10
“¿Huabokerek hua̱to̱e̱ʼtaj menpaʼ enʼdik ya̱ʼne?” Jesústaj namaʼda kaeʼpo fariseoa oʼnonaʼuyate.
(Mt. 19.1-12; Lc. 16.18)
Ke̱ya̱ʼ Jesúsa oʼbakhuaʼpo Judeayo kenpaʼti Jordán akodpen huadariyo oʼhuaʼuyate. Eʼtiakte onteʼti huakkaʼnanada o̱gkupopakuyate. Konig oʼkikaʼpo oʼmanmadikaʼuyate. Jesústaj aʼdikdikyaʼpo sueʼda fariseo onʼhuahuaʼpo, “¿Huabokerek hua̱to̱e̱ʼtaj menpaʼ kenpaʼda endik ya̱ʼe̱?” Jesústaj oʼnonaʼuyate.
—‍¿Kate yamanaʼuyate Moisésa? —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
—‍“Hua̱to̱e̱ e̱ʼen berobaʼ madoyaʼdik moʼe̱po hua̱to̱e̱ endik moʼe̱.” Moisésa oʼmanaʼuyate. —‍Oʼnonaʼuyate.
—‍Konig nopoteyda moʼi̱kaʼpo Diostaj eʼnigpe̱i̱kaʼtaʼ pakhueʼ moʼi̱kaʼnok Moisésa kenda oʼmadoyaʼuynigʼa. Huakkuruteda Diosa ayaʼtada oʼkaʼuypo huabokerek ettoneʼere oʼkaʼuyate. “Konige̱po huabokerek keʼnen huaoj hua̱ye̱eretaj oko̱ro̱kpo ettoneʼtaj aʼto̱e̱pakyaʼpo. Bottaʼ e̱ʼe̱a̱da onʼto̱e̱pakdepo konig nogtida o̱ʼnede.” Apagbaʼte kenpaʼ oaʼ. Bottaʼ e̱ʼe̱a̱da nogtida o̱ʼnede. Kenda Diosa oʼto̱e̱pakaʼdenok huabokereka enhueʼdikda o̱ʼne. —‍Jesúsa fariseomeytaj oʼmanaʼuyate.
10 Nogok huanigpe̱i̱kaʼeriere jakyoda o̱ʼnepo, “¿Hua̱to̱e̱ menpaʼ enʼdik o̱ʼe̱?” Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeria oʼnonaʼnok,
11 —‍Beʼapiʼ huabokerek hua̱to̱e̱ʼtaj e̱ʼennayo nogtaj oʼto̱e̱pakpo huakkuru hua̱to̱e̱ʼtaj dakhueaʼda o̱gkaʼ. 12 Kenpaʼti ettoneʼa̱ hua̱to̱e̱ʼtaj e̱ʼennayo nogtaj oʼto̱e̱pakpo dakhueaʼda oʼkaʼ. Diostaj dakhueaʼda oʼkaʼ. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
Jesúsa huasiʼpotaj oʼmationaʼpakuyate.
(Mt. 19.13-15; Lc. 18.15-17)
13 Jesúsa dakaʼ kanʼbakeʼpo huasiʼpo kentaj enʼbatotiaktada keʼnen huanigpe̱i̱kaʼeria “kejeʼ, batotiakhueʼ yaneʼ,” onʼmanaʼuyate. 14 Kenda Jesús oʼtiahuaypo oʼdiayatupo.
—‍Huasiʼpo doʼte kanʼbatiakeʼ. “Ka̱e̱ya̱ʼ,” manahueʼ yaneʼ. Konig inomey ʼurunopoʼda huasiʼpo o̱ʼne konigti aratbut huaknopo̱e̱ʼeri Diosensiʼpo o̱ʼnepo Dios Huairitaj onʼnigpe̱i̱kaʼapo. 15 Huasiʼpo doʼtaj ʼurunopoʼda menoknopo̱e̱po menʼnigpe̱i̱kaʼne. Konig huasiʼpo Dios Huairitaj dakaʼ oʼnoknopo̱e̱nig konigti opudomey oknopo̱e̱hueʼ e̱e̱ʼnayo Dios Huairiensiʼpo ehueʼdik moʼe̱a̱pone. Buttida ijjay. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
16 Huasiʼpotaj oʼbadokoeʼpo oʼbatibataʼteʼepo Diosa dakaʼ kabakeʼpo oʼmationaʼpakuyate.
Huabokerek huairi Jesúsere onʼbatiaʼpakuyate.
