1 SAMUEU
1 Samuel
Ekarotopo
Sero ekarõko apiakane tõ ehtopõpyry poe tuisa konõto ehpitotoh pona. Ekarõko oseruaõkõ poko: Samueu te, Sauu te, Tawi, enara. Samueu kynexine juize etyhpyrymãme. Tuisa konõto apitorymãme Sauu kynexine. Mokyro mykapo Tawi tuisame toehse.
Ekarõko nase Ritonõpo enetuputyryhtao Kuesẽkõme kure ehtoh enehpõko kyya xine mana. Yrome Ritonõpo winoino kueramarykohtao aomipona pyra roropa kuahtao xine, poremãnõko sytatose. Ynara tykase Eri a: “Jomipona exiketõ rĩko ase kure. Yrome yse pyra exiketõ se pyra roropa ase jomipona pyra toto exiryke” ( 1 Samueu 2.30).
Apitoryme tuaro hkopyra Izyraeu tõ kynexine tuisa konõto ehtoh poko. Ritonõpo tonetupuhse Tutuisarykõme. Morarame ahno se toehse Izyraeu tõ exiryke tutuisarykõme, Sauu tymenekase Ritonõpo a ituisarykõme. Tuisa tõ Esẽme Ritonõpo mana imehnõ Esẽme roropa mana emero porehme. Zae tymõkomokãkara ripory se Ritonõpo mana, oxisamo tymõkomokã maro ( 1 Samueu 2.7-10).
Sero pape ao
Apiakaneme Samueu ehtopo 1.1—7.17
Sauu menekatopõpyry tuisame 8.1—10.22
Tuisame Sauu ehtoh poko 11.1—15.35
Tawi, Sauu maro 16.1—30.31
Sauu tõ orihtopõpyry 31.1-13
1
Samueu tamuru tomo
Orutua kynexine Eparaĩ põ paryme, esety Eukana. Ipatary Rama kynexine, ypy tõ rãnao kynexine Eparaĩ. Jeroão mũkurume kynexine, Eriu paryme roropa. Eriu Tou mũkurume kynexine, Zupe paryme roropa. Eukana asakoro typye nexiase, Ana, Penina, enara. Penina tumũkue toehse, yrome Ana tumũkue pyra nexiase. Jeimamyry ae rokẽ typatary poe toytose Eukana Xiro pona Ritonõpo eahmase, tynekarory ekarose roropa, Ritonõpo Imehxo Exikety a. Eri mũkuru tõ kynexine Hopini, Pineia, enara. Tynekarorykõ etapananõme toh kynexine Ritonõpo maro Oturutoh tao, Xiro po. Morarame tynekarory etapatoh toehse ahtao tõsẽ tokarose Eukana a typyty Penina a, imũkuru tomo a, ẽxiry tomo a roropa. Yrome itamurumehxo tokarose typyty Ana a, ipyno toexiryke, Ritonõpo poe emũkuara ynororo ahtao ro. Tounohse roropa Ana nexiase Penina a, emũkuara aexiryke Ritonõpo poe, ataikymatohme. Jeimamyry po rokẽ morara toehse. Toytose toto ahtao Ritonõpo maro Oturutoh taka tounohse Ana Penina a. Naeroro tyxitase Ana. Morararo otuhpyra toehse ynororo toemynyhmaryke. Mame inio tõturupose:
— Ana, oty katoh xitãko mah? Oty katoh otuhpyra hma? Emynyhmãko mase oty katohme? Ywy ase poeto 10me ehtoh motye oya, tykase Eukana typyty a.
Poeto ekaropotopõpyry Ana a Ritonõpo a
Morarame Xiro po toto ahtao, tõtuhkehxĩpo, Ana toytose Ritonõpo maro Oturutoh taka. Moroto Eri nexiase typorohse epehtoh po Tapyi pota tao. (Ritonõpo maro oturuketyme kynexine Eri.) 10 Atasamãko yronymyryme Ana nexiase. Tyxitase itamurume tõtururume Ritonõpo a. 11 Ynara tykase ynororo:
— Ritonõpo Imehxo Exikety, jotururu etako. Poeto pitiko ekaroryhtao ya umũkurume, ekarõko ropa ase oya jũme amaro aerohtohme toorikyry ponãmero. Morararo zũsety onysahkara mana opoetoryme aexiry waro emero ehtohme, tykase Ana.
