kuasan. 31 Naan on reꞌ matuꞌi nbi Uisneno In Suur Akninuꞌ mnak,
“Sekau nroim he npures ma nboꞌis,
reko nneis sin npures ma nboꞌis hit Usiꞌ In aꞌmoꞌen ma taos.
Kais naikas ma nanaib sin tuak ein kuuk!” Naiꞌ Yeremias 9:24

1:2 Haef ein sin Retaꞌ 18:1, Naiꞌ Joel 2:32

*1:12 Suur Akninuꞌ uab Yunani ntuiꞌ mnak, “Kefas”. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es antein.

1:12 Haef ein sin Retaꞌ 18:24

1:14 Haef ein sin Retaꞌ 18:8, 19:29, Roma 16:23

1:16 1 Korintus 16:15

1:19 Naiꞌ Yesaya 29:14

1:20 Naiꞌ Ayup 12:17, Naiꞌ Yesaya 19:12, 33:18, 44:25

1:31 Naiꞌ Yeremias 9:24