15
Kyrixtu ẽsemãkapotopõpyry ropa poko
Wekyry tomo, omi kurã poko osenetupuhtoko. Ynekarohpyry oya xine omi kurã nexiase Jezu Kyrixtu poko. Tonetupuhse oya xine. Aomipona roropa matose seromaroro. Ynekarohpyry oya xine omi kure mana. Kuamorepatosene. Tonetupuhse oya xine exiryke typynanohse matose Ritonõpo a, onurumekara ropa awahtao xine. Yrome turumekase ropa oya xine ahtao toiparo rokẽ tonetupuhse oya xine exiry.
Ynetahpyry Jezu Kyrixtu poko ekaroase oya xine. Imehnõ omiry emero motye kuhse kure moro omi mana. Kyrixtu kynorihne kyyrypyrykõ epehpyryme, Ritonõpo omihpyryae ro. Tonẽse oramãka topu aka. Mame tõsemãkase ropa Ritonõpo a asakoro tynyhse ahtao orihpỹme ropa aehtohme, Ritonõpo nymeropohpyryae ro. Mame tõsemãse ropa tahtao toorihxĩpo tõsenepose ropa, Peturu a. Mame tynymenekatyamo a roropa 12mãkomo a tõsenepose ropa ynororo. Mame tuhkãkomo a tymaro ytoytoketomo a tõsenepose ropa, oximõme toto ahtao. 500 motye toh kynexine. Mokaro tuhke Jezu enenanõ orihpyra ro mã toto. Yrome toitoine mokaro toorihse ropa mã toto. Moromeĩpo tõsenepose ropa Tiaku a. Mame tynymenekatyamo a tõsenepose ropa oximõme toto ahtao emero.
Mame mokaro a emero tõsenepose ahtao etyhpyryme ya roropa tõsenepose ynororo, imũkepyhpyry emũkuakepyry etyhpyry sã ase, etyhpyryme ya tõsenepose ynororo exiryke. Imehnõ Jezu nymenekatyã osemazuhme mã toto, ymotye tuisame mã toto. Etyhpyryme tymenekase ywy Jezu a typoko imehnõ amorepatohme. Osemazuhme popyra exiase ipunaka. Jezu poetory tõ ryhmase ytoasene. Morara jehtopõpyry poko ehxirõko ase, “Jezu nymenekahpyryme ase,” karyhtao ya. 10 Itamurume ypyno Ritonõpo kynexine iirypyryme jahtao ro. Mame ypyno toexiryke typoetoryme jyriase. Ymenekase roropa, typoko imehnõ amorepatohme. Toiparo rokẽ pyra typynanohse ywy. Orẽpyrahxo toerohse ywy aomipona, imehnõ Jezu nymenekatyã motye, emero porehme. Yrome jamoreme pyra ase erohnõko, Ritonõpo yjamihtanohnõko mana kokoro rokene. 11 Omi kurã ekaroase oya xine. Imehnomo a roropa omi kurã tokarose oya xine. Omi kurã ekaronanõme yna exiry oty kara mana. Yrome ynanekarohpyry kure kuhse mana. Moro omi kurã tonetupuhse oya xine rahkene.
Kuẽsemãkaporykõ ropa poko
12 Ynara ãko ynanase imehnõ amoreparyhtao, “Kyrixtu tõsemãkase ropa Ritonõpo a, aorihxĩpo,” ãko ynanase. Yrome toitoine matose ynara ãko, “Aorihtyã onẽsemãkara Ritonõpo ekurehnõko,” ãko matose repe. Oty katohme? 13 Aorihtyã onẽsemãkara ropa Ritonõpo ahtao Kyrixtu roropa ẽsemãpyra ropa exiry. 14 Morara ahtao Kyrixtu onẽsemãkara Ritonõpo ahtao, toiparo rokẽ omi kurã ynanekarory oya xine. Toiparo rokẽ oesẽkõme Jezu menetupuhtory roropa. 15 Morarame ajohpe pyra mokaro ahtao, ajohpe yna omiry exiry. Azahkuru Ritonõpo poko menetupuhtory roropa, ynara karyke yna a, “Kyrixtu tõsemãkase ropa Ritonõpo a,” karyke yna a. Ajohpe pyra mokaro ahtao, aorihtyã onẽsemãkara ropa Ritonõpo ahtao, Kyrixtu roropa onẽsemãkara Ritonõpo exiry. 16 Ynara exiryke, aorihtyã ẽsemãkary ropa waro pyra Ritonõpo ahtao, Kyrixtu roropa onẽsemãkara ropa exiry. 17 Morarame Kyrixtu onẽsemãkara ropa Ritonõpo ahtao toiparo rokẽ menetupuhtory, iirypyryme ro mehtory. 18 Kyrixtu onẽsemãkara ropa Ritonõpo ahtao, Jezu poetory tõ aorihtyã onypynanohpyra ekuretyry Ritonõpo, etuarimatoh tao rokẽ exiry toto. 19 Axĩtao rokẽ, sero po kuahtao xine rokẽ kypyno xine Kyrixtu ahtao, morarame toorihse kuahtao xine kypyno xine pyra Kyrixtu ahtao, imehnõ motye tãkye pyra sehtory.
