1 Hai mmanseon amrair mok atoni mnasiꞌ Kristen sin naꞌkon kota Efesus nok neek susat ate, hai msae bnao oe, rarit hai mnao mkoon meu puru Kos. Nokaꞌ te, hai mok abnao oe naan, ma hai mtean puru Rodos. Miꞌko naan, hai mnao mkoon mok abnao oe meu kota Patara. 2 Anbi naan, hai msaun miꞌko bnao oe naan. Rarit hai msae meu bnao oe ꞌtetaꞌ, reꞌ he nnao neu propinsi Finisia, anhaumaak Siria. Oras hai msae bnao oe reꞌ naan, sin nasaeb nain bonit, ma hai mnao. 3 Hai mnao ka ꞌroo fa te, hai mkius miit puru Siprus anbi hai ꞌnimam aꞌrii, mes hai mnao mkoon goah, tar amtea ma misanut bonit anbi kota Tirus et propinsi Siria. Anbi naan ate, sin he nasanut abnao oe in abruaꞌ ein.

4 Natuin sin nasaun ein bareꞌ feꞌ, hai msaun ma mnao maim apirsait ein. Oras hai miteef mok sin, hai mitua mok sin neno hiut. Apirsait ein abitan naan, napenin hanaf naꞌko Uisneno In Asmaan Akninuꞌ, he ntaar naiꞌ Paulus he kaisaꞌ nnao nkoon neu Yerusalem. 5 Neno hitu nkono te, hai mfain meu bnao oe naan. Apirsait ein ok-okeꞌ, et bifee-atoniꞌ, anaꞌ-koꞌu, mnasif am munif, annao naat kai ntea tais je ninin. Anbi naan, hai mriꞌtuu ok-okeꞌ ma mꞌonen. 6 Rarit hai mmanseon, ma hai msae meu bnao oe naan, onaim sin nfanin ok-okeꞌ.

7 Hai mfeen miꞌko Tirus, rarit hai meis mok kota Ptolemais. Anbi kota naan, hai msaun miꞌko bnao oe, ma hai mnao maim apirsait ein. Hai miteef mok sin, rarit hai mtook mok sin neno meseꞌ. 8 Nokaꞌ te, hai mok abnao oe naan, amnao mteniꞌ miꞌko naan, ma mtea kota Kaisarea. Anbi naan, hai mnao mitua mbi naiꞌ Felipus in umi. In reꞌ naan, es reꞌ neik nahun-hunun Usif Yesus In Rais Reko anbi naan. In tuaf es naꞌko tuaf hiut reꞌ sin npiir sin anbin Yerusalem he nbatin bukae neu baun ein.✡Haef ein sin Retaꞌ 6:5, 8:5 9 Naiꞌ Felipus anmuiꞌ aan feto haa. Uisneno npaek sin njarin In mafefa kninuꞌ he natoon In romin.

10 Oras hai mtook mok sin of neno fauk ate, atoin es, kaan ee naiꞌ Agabus, neem naꞌko propinsi Yudea. Uisneno npaek je he njair In mafefaꞌ kninuꞌ he natoon Uisneno In romin amsaꞌ.✡Haef ein sin Retaꞌ 11:28 11 In neem nateef nok kai. Rarit in nait naiꞌ Paulus in pasu ꞌfutuꞌ, ma in nfuut in haen-niman nok pasu ꞌfutuꞌ naan. Rarit in nak, “Uisneno In Asmaan Akninuꞌ naꞌuab on nai: ‘Pasu ꞌfutuꞌ reꞌ ia in tuan ii, of atoin Yahudis sin anpuun ee nahuum on reꞌ ia anbi Yerusalem. Rarit sin nanaaꞌt ee neu atoniꞌ ꞌtetaꞌ sin aꞌniimk ein.’ ”

12 Amneen atoniꞌ reꞌ naan in uab ein te, hai mtoit batuur-batuur meu naiꞌ Paulus, he kaisaꞌ nnao nkoon neu Yerusalem. Hai, reꞌ in aanh ein kai, ma apirsait ein abitan bare naan, antotin on reꞌ naan amsaꞌ. 13 Mes in ntoin kai mnak, “Kahaf! Nansaaꞌ am es hi mkae on naan? Hi mmoeꞌ he mhaꞌfeen au nekak. On nai! Anmuiꞌ tuaf reꞌ ka nroim kau fa, natuin au utuin Usif Yesus. Bait maski sin nfuut kau, aiꞌ sin nroor niis kau, aiꞌ sin nmoeꞌ kau on mee-on mee msaꞌ, mes au ubarab urair he ꞌtoup.”

