Ritonõpo Omiry 2 KORĨTIU 1
Pauru Nymerohpyry ropa sero Korĩtopõkõ Neneryme
Sero pape tymerose Pauru a. Ritonõpo nymenekahpyryme kynexine ynororo imehnõ amorepaneme. Serãtu rihpõme Pauru kynexine. Tynymerohpyry sero taropose eya Jezu poetory tõ neneryme, Korĩtopõkõ neneryme.
Tynymerohpyryae tõmihpyry omipona exiketõ akorehmary se ynororo tãkye toto ehtohme.
Imehnõ zurũko roropa, tykerekeremahpõkõ zurũko enekunohto Pauru ekarotopõpyryke eya xine. Zae rokẽ exikety osekarõko Pauru, imehnõ enekunohto kara ipunaka. Tuhke taosanumase roropa ynororo toto pynanohtohme, toto pyno toexiryke ipunaka.
1
Ynymerohpyry moro onenerykõme. Ritonõpo poetoryme matose Korĩtopõkomo, Kyrexiapõkõ roropa. Ywy ase Pauru, Jezu Kyrixtu nymenekahpyryme typoko imehnõ amorepatohme. Ritonõpo nymenekahpyryme roropa ase. Ymaro kuakorõkõ Timoteu nase.
“Papa kapuaono, kure rokẽ opoetory tõ tyriko. Torẽtyke pyra tyriko toto,” ãko ase Ritonõpo a opoko xine. Morara ãko ase Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu a roropa.
“Kure mase Papa,” ãko Pauru Ritonõpo a
“Kure mase Papa,” sykatone Ritonõpo a, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu zumy a. Kypyno xine exikehpyra mana kuetuarimarykohtao ro, Kumykõme nymyry exiryke. Kuakorehmanekõme roropa mana, Ritonõpome toexiryke. Yna etuarimaryhtao yna akorehmãko mana. Naeroro imehnõ etuarimaketõ eneryhtao yna a toto akorehmary waro ynanase, yna akorehmatopõpyry saaro Ritonõpo a. Kyrixtu etuarimatopõpyry saaro etuarimãko ynanase pitiko rokẽ pyra, imaro yna exiryke, enetuputyryke roropa yna a. Morararo Kyrixtu maro yna exiryke yna akorehmãko mana. Yna etuarimaryhtao, ãkorehmatohkõme etuarimãko ynanase. Ritonõpo a okurãkatohkõme roropa etuarimãko ynanase. Takorehmase yna ahtao amarokõ roropa takorehmase matose. Tyjamihtanohpose roropa matose eanahtotohme, penekehpyra roropa oehtohkõme oetuarimarykohtao yna samo, yna etuarimatoh eanahtory sã yna a. Naeroro oserehpyra ynanase opoko xine Jezu enetuputyry onurumekara oexirykõke oetuarimarykohtao ro. Ynara zuaro ynanase, yna maro oetuarimarykohtao, yna maro ãkorehmatorỹko Ritonõpo mana, yna akorehmary saaro.
Jakorõ tomo, wenikehpyra ehtoko yna etuarimatopõpyry poko Azia po. Toetuarimase itamurume yna exiryke poremamyĩse ynanexiase. Yna orikyry eraximãko rokẽ ynanexiase. “Kuorikyry se Ritonõpo mana,” tykase yna repe. Yrome morara tyripose Ritonõpo a ynara kara yna ehtohme, “Orẽpyra ase,” kara yna ehtohme. “Ritonõpo rokẽ orẽpyra mana. Aorihtyã ẽsemãkaponeme ropa mana,” katohme rokẽ yna a. 10 Totatotapase yna ahtao orikyĩse ynanexiasene. Yrome Ritonõpo a typynanohse ynanexiase. Yna pynanohnõko ro mana. Naeroro ynoro rokẽ enetupuhnõko ynanase ynapynanohneme. Yna pynanohnõko ropa mana, 11 yna akorehmaryhtao oya xine õtururukohtao eya yna poko. Morarame tuhkãkõ õtururu etaryke tyya yna pynanohnõko ropa Ritonõpo mana. Moromeĩpo tuhkãkõ, “Kure mase Ritonõpo,” ãko, yna pyno exiry eneryke tyya xine.