20 Yrome mokaro ajohpe rokẽ mã toto. Kyrixtu tõsemãkase ropa Ritonõpo a aorihxĩpo, kutuarõtatohkõme, “Imeĩpo ypoetory tõ emero ẽsemãkapõko ropa ase,” katoh zae ehtoh waro kuehtohkõme. 21 Kymarokõ emero orihketõme toehse sytatose orutua pokoino, tyyrypyry poko toehse exiryke. Morararo kuẽsemãkapotorỹko ropa Ritonõpo mana imepỹ orutua pokoino, kure toexiry poko rokẽ exikety pokoino. 22 Orihnõko sytatose emero porehme Atão pakõme kuexirykõke. Mororo saaro Kyrixtu poenõme toehse kuexirykõke kuẽsemãkapotorỹko ropa Ritonõpo mana. 23 Kymarokõ emero ẽsemãkapõko ropa Ritonõpo mana kuẽsemãkapotohkõ toehse ahtao. Kyrixtu osemazuhme tõsemãse ropa. Imeĩpo Kyrixtu omipona exiketõ ẽsemãnõko ropa mã toto Kyrixtu oepyry ropahtao. 24 Ritonõpo se pyra exiketõ jamitunuru enahkapõko Kyrixtu mana, joroko tõkehko, kowenu tõkehko, tuisa tõkehko roropa. Toto jamitunuru enahkapõko mana. Toto omipona pyra seropõkõ rĩko roropa mana. Tumy omipona rokẽ toto rĩko mana. “Emero esẽme mase Papa. Seropõkõ emero õmipona exĩko mana,” ãko mã Kyrixtu Ritonõpo a. 25 Mame tuisa konõtome Kyrixtu exĩko. Zehno exiketõ poremãkapõko Ritonõpo mana. Toto jamitunuru enahkapõko roropa mana. Kyrixtu omipona exĩko mã toto emero. 26 Kuorikyrykõ mã kyzehnotokõ sã mana kyya xine. Kyzehnotokõ zuno sytatose. Kuorikyrykõ zuno roropa sytatose. Emero esẽme toehse Ritonõpo ahtao kuorikyrykõ enahkapõko roropa mana, orihpỹme kuehtohkõme. 27 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Imehnõ jamitunuru enahkapõko Ritonõpo mana Kyrixtu omipona toto ehtohme emero porehme,” ãko. Morara karyke Ritonõpo a seropõkõ emero jamitunuru enahkapõko mana Kyrixtu omipona rokẽ toto ehtohme emero. Tyjamitunuru rokẽ onenahkapopyra mana. 28 Morarame sero nonopõkõ Kyrixtu omipona tyrise ahtao Ritonõpo a emero porehme, Kyrixtu osekarõko roropa mana Tumy a. Tumũkuru omipona emero tyrise ahtao Ritonõpo a, ynara ãko Imũkuru eya, “Ywy roropa õmipona rokẽ ase,” ãko Imũkuru Tumy a mana. Mame seropõkõ emero esẽme exĩko Ritonõpo mana, kapuaõkõ esẽme roropa. Jũme toto esẽme exĩko mana.