14 Oras hai mneen on naan ate, hai mihiin mak naiꞌ Paulus ka nroim he nneen kai fa heen, onaim hai mkoon ee mak, “Neu! He tak on mee! Maut he Uisneno In roimn aa kuun es reꞌ anjair.”

15 Neno fauk een hai mitua maan ambi Kaisarea te, hai mkikin hai baerꞌ ein, ma hai mnao meu Yerusalem. 16 Anmuiꞌ apirsait tuaf fauk naꞌkon Kaisarea, nok kai msaꞌ. Sin nnao naat kai mtea uim jes, rarit hai mtuup ambi naan. Uim tuaf naan, kaan ee naiꞌ Manason. In naꞌko puru Siprus. In natuin Usif Yesus suuk aꞌroo goen. 17 Oras hai mtea Yerusalem, hai aok-bian apirsait ein ii, sin ntoup kai nok neek marinet.

18 Nokaꞌ on naan ate, hai arkai mnao miteef mok naiꞌ Yakobus. Ma areꞌ atoni mnasiꞌ Kristen sin nabua nanin nbin naan. 19 Hai mmataeb es nok es, rarit naiꞌ Paulus naꞌuab neu kai, suuk aꞌroo anmatoom nok areꞌ rasin reꞌ Uisneno nmoꞌe nrair sin anbi mee-mee neu atoniꞌ ꞌtetaꞌ. In nak Usif Yesus anfei ranan he sin npirsain neu Ne. In natoon amsaꞌ, on mee mꞌes Uisneno npaek in tuan ii, nok in aok-bian sin, anbin mepu ia. 20 Oras sin nneen anrair naiꞌ Paulus in retaꞌ on naan ate, sin nmarinan ma anboꞌis Uisneno.

Rarit sin naꞌuab neu naiꞌ Paulus am nak, “Paulus! Asar ho muhiin kuum, atoin Yahudis sin nifun-nifun reꞌ npirsai nrarin neun Usif Yesus. Sin nnaaꞌ naher-heran feꞌ atoran prenat reꞌ kaꞌo Musa nahakeꞌ nain sin neu kit. 21 Mes anmuiꞌ atoniꞌ reꞌ neem naktutaꞌ nak, ho munoniꞌ atoin Yahudis sin anbi bare ꞌtetaꞌ mak, sin kaisaꞌ natuin kaꞌo Musa in atoran rais pirsait ein. Ma sin natrakan amsaꞌ am nak, ho es amtaar sin he kais natuin harat maꞌheriꞌ neu sin aan monen. Ho es reꞌ amtaar atoniꞌ sraniꞌ, he kais natuin anteniꞌ hit atoin Yahudis atoran harat bian amsaꞌ. 22 Mumnau! Of atoin Yahudis annenan nak ho et ia. Ma aneen uab ain ein naan ate, sin of natoꞌon. Onaim hit taim raan aꞌpoiꞌ ji, on mee?

23 Onaim hai mtoit on nai: anmuiꞌ tuaf haa naꞌko hai, reꞌ sin anmuiꞌ manbaꞌan nok Uisneno. Oras ia, sin he nkeu sin aꞌnaak ein he njair tanar nak, sin nmoꞌen nrair sin rais manbaꞌan naan. 24 Onaim karu reko te, ho mtaam mok sin meu Uisneno In Uim Onen Uuf. Ho mutuin sin amsaꞌ, he mmoeꞌ mutuinaꞌ harat reꞌ he mukninuꞌ ho tuam aan. Ho ro he msutai sin baen reꞌ natuin harat amsaꞌ. Karu ho mmoeꞌ on reꞌ naan, of too mfaun ein nak, ho mnaaꞌ muher-heran prenat pirsait Yahudi feꞌ, reꞌ kaꞌo Musa nahakeꞌ sin neu kit. Ma sin of nahinin retaꞌ reꞌ nak, ho mtaar atoniꞌ sin he kais natuin harat rais pirsait Yahudi, naan rais poi ok-okeꞌ!✡Surat Sensus 6:13-21