(Mt. 19.16-30; Lc. 18.18-30)
17 Dagte Jesúsa huaboaʼda oʼhuaʼdepo huabokereka oʼhuaketonyakpo huikudate oʼtihuadpo,
—‍¿Kurudyo̱ Diosere aʼnoeonhuahuikayaʼpo kate huadakda kikaʼdik i̱jje̱, huadakda huamanmadikaʼeri? —‍Jesústaj onaʼuyate.
18 —‍Kaʼtiaʼpo huadakda i̱ʼe̱ne onaʼ. Diosyoʼda huadakda o̱ʼi̱kaʼ. 19 Diosen eʼmanaʼ iʼnopo̱e̱. Nogen hua̱to̱e̱ʼtaj bakdejhueʼ ya̱i̱kaʼ. Aratbuttaj yahuadiaypo arakhueʼ ya̱i̱kaʼ. Nogen bakberehueʼ ya̱i̱kaʼ. Namaʼda bahuaahueʼ ya̱i̱kaʼ. Da ahueʼ ya̱i̱kaʼ. Huaojtaj hua̱ye̱tere dakaʼda yanigpe̱i̱kaʼpo dakaʼ yamato̱i̱kaʼpo yabayokikaʼ. Kenpaʼ Diosa oʼmanaʼuyate iʼnopo̱e̱ne. —‍Jesúsa onaʼuyate.
20 —‍Do huasiʼpoedanda kenda ayaʼda ijnigpe̱i̱kaʼuy, Huamanmadikaʼeri. —‍Huabokereka onaʼuyate.
21 Jesúsa diʼ o̱ʼe̱po oʼtiahuayatupo,
—‍Nogitied kaʼdiken i̱ʼe̱ne. Huakupete ayaʼda iʼtamaetnig yabahuayaʼ. Ken huakupe yabaedepo paiʼda aratbuttaj yabayokeʼ. Kenda on ekaʼnayo kurudyo̱ Diosere huakkaʼda iʼmatounhuahuikaʼapone. Doʼtaj behuatiakpo betaʼhuaʼikaʼ eʼbueypiʼ betaʼhuaʼikaʼ. —‍Jesúsa huairitaj onaʼuyate.
22 Huairia kenda oʼpe̱e̱po nohueʼ o̱ʼunpo huakkaʼnanada oʼtamaenok suhueʼnanada o̱ʼe̱po okhuaʼuyate.
23 Huanigpe̱i̱kaʼeritaj okpokuberudpo,
—‍Bepiʼ huairi huakkaʼnada eʼmato̱e̱ʼtaʼ huaeretpakeri Dios Huairitaj oknopo̱e̱hueʼdik o̱ʼneapo, Diosensiʼpo ehueʼdikda o̱ʼne. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
24 Huanigpe̱i̱kaʼeria Jesúsen huaʼataj oʼpe̱e̱po onʼmepukeʼnok onteʼti Jesúsa oʼmanaʼpo:
—‍Huakkaʼda eʼmato̱e̱ʼtaʼ huapakeria Dios Huairitaj oknopo̱e̱hueʼdik o̱ʼneapo. Diosensiʼpo ehueʼdikda o̱ʼne. 25 Konig camello huaboroʼ ʼuhua sakpiʼpe̱yo̱ kudhueʼdik o̱ʼe̱. Konigti huairi huakkaʼda onʼmato̱e̱po Diosensiʼpo ehueʼdikda o̱ʼneapo. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
26 Huanigpe̱i̱kaʼeria kenda onʼpe̱e̱po huakkaʼda onʼmepuʼkepo huayahuaya onʼbatiaʼpakpo:
—‍¡Kenpihuay! ¿Beʼa Diosensiʼpo e̱ʼdik ya̱ʼneapo? ¿Beʼa Diosere onteʼti noeonhuahuikaʼdik ya̱ʼneapo? —‍Onʼbatiaʼpakuyate.