29 Etatoko pahne, aorihtyã onẽsemãkapopyra Ritonõpo ahtao toiparo rokẽ osẽpurihkapõko matose oepẽpyãkõ myakãme, aorihtyã myakãme. “Aorihtyã onẽsemãkapopyra Ritonõpo mana,” ãko mokaro repe. Ajohpe mã toto. Zae mokaro omiry ahtao toiparo rokẽ osẽpurihkapory toto topẽpyã myakãme, jũme toorihse toto exiryke. 30 Aorihtyã onẽsemãkapopyra Ritonõpo ahtao toiparo rokẽ oriorihnõko ynanase kokoro rokene. Yrome aorihtyã ẽsemãkapõko ropa Ritonõpo mana. Naeroro toiparo rokẽ pyra oriorihnõko sytatose. 31 Wekyry tomo, opoko xine tãkye ase Jezu Kyrixtu omipona oexirykõ poko. Morara ãko ase oya xine kokoro rokẽ orihsasaka jehtoh enetuputyryke ya. 32 Taro Epezu po roropa orikyĩse exiase, kaikuxi tamuru maro atatapoikety samo, yzehnotokõ a jezujezukuruhtao. “Ameke pyra jorikyry mana,” ase roropa repe. Morara exiryke otyme kure jorikyry ya aorihtyã onẽsemãkapopyra ropa Ritonõpo ahtao? Popyra exiry ipunaka. Ynara ãko imehnõ mã repe. “Okynã pyra orihnõko sytatose, oty kara. Naeroro sotuhtone. Eukuru sẽtone,” ãko onenetupuhpynõ mã repe.
33 Tuaro ehtoko osenekunohpopyra oehtohkõme. Tyyrypyrykõ poko exiketõ maro osepeme kuahtao xine zae ehtoh rumekãko sytatose kyyrypyrykõ poko ehtohme roropa, kuepekõ saaro. 34 Toitoine matose Ritonõpo waro pyra. Morara ãko ase ohxirotohkõme. Ajoajohpe oehtohkõ irumekatoko. Zae ehtoh poko osenetupuhtoko. Oorypyrykõ poko pyra ehtoko ipunaka.
Kuokokõ ẽsemamyry ropa poko
35 Otarãme amarokõ ynara ãko ekaropõko matose ya, “Otara aorikyhpyry ẽsemãkapõko ropa Ritonõpo nae? Otara kuokokõ exĩko nahe?” ãko matose roropa. 36 Osenetupuhpynõme sã matose. Otyro puhturu arykãko sytatose nono aka. Morara ahtao rokẽ ẽxihtãko mana, ahtãko mã rahkene. 37 Zoko kara, ipuhturu rokẽ arykãko sytatose nono aka. Tiriikume ahtao, tiriiku puhturu rokẽ arykãko sytatose. Oxinase ahtao oxinase puhturu arykãko sytatose. 38 Ritonõpo rokẽ ipuhturu ẽxihtanohpõko mana, otyro zokome ehtohme. Morarame otyro zoko tahtase ahtao ipuhturu sã pyra mana, tyoro.
39 Sero nonopõkõ pũ oxisã pyra mana. Kupũkõ tyoro mana, onokyro pũ tyoro roropa mana. Torõ tõ pũ tyoro, kana pũ tyoro roropa.
40 Morararo kapu ao tyotyoro exiketõ nae mana. Sero nono po tyotyoro exiketõ nae roropa mana. Kapuaõkõ kure potu mã toto. Sero nonopõkõ kure potu roropa mã toto, yrome oxisã pyra toto kure exiry. 41 Xixi kure potu mana. Nuno kure exiry tyoro mana. Xirikuato kure exiry tyoro roropa mana. Xirikuato tõ roropa kure exiry oxisã pyra mã kehko.
