1 Morarame Ritonõpo omi poe urutõ toytose Juta nonory poe Peteu pona. Toeporehkase ynororo morotona apoto apõ ẽpataka Jeropoão ahtao tynekarory zahkary poko. 2 Mame Ritonõpo omiry omi poe sekere tykase mokyro urutono moro apoto apony netaryme samo, ynara tykase ynororo:

— Apoto apony, apoto apony, ynara ãko Ritonõpo mana: “Poeto enurũko mana Tawi paryme, esety Joxia. Sero apoto apõ po tyneponãmarykõ poko erohketõ etapãko mana, tynekarory zahkananomo, sero apoto apõ po ahno zehpyry tyahkasẽme exĩko mana.”

3 Mame mokyro urutõ tõturuse ropa, ynara tykase:

— Sero apoto apõ typahsẽme exĩko, tykararahsẽme exĩko, oruno epo aexihpyry typahsẽme exĩko roropa mana. Moro eneryke oya Ritonõpo omiry enetupuhnõko matose, tõturuse jexiryke aomi poe.

4 Mokyro omiry etaryke Jeropoão a, tomary tõximahxinase ynororo mokyro urutõ wino.

— Mose apoitoko! tykase ynororo repe.

Axĩ pakaihkapỹme toehse tuisa apory. Etywyhmasaromepyra ropa toehse. 5 Mame moro apoto apõ axĩ tykararahse, oruno roropa sapararah tykase nono pona, urutõ omihpyry ae ro Ritonõpo omi poe. 6 Mame tuisa Jeropoão ynara tykase urutono a:

— Ajohpãme sã ypoko oturuko Ritonõpo Oesemy a, jemary kurãkatohme ropa, tykase.

Naeroro aomi poe tõturuse ynororo Ritonõpo a, mame tuisa emary tukurãkase ropa. 7 Mame ynara tykase tuisa eya:

— Eropa ymaro ytapyĩ taka ẽtaihkase. Oepehmãko ase onyrihpyry emetakame.

8 — Omõkomory zokonaka ekaroryhtao ya ytopyra ase amaro; otuhpyra ase, eukuru onẽpyra ase taro. 9 Ynara tykase Ritonõpo ya: “Otuhpyra mase, eukuru onẽpyra, imepỹ osema ae oytotoh ae pyra oehnõko ropa mase atapyĩ taka,” tykase.

10 Naeroro aytotoh ae pyra, tyoro osema ae toytose ropa ynororo.

11 Morara ahtao urutõ tamuhpomã kynexine Peteu po. Turuse ynororo imũkuru tomo a mokyro urutõ poko, Juta põ poko, inyrihpyry poko Peteu po, aomihpyry poko roropa tuisa Jeropoão zururuhtao. 12 Mame mokyro urutõ tamuhpomã tõturupose eya xine:

— Oty osema ae toytose ynororo aytory ropa ahtao? Esemary tonepose tumy a eya xine. 13 Toky jumẽtu pona tapõ tyripose eya tumũkuru tomo a. Tyrise eya xine, mame toky po toytose ynororo 14 urutõ Juta põ ekahmase. Mokyro tonese eya kohrame nono po wewe kurã zopino. Tõturupose eya:

— Urutõme mahno Juta poe?

— Ỹ, ywy ase, tykase ynororo.

15 — Eropa ytapyĩ taka otuhse ymaro, tykase ynororo eya.

16 Yrome mokyro urutõ, Juta põ ynara tykase:

— Ytosaromepyra ase amaro atapyĩ taka ẽmehse. Taro otuhpyra ase, eukuru onẽpyra ase roropa amaro. 17 Ynara tykase Ritonõpo exiryke ya: “Otuhpyra exiko. Onẽpyra exiko roropa te, imepỹ osema ae, ooehtoh ae pyra ytoko ropa atapyĩ taka.”

18 Mame ynara tykase urutõ tamuhpomã, Peteu põ eya:

— Ywy roropa urutõme ase asaaro. Ritonõpo omi poe inenyokyhpyry tõturuse ya oeahmatohme ytapyĩ taka aarotohme, kure oritohme, tykase.

Yrome ajohpe kynexine.

19 Naeroro mokyro urutõ, Juta põ toytose urutõ tamuhpomã maro itapyĩ taka. Tõtuhse ynororo imaro. 20 Mame kohrame toto ahtao meza po, Ritonõpo omiry toehse urutõ a, tamuhpomano a. 21 Kui tykase ynororo urutõ, Juta põ netaryme:

— Ynara ãko Ritonõpo: “Jomiry omipona pyra mexino. Ynyripohpyry oya onyripyra makene. 22 Mãpyra moehno ropa otuhse onenahpopyra ehtoh pona. Morara exiryke orihnõko mase. Mame oekepyry ononẽpyra exĩko mã toto omy tõ ekepyry zonẽtoh tao.”

23 Mame tõtuhkehse toto ahtao, mokyro urutõ tamuhpomano a apõ tyrise jumẽtu pona urutõ Juta põ ytotohme. 24 Mame toytose ynororo rahkene. Yrome osema tao tõseporyse ynororo reão maro. Tosekase ynororo ekepyry toepukase osema tao. Moroto jumẽtu kynexine xikihme ekepyry pũto, moroto reão roropa kynexine tehme. 25 Imehnõ toytose ahtao ahno ekepyry tonese osema tao, reão roropa ipũto. Toytose toto Peteu pona imehnõ zuruse tynenehpyrykõ poko.

26 Mokaro omihpyry totase ahtao urutõ tamuhpomano a, ynara tykase ynororo:

— Mokyro urutono, Ritonõpo omiry omipona pyra aexihpyry. Naeroro reão tonehpose Ritonõpo a esekatohme, aorihtohme, tõmihpyry ae ro.

27 Mame tumũkuru tomo a ynara tykase ynororo:

— Jeky jumẽtu pona apõ tyritoko jytotohme, tykase.

Morara tyrise eya xine. 28 Mame toytose ynororo, urutõ ekepyry tonese eya osema tao. Moroto ro jumẽtu kynexine reão roropa tehme rokene. Ekepyry onõpyra reão kynexine, jumẽtu onesekara roropa kynexine. 29 Morarame ekepyry tanỹse urutõ tamuhpomano a, jumẽtu pona tyrise eya enehtohme Peteu pona ropa, ihnamotohme, zonẽtohme. 30 Tonẽse mokyro ekepyry eya jekyry tõ ekepyry zonẽtoh tao. Tyhnamose roropa ynororo eya imũkuru tõ maro:

— Aimo jakorony! Jakorony! tykase ynororo.

31 Mame tonẽkehse ahtao eya xine ynara tykase urutõ tumũkuru tomo a:

— Toorihse jahtao, jekepyry zonẽtoko sero zonẽtoh tao mose ekepyry pũtokoxi. 32 Mose omihpyry Ritonõpo poe, okyno zahkatoh poko Peteu po, emero neponãmarykõ eahmatoh poko roropa Samaria patary tõ po, ajohpe pyra mose omihpyry ae ro emero exĩko mã rahkene.

33 Morara ahtao ro tuisa Jeropoão tyyrypyry onurumekara kynexine. Emero rokẽ, Rewi pakomotyã kara, tyrise eya tynekarory zahkatoh poko erohketõme, tynyrityã poko, tyneponãmarykõ eahmatoh poko. Ise exiketõ tymenekase eya okyno zahkary poko erohtohme. 34 Morara exiryke, iirypyryme aexiryke tuisame aehtoh tonahkapose Ritonõpo a, tuisame pyra ipoenõ ehtohme.