25 Mes neu atoni ka Yahudis fa, reꞌ sin anpirsain neun Usif Yesus, hai msonuꞌ mrair sin surat. Hai mitonan sin anmatoom nok hit atfekaꞌ neno naan nak, sin ka anperluu fa, he natuin hit atoran harat Yahudi sin ok-okeꞌ. Reꞌ sin he namnau he nmoeꞌ natuin sin, esan reꞌ: kaisaꞌ nmakaken ma nmakonin karu ka fee-mone fa. Kais anseor gok nok baer fuat. Ma kais anbukaen mnahat reꞌ sin aok-bian Yahudi sin anmaiꞌnisin sin. On reꞌ: kais nekun siis fuat. Kais nahan naaꞌ. Ma kais nekun sisi naꞌko muꞌit reꞌ tuaf anfuut goe ma nkeer niis ne, tar in naaꞌ ee ka nsai npoi fa.”✡Haef ein sin Retaꞌ 15:29

26 Rarit naiꞌ Paulus antoup sin haan totis. Onaim nokaꞌ on naan ate, in nok reꞌ tua haaꞌ ein naan, annaon neun Uim Onen Uuf. Onaim sin nakninuꞌ sin tuak ein natuin atoran rais pirsait Yahudi. Rarit naiꞌ Paulus natoon aꞌnaak pirsait reꞌ nbi naan nak, aar neno fauk ate, naꞌ sin nanokab sin haan manbaꞌan. Fin karu oras naan okeꞌ te, sin es-es ate, he nataam nain sin fuaꞌ-tuurꞌ ein neu Uisneno.

27-29 Oras neno hiut he noi namsoup, reꞌ sin nmanbaꞌan he nanokab atoran harat naan, anmuiꞌ atoin Yahudis fauk naꞌkon propinsi Asia, reꞌ sin niit naiꞌ Paulus anna-nao kuun anbi kota Yerusalem nok in partei tuaf es, kaan ee naiꞌ Trofimus. Naiꞌ Trofimus reꞌ ia, naꞌko Efesus, ma in ka atoin Yahudis fa msaꞌ. Onaim oras sin niit naiꞌ Paulus antaam anbi Uim Onen Uuf, sin naak of aiꞌ in nok in partei naan antaam neun Uim Onen Uuf in nanan amsaꞌ. Te kaah, atoniꞌ ꞌtetaꞌ ka bole fa he ntaam neu Umi naan. Onaim sin nait rasi reꞌ naan, he njair ꞌtuꞌin he sin anmoꞌen rasi. Onaim sin nmafuarutun nok too mfaun ein anbin reꞌ naan, he sin nheek naan naiꞌ Paulus. Sin nhuun ein ma natonan too mfaun ein am nak, “Hoe! Atoin Israelas ki! Iim he mbaab maan kai. Atoniꞌ reꞌ ia, in es reꞌ nanoniꞌ anbi mee-mee mnak, mait imporin harat atoin Yahudis. In naꞌuab naꞌreꞌuf neu Uisneno In Uim Onen Uuf ia msaꞌ. Oras ia anteniꞌ, in ntaam he nꞌoemetab Uisneno In bare kninuꞌ reꞌ ia!”✡Haef ein sin Retaꞌ 20:4

30 Annenan on naan, kota Yerusalem in too goe ok-okeꞌ, sin natoꞌon batuur-batuur. Rarit too mfaun ein naan naen nabuan anbi Uim Onen Uuf. Onaim sin nheek naiꞌ Paulus, rarit sin nheer napoitn ee naꞌko Uim Onen Uuf. Rarit sin naꞌeek nain eonꞌ ein.*Atoin ahiint ein nak, ka nabeiꞌ fa he taꞌmaet atoniꞌ anbi Uisneno In Uim Onen Uuf. Ma karu nmuiꞌ tuaf sekau goah reꞌ antaam anbi nanaf, ma nnaaꞌ sunaf et mei ꞌturuꞌ, natuin atoran rais pirsait Yahudi te, ka nabeiꞌ fa he tmoeꞌ saaꞌ-saaꞌ teu ne. Es naan ate, atoin Yahudis sin ka nromin fa, he naiꞌ Paulus antaam anfain anbi Uim Onen Uuf in aꞌfeꞌon. Onaim sin naꞌeek eonꞌ ein.