Pauru a toytotoh tytyorõmase
12 Tãkye ynanase zuaro yna exiryke zae yna ehtoh poko sero nono po. Amaro xine zae kuhse yna ehtopõpyry poko tãkye ynanase roropa. Topohme yna otururu nexiase amaro xine, zae se yna exiryke amaro xine. Ritonõpo jamitunuru poe morara ynanexiase, kypyno xine Ritonõpo exiryke, yna tuarõnory ke pyra. 13 Ynanymerohpyry sekeremary waro matose. Enetuputyry waro roropa matose zae pape meroryke yna a, onekunohto pyra. Zae ehtoh enetuputyry se ase oya xine ipunaka. 14 Seromaroro pohto rokẽ moro enetupuhnõko matose. Morarame Kuesẽkõ Jezu tooehse ropa ahtao tãkye kuhse exĩko matose yna poko. Morararo opoko xine tãkye kuhse exĩko ynanase.
15 Zae jehtoh enetuputyry oya xine waro jexiryke osenetuputyase jytory poko oenese xine. Asakoro jytotoh se toehse ywy oya xine repe, ãtãkyematohkõme Ritonõpo omiry poko ãmoreparykõ poko. 16 Masetonia pona jytoryhtao te, joepyry ropahtao roropa jytory se exiase oya xine jakorehmapotohme oya xine, Jutea pona jytotohme. 17 Morotona jytory se jahtao ajoajohpe exiase oya xine? Arypyra. Jytory se toehse jahtao osepyno rokẽ pyra exiase. Ritonõpo omipona se exiase. Morara ahtao oty katoh, “Ỹ, ytõko ase,” kaxĩpo, “Arypyra, ytopyra ase,” ase ropa oya xine? 18 Arypyra. Zae rokẽ Ritonõpo mana. Ywy roropa, “Oya xine ytõko ase,” karyhtao oya xine, ajohpe pyra exiase. 19 Ynara exiryke Jezu Kyrixtu Ritonõpo mũkuru ajohpe pyra mana. Ipoko tamorepase matose Xira a, Timoteu a, ya, enara. Kyryh ãko rokẽ ynororo, Tumy omipona. 20 Ritonõpo a tõmiry tokarose ahtao kyya xine, “Kure oritorỹko ase,” tykase. Moro rĩko Jezu mana, emero porehme. Morara exiryke, “Kure mase,” kakehpyra sytatose eya ỹme Jezu Kyrixtu ehtoh poko, imehxo Ritonõpo ehtoh poko, enara. 21 Tyjamitunuru ekarõko Ritonõpo yna a mana, zae yna ehtohme Kyrixtu maro. Ritonõpo a tymenekase kuexirykõke ipoetoryme toehse sytatose. 22 Eya ro tosety tymerose sã kypoko xine, tosẽke kuehtohkõ waro imehnõ ehtohme. Tuzenu kurã tokarose roropa kyya xine kukurohtao xine ehtohme, tynekarory poko kutuarõtatohkõme.
23 Opyno xine jexiryke omynyhmaporykõ se pyra jexiryke roropa oya xine ytopyra toehse ywy aporo Korĩto pona. Ritonõpo jenẽko mana. Ukurohtao enẽko mana. Opyno xine jexiryke ytopyra jekuretyase. Moro waro Ritonõpo mana. 24 Õsenetupuhtohkõ tyorõmary se pyra ynanase orẽpyra Jezu enetuputyryke oya xine. Yrome ãkorehmarykõ se ynanase tãkye oehtohkõme, emynyhmara oehtohkõme.