12 Mame moro poko aotururuhtao putiputime rokẽ oturũko nexiase Ritonõpo a. Mame ipotapihpyry tonese Eri a. 13 Yrome aomiry onetara nexiase, tukurohtao rokẽ Ana otururuke. Naeroro toetỹse nase tokarose Eri a repe. 14 Ynara tykase ynororo eya:
— Orymo, toetỹse mase. Serara kara exiko, eukuru irumekako, tykase Eri eya.
15 — Arypyra, Pãna, tykase ynororo. — Atasamãko ase yronymyryme ukurohtao. Eukuru onẽpyra akene. Oturũko rokẽ akene Ritonõpo netaryme jatasamaryke ukurohtao. 16 Popyra exiketyme jekaropyra exiko, tykase. — Oturũko rokẽ ase Ritonõpo a jemynyhmaryme, jatasamaryke roropa, tykase Ana.
17 Mame morara kary etaryke tyya, ynara tykase Eri:
— Ỹ, ytoko ropa. Torẽtyke pyra exiko. Onekaropohpyry ekarõko Ritonõpo mana Izyraeu Esẽ oya, tykase. 18 Morara tykase Eri exiryke tãkye toehse Ana:
— Kure mase, tykase ynororo. — Kure rokẽ kueneko zae ehtoh poko se rokẽ jexiryke, tykase. Mame toytose ropa ynororo. Tõtuhse ropa te, toemynyhmakehse roropa ynororo.
Samueu enurutopõpyry
19 Mame yrokokoro towõse ropa Eukana tomo pakeimo, Ritonõpo Tosẽkõ toahmase ropa eya xine.
Mame toytose ropa toto tosaka xine, Rama pona. Moromeĩpo typyty maro toehse Eukana. Kure tyrise Ritonõpo a, Ana nurupohpyry ae ro. 20 Poetoẽme toehse ynororo. Mame enurutoh po toehse ahtao tonuruse orutuame. Tumũkuru tosehpase eya Samueume, ynara karyke:
— Mose umũkuru ekaropoase Kuesẽkõ Ritonõpo a.
21 Mame tyeimãse ahtao totuehke toytose ropa Eukana typoenõ maro, typyty Penina maro Xiro pona Ritonõpo maro Oturutoh taka tynekarory zahkapotohme Ritonõpo ẽpataka, tõmihpyry ae ro. 22 Ana rokẽ ytopyra nexiase morome. Ynara tykase ynororo tynio a:
— Meta, ytopyra ase aporo amaro xine, umũkuru suhsu ẽnõko ro exiryke. Tõkehse ahtao rokẽ mose arõko ase ekarotohme Ritonõpo a, Kuesẽkomo a, mame jũme moroto exĩko mana, tykase jeny.
23 — Ỹ, tykase inio Eukana. — Omoro rokẽ zuaro, tykase. — Taro rokẽ exiko tapyi tao kumũkuru suhsu ẽkepyry ponãmero. Ritonõpo a ãkorehmary se rokẽ hano onetapohpyry omipona oehtohme, tykase inio.
Naeroro tytapyĩ tao rokẽ tehme toehse nohpo tumũkuru maro suhsu ẽkepyry ponãmero.
24 Moromeĩpo tuãtase pitiko imũkuru ahtao, tarose ynororo Xiro pona. Tynekarorykõ tarose eya xine, pui mũkuru, oseruao jeimamyry exikety te, tiriiku 10 kirume te, uwa eukuru jehnahpyry maro tarose tynekarorykõme Ritonõpo a. Xiro pona toytose toto Ritonõpo maro Oturutoh taka. 25 Pui totapase ahtao tynekarorykõme Ritonõpo a, poeto tarose Eri a, jẽ tomo a. 26 Ynara tykase Ana eya:
— Wenikehpyra ro hma ypoko? Ywy roro ase, oturũko ke exiase taro Ritonõpo a, oneneryme. 27 Mose poeto ekaropoase Ritonõpo a. Mame jotururu totase eya. Ynekaropohpyry tokarose ya umũkurume. 28 Morara exiryke seromaroro mose umũkuru ekarõko ase Kuesẽkomo a, jũme ipoetoryme aehtohme toorikyry ponãmero, tykase Ana Eri a.
Mame Ritonõpo toahmase eya xine moroto.