31 Oras sin ntaisibun he nroor niis ne te, sorarus Roma sin aꞌnaak kouꞌ goes reꞌ npaumaak anbi naan, nneen taisibu naan. 32 Onaim in noꞌen naan in soraurs ein nok sin aꞌnaakt ein, he sin ntaman neu too mfaun ataisiubs ein sin atnaank ein. Oras sin nkius niit soraurs ein nok sin aꞌnaak koꞌu naan neman on nai te, sin nasnasab mabesot neu naiꞌ Paulus. 33 Rarit soraru ꞌnakaf naan anheek naiꞌ Paulus, ma nreun sin he nfuut goe nok korein besi nonoꞌ nua. Sin nfutu nrair je te, in nataan too mfaun ein am nak, “Atoniꞌ reꞌ ia, sekau? In saant ii saaꞌ?”

34 Mes sin nasurin tonis. Bian nak, “In anmoeꞌ on ia.” Bian nak, “In anmoeꞌ on nee.” Tar antea soraru ꞌnakaf naan, in aꞌnaakn ee nameen. In ka nahiin fa rasi naan in aꞌnaon, natuin too mfaun ein anhunun ma naꞌbaaꞌ no mes-meseꞌ. Etun es in nreun he neik naiꞌ Paulus annao neu benteng. 35-36 Soraurs ein anheer neik naiꞌ Paulus, mes too mfaun ein reꞌ naan sin natuin ein ok-okeꞌ, ma sin ntaisibun antenin. Oras sin he nsaen eraꞌ fuaꞌ, too mfaun ein naan sin nasikan, he nhaken maat. Tar antea soraurs ein naskau naiꞌ Paulus, he too mfaun ein naan kais anbaan naꞌmaet je. Onaim sin nhunun nak, “Amroor miis ne! Amroor miis ne!”

37 Oras sin he ntaman neun benteng on naan ate, naiꞌ Paulus antoit neu soraru ꞌnakaf naan, anpaek uab Yunani mnak, “Aam! Au bisa uꞌuab aꞌkreꞌo, oo?”

Oras in nneen naiꞌ Paulus naꞌuab on naan ate, soraru ꞌnakaf naan naskeek. Rarit in nataan ee mnak, “Ho muhiin uab Yunani msaꞌ? On mee mꞌes ho muꞌuab muhiin uab Yunani? 38 Karu on naan, au utenab aꞌsaan een. Au ꞌak of ho reꞌ ia, atoin Masiras, reꞌ nahunu te ho es reꞌ amfuaruut too mfaun ein he sin nraban prenat pah Roma. Rarit in neik too nifu haa, reꞌ sin neikin suniꞌ-kenat, ma sin nnaon neun baer ruman. Mes ho reꞌ ia, ka in fa, aiꞌ?”

39 Naiꞌ Paulus nataah am nak, “Kaah, fa tua! Au reꞌ ia, atoin Yahudis. Au ain honiꞌ nahonis kau anbi kota Tarsus et propinsi Kilikia. Au ꞌtoit he ho mkonan maan kau, he au bisa uꞌuab ꞌeu too mfaun ein reꞌ ia.”

40 Soraru ꞌnakaf naan anroim. Rarit naiꞌ Paulus anfenan nhake nbi eraꞌ fuaꞌ naan in tunan, ma in nait in aꞌniman he ntoit sin he sin ntaaꞌ-taꞌan he in naꞌuab. Rarit in naꞌuab neik sin uab neno-neno, es reꞌ uab Aram. (Fin anbi naan, atoin Ibranis sin naꞌuab ein anpaken uab Aram).†Uab ‘atoin Ibranis’ ma ‘atoin Yahudis’ naan, kanaf nua neu pah meseꞌ.