2 KORĨTIU
Pauru Nymerohpyry ropa
Korĩtu põkõ Neneryme
2 Coríntios
Ekarotopo
Asakoropane pape tymerose Pauru a Jezu poetory tõ neneryme pata Korĩtu po. Yrome asakoro rokẽ ipapeny taro mana, Ritonõpo Omiry Kasenato ao. Toiro tymerose apitoryme ( 1 Korĩtiu 5.9-13). Imeĩpo 1 Korĩtiu tymerose eya; mame ( 2 Korĩtiu 2.3 te, 2 Korĩtiu 7.8) inymerohpyry ekarõko mana: emynyhmapotohme aexihpyryme.
Ritonõpo nymenekahpyryme Pauru kynexine, yrome toitoine Jezu poetory tõ maro exiketõ ikerekeremary se toehse. Amorepaneme nymyry pyra Pauru tokarose eya xine. Aomipona se pyra toh kynexine (2 Korĩtiu 10-12). Tynymerohpyry ae tõmihpyry omipona exiketõ akorehmary se kynexine orẽpyra toto ehtohme Jezu enetuputyry poko. Ynara tykase: “Tope tõme tyrise sytatose Ritonõpo a epeme pyra kuahtao xine ro. Tumũkuru Kyrixtu orikyry ke kymyakãkõme tope tõme tyrise sytatose eya. Mame imehnõ eahmaneme tyrise sytatose eya” ( 2 Korĩtiu 5.18). Taosanumase roropa ynororo Jutea põkõ pynanohtohme, toto akorehmatohme tineru aroporyke eya xine. Omi jetunety ke zae pyra exiketõ tupokase Pauru a repe, etyhpyryme toto pyno toexiry ekarõko mana.
Sero pape ao
Pauru osekarotopõpyry 1.1-11
Jezu poetory tõ maro Korĩtu po 1.12—7.16
1. Pauru toytory se toto enese repe 1.12—2.4
2. Iirypyry korokapory te, orẽpyra exiry ropa 2.5-17
3. Ritonõpo a tymenekase amorepaneme 3.1—6.13
4. Enaroximãko Jezu se pyra exiketõ amorepary poko 6.14—7.1
5. Tãkye ehtoh poko 7.2-16
Tineru ekarory Jezu poetory tomo a Jutea po 8.1—9.15
Ritonõpo nymenekahpyryme amorepaneme Pauru osekarõko mana 10.1—13.10
Aosekazumatopõpyry etyhpyryme 13.11-13
1
Ynymerohpyry moro onenerykõme. Ritonõpo poetoryme matose Korĩtu põkomo, Akaia põkõ roropa. Ywy ase Pauru, Jezu Kyrixtu nymenekahpyryme typoko imehnõ amorepatohme. Ritonõpo nymenekahpyryme roropa ase. Ymaro kuakorõkõ Timoteu nase.
“Papa Kapuaono, kure rokẽ opoetory tõ tyriko. Torẽtyke pyra tyriko toto,” ãko ase Ritonõpo a opoko xine. Morara ãko ase Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu a roropa.
“Kure mase Papa,” ãko Pauru Ritonõpo a
“Kure mase Papa,” sykatone Ritonõpo a, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu zumy a. Kypyno xine exikehpyra mana kuetuarimarykohtao ro, Kumykõme nymyry exiryke. Kuakorehmanekõme roropa mana, Ritonõpome toexiryke. Yna etuarimaryhtao yna akorehmãko mana. Naeroro imehnõ etuarimaketõ eneryhtao yna a toto akorehmary waro ynanase, yna akorehmatopõpyry saaro Ritonõpo a. Kyrixtu etuarimatopõpyry saaro etuarimãko ynanase pitiko rokẽ pyra, imaro yna exiryke, enetuputyryke roropa yna a. Morararo Kyrixtu maro yna exiryke yna akorehmãko mana. Yna etuarimaryhtao, ãkorehmatohkõme etuarimãko ynanase. Ritonõpo a okurãkatohkõme roropa etuarimãko ynanase. Takorehmase yna ahtao amarokõ roropa takorehmase matose. Tyjamihtanohpose roropa matose eanahtotohme, penekehpyra roropa oehtohkõme oetuarimarykohtao yna samo, yna etuarimatoh eanahtory sã yna a. Naeroro oserehpyra ynanase opoko xine Jezu enetuputyry onurumekara oexirykõke oetuarimarykohtao ro. Ynara zuaro ynanase, yna maro oetuarimarykohtao, yna maro ãkorehmatorỹko Ritonõpo mana, yna akorehmary saaro.