42 Moro saaro exĩko kymarokomo kuokokõ tõsemãkapose ropa ahtao Ritonõpo a. Kuokokõ tonẽse ahtao motaketyme mana. Yrome tõsemãkapose ropa ahtao Ritonõpo a motapỹme exĩko mana. 43 Tonẽse kuokokõ ahtao ixihpyryme mana, jamihme pyra roropa. Yrome tõsemãkapose ropa kuahtao xine kure potu kuokokõ exĩko, jamihme roropa exĩko mana. 44 Tonẽse kuokokõ ahtao aorihtyã ekepyryme rokẽ kuokokõ mana. Yrome tõsemãkapose ropa kuahtao xine kuokokõ tyoro mana. Ritonõpo zuzenu nyrihpyry kuokokõme exĩko mana. Sero nono poro kuahtao xine seropõ zokome kuokokõ mana. Yrome tõsemãkapose ropa kuahtao xine Ritonõpo a, kuokokõ Ritonõpo zuzenu nyrihpyryme exĩko mana. 45 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Osemazuhme Atão tyrise Ritonõpo a isene exiketyme, sero po ytoytoketyme,” ãko. Yrome Atão myakã seromato, Ritonõpo zuzenu poe imehnõ orihpỹme tyrĩko mana. Atão myakã esety Jezu Kyrixtu mokyro. 46 Osemazuhme kuokokõ mã seropõ zokome rokẽ mana. Yrome okynã pitiko ahtao imepỹ zoko ekarõko Ritonõpo kyya xine mana. Ritonõpo zuzenu nyrihpyry ekarõko kyya xine mana kuokokõme. 47 Osemazuhme Atão zoko nono ke tyrise Ritonõpo a. Yrome Atão myakãme, Jezu Kyrixtu tyhtose kapu ae. 48 Sero nonopõkõ mã tokoke, nono ke tyrihpyry ke, Atão samo. Yrome Kyrixtu maro exiketõ mã imepỹ zoko apoĩko mã toto toorihse tahtao xine. Jezu Kyrixtu zoko panõ apoĩko mã toto, kapu ae ayhtohpyry zoko panono. 49 Seromaroro nono ke tyrihpyry zoko sã kuokokõ mana emero porehme. Okynã pyra kapu ae ayhtohpyry zoko sã kuokokõ exĩko mana, Kyrixtu zoko sã exĩko.
50 Wekyry tomo, ynara kary se rokẽ ase oya xine. Kupũkõ omõsaromepyra mana Ritonõpo esaka motaketyme kupũkõ exiryke. Kuokokõ mã motaketyme exiryke Ritonõpo maro exisaromepyra mana.
51 Yrome etatoko pahne. Ritonõpo osenetupuhtopõpyry sero kypoko xine. Toitoine kymarokõ orihpyra exĩko. Kytyorõmatorỹko rokẽ Ritonõpo mana axiny. 52 Axĩ pimyhkary sã tyoro exĩko sytatose, rue panõ etoryhtao kapu ao. Moro osetoryhtao aorihtyã ẽsemãkapõko ropa Ritonõpo mana, jũme orihzomopyra toto ehtohme. Mame kymarokõ emero tyorõmãko mana. 53 Seropõkõ zoko orihketyme mana emero porehme. Toorihse ahtao motãko kuokokõ mana. Yrome kuokokõ tyorõmãko Ritonõpo mana, motapỹme ehtohme, jũme orihzomopyra kuehtohkõme. 54 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Nonopõkõ orihzomopyra exĩko mana emero esẽme toehse jahtao,” me tymerose. Aomipona exĩko mã toto emero porehme. Orihketõ tyorõmãko Ritonõpo mana orihzomopyra toto ehtohme. Tõmihpyryae ro orihpỹme kyritorỹko mana.
55 “Naeroro kuorikyrykõ zuno pyra sytatose.
Kyyryhmarykõ zuno pyra roropa sytatose.”
56 Orihnõko sytatose emero porehme tyyrypyhpyke kuexirykõke. Kyyrypyrykõ poko zuaro sytatose Ritonõpo nymeropohpyry etaryke kyya xine. 57 Yrome kyyrypyrykõ korokãko Ritonõpo mana, iirypyryme pyra kuehtohkõme. Kyjamihtanohtorỹko mana kyyrypyrykõ poko pyra kuehtohkõme, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu omipona kuexirykõke. Naeroro, “Kure mase,” sykatone eya.
58 Naeroro wekyry tomo, opyno xine ase. Orẽpyra ehtoko Kyrixtu enetuputyry poko. Poremãpyra ehtoko roropa. Kuesẽkõ nyrohmanohpotopõpyry poko erohtoko kokoro rokene. Ritonõpo jamitunuru ke oerokurukohtao toiparo rokẽ pyra matose erohnõko. Moro waro matose.