27 Jesúsa oʼbatiahuaypo oʼmanaʼpo:
—‍Huabokereka huataʼda nopoʼyareahueʼdik o̱ʼne. O̱ʼnada onʼpakpo noeonhuahuikahueʼdik o̱ʼneapo. Diosayoʼda nopoʼyareaʼdik oʼmae kenpaʼti onteʼti manoeanhuahuikaʼdik oʼmae. Diosayoʼda ayaʼda kaʼdik o̱ʼe̱. —‍Oʼmanaʼuyate.
28 —‍Oroʼnayo ayaʼda oʼmato̱i̱kaʼnig oʼmaenonʼuy. Ontaj ataʼhuayaʼpo ayaʼda oʼmaenondemey. —‍Pedroa onaʼuyate.
29 —‍Ayaʼada keʼnen jak kenpaʼda o̱ʼnen, huamaʼbuytaj huidpotapiʼ o̱ʼnen, huaojtaj hua̱ye̱tapiʼ o̱ʼnen, hua̱to̱e̱ʼtaj huasiʼpotaj taʼbapiʼ o̱ʼnen. Huadak huaʼa oʼderetpakpo kenpaʼti doʼtayoʼda aʼnigpe̱i̱kayaʼpo o̱ʼnen. 30 Oʼnennok Diosa oy huakkaʼnanada oʼbayokapo. Jak, huamaʼbuy, huidpo, hua̱ye̱ huasiʼpo, taʼbakon oʼbayokapo. Paiʼda eʼnopoʼe̱bet oʼbayokapo. Nogok Diosere onʼnoeonhuahuikaʼapo. 31 Oy huakkaʼda huairi e̱ʼe̱a̱da nogok huairida ehueʼ o̱ʼneapo. Konig huanabaʼ o̱ʼneapo. Huakkaʼmon konig huairionig ehueʼda o̱ʼnikaʼnig konig huanabaʼda oy o̱ʼnikaʼnig. Nogoknayo ʼuruaʼda o̱ʼneapo. Konig huairitoneʼ o̱ʼneapo. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
“Doʼtaj meʼdarakapone.” Jesúsa onteʼti oaʼuyate.
(Mt. 20.17-19; Lc. 18.31-34)
32 Jerusalényo̱ dagte Jesús huanigpe̱i̱kaʼeriere onʼbehuikpo Jesús huakkuruda oʼhuaʼenok huanigpe̱i̱kaʼeri onʼmepukeʼpo nogomey onʼtahuaʼpo onʼmeʼpukuyate. Doce huanigpe̱i̱kaʼeritaj nogyonda oʼbatohuaʼpo konig megkaʼapone oʼmanaʼpo:
33 —‍Jerusalényo̱ oʼhuaʼne. Do huabokerek i̱jje̱po Diosyaʼ ijtiakuy. Jerusalényo̱ huabokereka sacerdote huairiomeytaj menʼyokapone. Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeritere menʼyokapone. Ken bueydik o̱ʼe̱ menʼhuaaʼapone. Nog aratbuttaj judío ehueʼtaj doʼtaj menyokapone. 34 Nog aratbuta doʼtaj menʼtierikapone. Huiyokda pidetbiʼa menʼbitbitapone. Mentisupuʼeapone. Meʼdarakapone. Bottaʼaʼ eʼtisikdeʼte kubarakyo huakudakaʼda e̱ʼe̱meʼtada Diosa meʼnoyhuada̱ʼapone. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
Jacoboa Juanerea huairi boʼyahueaʼ oʼnonaʼuyate.
(Mt. 20.20-28)
35 Zebedeoen huasiʼpo Jacobo Juanere Jesústaj onʼhuahuaʼpo,
—‍Kenda onaʼnig oroʼtaj mogkaʼ, huamanmadikaʼeri. —‍Juan Jacoboere oʼnonaʼuyate.
36 —‍¿Kate boʼpak? —‍Jesúsa oʼmanaʼnok.
37 —‍O̱ʼna ʼuruaʼnanada huakhuairi e̱ʼe̱deʼte konig huairi e̱ʼhua̱e̱ʼ onte daʼkopen opeʼtopen bohuada̱ʼ. —‍Jesústaj oʼnonaʼuyate.