Jakorõ tomo, wenikehpyra ehtoko yna etuarimatopõpyry poko Azia po. Toetuarimase itamurume yna exiryke poremamyĩse ynanexiase. Yna orikyry eraximãko rokẽ ynanexiase. “Kuorikyry se Ritonõpo mana,” tykase yna repe. Yrome morara tyripose Ritonõpo a ynara kara yna ehtohme: “Orẽpyra ase,” kara yna ehtohme. “Ritonõpo rokẽ orẽpyra mana. Aorihtyã ẽsemãkaponeme ropa mana,” katohme rokẽ yna a. 10 Totatotapase yna ahtao orikyĩse ynanexiasene. Yrome Ritonõpo a typynanohse ynanexiase. Yna pynanohnõko ro mana. Naeroro ynoro rokẽ enetupuhnõko ynanase yna pynanohneme. Yna pynanohnõko ropa mana, 11 yna akorehmaryhtao oya xine õtururukohtao eya yna poko. Morarame tuhkãkõ õtururu etaryke tyya yna pynanohnõko ropa Ritonõpo mana. Moromeĩpo tuhkãkõ: “Kure mase, Ritonõpo,” ãko, yna pyno exiry eneryke tyya xine.
Pauru a toytotoh tytyorõmase
12 Tãkye ynanase zuaro yna exiryke zae yna ehtoh poko sero nono po. Amaro xine zae kuhse yna ehtopõpyry poko tãkye ynanase roropa. Topohme yna otururu nexiase amaro xine, zae se yna exiryke amaro xine. Ritonõpo jamitunuru poe morara ynanexiase, kypyno xine Ritonõpo exiryke, yna tuarõnory ke pyra. 13 Ynanymerohpyry sekeremary waro matose. Enetuputyry waro roropa matose zae pape meroryke yna a, onekunohto pyra. Zae ehtoh enetuputyry se ase oya xine ipunaka. 14 Seromaroro pohto rokẽ moro enetupuhnõko matose. Morarame Kuesẽkõ Jezu tooehse ropa ahtao tãkye kuhse exĩko matose yna poko. Morararo opoko xine tãkye kuhse exĩko ynanase.
15 Zae jehtoh enetuputyry oya xine waro jexiryke osenetuputyase jytory poko oenese xine. Asakoro jytotoh se toehse ywy oya xine repe, ãtãkyematohkõme Ritonõpo omiry poko ãmoreparykõ poko. 16 Masetonia pona jytoryhtao te, joepyry ropa ahtao roropa jytory se exiase oya xine jakorehmapotohme oya xine, Jutea pona jytotohme. 17 Morotona jytory se jahtao ajoajohpe exiase oya xine? Arypyra. Jytory se toehse jahtao osepyno rokẽ pyra exiase. Ritonõpo omipona se exiase. Morara ahtao oty katoh: “Ỹ, ytõko ase,” kaxĩpo: “Arypyra, ytopyra ase,” ase ropa oya xine? 18 Arypyra. Zae rokẽ Ritonõpo mana. Ywy roropa: “Oya xine ytõko ase,” karyhtao oya xine, ajohpe pyra exiase. 19 Ynara exiryke Jezu Kyrixtu Ritonõpo mũkuru ajohpe pyra mana. Ipoko tamorepase matose Xira a, Timoteu a, ya, enara. Kyryh ãko rokẽ ynororo, Tumy omipona. 20 Ritonõpo a tõmiry tokarose ahtao kyya xine: “Kure oritorỹko ase,” tykase. Moro rĩko Jezu mana, emero porehme. Morara exiryke “Kure mase” kakehpyra sytatose eya ỹme Jezu Kyrixtu ehtoh poko, imehxo Ritonõpo ehtoh poko, enara. 21 Tyjamitunuru ekarõko Ritonõpo yna a mana, zae yna ehtohme Kyrixtu maro. Ritonõpo a tymenekase kuexirykõke ipoetoryme toehse sytatose. 22 Eya ro tosety tymerose sã kypoko xine, tosẽke kuehtohkõ waro imehnõ ehtohme. Tuzenu kurã tokarose roropa kyya xine kukurohtao xine ehtohme, tynekarory poko kutuarõtatohkõme.
23 Opyno xine jexiryke omynyhmaporykõ se pyra jexiryke roropa oya xine ytopyra toehse ywy aporo Korĩtu pona. Ritonõpo jenẽko mana. Ukurohtao enẽko mana. Opyno xine jexiryke ytopyra jekuretyase. Moro waro Ritonõpo mana. 24 Õsenetupuhtohkõ tyorõmary se pyra ynanase orẽpyra Jezu enetuputyryke oya xine. Yrome ãkorehmarykõ se ynanase tãkye oehtohkõme, emynyhmara oehtohkõme.