38 —‍Kenpaʼ onahueʼ meneʼ. Do paiʼda ijnopoʼe̱a̱poy. ¿Menpaʼ doere konigti paiʼda nopoʼe̱ʼdik moʼe̱? —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
39 —‍E̱e̱ʼ, onere paiʼda nopoʼe̱ʼdik o̱ʼe̱y. —‍Jesústaj oʼnonaʼuyate.
—‍Buttida ijjay, konig paiʼda ijnopoʼe̱a̱poy opud konigti paiʼda nopoʼe̱ʼdik moʼe̱a̱pone. 40 Nogok do huakhuairi i̱jje̱depo ijmanaʼikaʼapoy. Doere huakhuairi kaʼneʼpo doʼhuanayo yahueahueʼdik o̱ʼnene. Kenomey doʼhued Apag Dios aʼnennada oʼbaktieʼeaʼuynigtaj doere huairi oʼbayahueaʼapoy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
41 Nog diez huamataʼmoneria kenda onʼmape̱e̱po Jacobotaj Juantere onʼmahuadiayʼuyate.
42 —‍Inte yanʼbatiak —‍Jesúsa oʼmanaʼpo—‍ Nog aratbuten gobierno huairitoneʼ kenpaʼda teyda onʼmanaʼikaʼnok kenomeyen aratbut huairitaj nigpe̱i̱kaʼdik o̱ʼnikaʼ. 43 Opudnayo ken konig kikahueʼdik moʼe̱ne. Beʼapiʼ huairi e̱e̱ʼtaʼ eʼpaknayo nog aratbuttaj kanʼbatihuapokikeʼ. 44 Kenpaʼti beʼapiʼ doere huairi e̱e̱ʼtaʼ eʼpaknayo konig nog aratbuten huanabaʼ kaʼnikeʼ. 45 Konig do ijkikaʼnig konigti ya̱gʼkikaʼ. “Konig huanabaʼ mentihuapok.” Aʼikayaʼpo tiakhueʼ i̱jju̱y. Aratbuttaj aʼtihuapokyaʼpo ijtiakuy. Aratbuten dakhueaʼ eʼkaʼtaj aʼbakkahueayaʼpo aʼmanigbueyyaʼpo Apag Diosyaʼ ijtiakuy. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
Bartimeotaj okpoyareaʼuyate.
(Mt. 20.29-34; Lc. 18.35-43)
46 Ken Jericó huakkaʼ jakyo onʼbatiakuyate. Huakkaʼ jakyaʼ onʼpokondepo Jesús huanigpe̱i̱kaʼeriere huakkaʼnanada aratbutere eʼnoro̱kte Bartimeo ekpobig Timeoen huasiʼpo dagte oʼhuadpo “huakupe beyok,” oʼmanaʼuyate. 47 “Jesús Nazaret hua̱e̱ʼeri oʼpokde,” aratbuta enhuaaʼte oʼpe̱e̱po ʼuttaʼda onaʼpo,
—‍Metinepahuiʼ, Jesús Daviden adhueaʼ huasiʼpo. —‍Ekpobiga̱ ʼuttaʼda onaʼuyate.
48 —‍Yabatikdeʼ. —‍Aratbuta huiyokda eʼnonaʼtada nogi̱ti huakkaʼaʼda oʼnokoyeʼuyate.
—‍Metinepahuiʼ, Jesús Daviden adhueaʼ huasiʼpo. —‍ʼUttaʼda onaʼuyate.
49 Ken Jesús eʼhuaʼada oʼboatoʼpo,
—‍Yanʼtotiak. —‍Jesúsa oʼmanaʼnok onʼhuahuaʼdepo,
—‍Yadurugpakpo yabod. Jesúsa “Yatiak” menaʼne. —‍Oʼnonaʼuyate.
50 Huaok oʼenpo oʼbodpo Jesústaj oʼhuatiakuyate.
51 —‍¿Kate iʼpak? —‍Jesúsa onaʼuyate.
—‍Ekpoyareaʼtaʼ ijpaki, Huamanmadikaʼeri. —‍Ekpobiga̱ onaʼuyate.
52 —‍Doʼtaj meknopo̱e̱po yayarudpo yahuatiʼ. —‍Jesúsa onaʼuynok ekpobig huaboaʼda oʼtiahuaypo Jesústaj dagte oʼtahuaʼuyate.