1 Mame nohpo kynexine urutõ ekepyry pytỹpyry. Etuarimãko ynororo, inio ekepyry atamorepaketyme kynexine atamorepaketõ maro. Eriseu a toytose ynororo toetuarimary ekarose:

— Amorepatono, ynio toorihse, Ritonõpo omipona exiketyme nexiase, zuaro mase. Tõsepekahse ynororo, mame onepehmara ro tahtao norikyase. Seromaroro mokyro noehno inepekatyhpyry esemỹpyry umũkuru tõ asakoro apoise myhene tynamotome toto ritohme moro epehmatohme. Kuakorehmako, nupunato kueneko ajohpãme samo, tykase.

2 — Oty rĩko ha ãkorehmatohme? Kaxiko ya, oty nae hma atapyĩ tao? tykase Eriseu eya.

— Arypyra reh ahse, tymõkomoke pyra reh ahse, tytineruke pyra roropa ase. Toiro rokẽ nae ase oriu azeite ẽ pitiko ao, tykase pytỹpo.

3 Mame ynara tykase Eriseu eya:

— Ỹ, kure roropa moro. Ekaropota oepe tomo a oripo tõkehko, taõke pyra exiketomo. Tuhke ke ekaropota. 4 Moromeĩpo atapyĩ taka ytoko opoenõ maro. Mame tapyi apuruxĩpo oriu arykako ẽ tõ aka emero porehme. Pehme toehse ahtao ikurãkako, tykase.

5 — Ỹ, tykase ynororo. Mame morara tyrise eya rahkene, Eriseu omipona. Tytapyĩ taka tomõse typoenõ maro, tapyi tapuruse eya, mame oripo tõ tonehse ahtao ipoenomo a, oriu azeite ke taryhtose kehko oripo tomo eya. 6 Emero typehkase ahtao:

— Toiro ise ro nase, enehtoko ropa oriu eny, tykase repe.

— Nenahno, tykase imũkuru toirõ eya.

Mame tarykakehse eya, tonahse ẽ exiryke. 7 Mame toytose ropa nohpo urutõ zuruse:

— Õmipona akene. Tuhke oripo ypehkano, tykase.

— Ỹ, kure. Moro oriu ekamota tineru poko, onio ekepyry nepekahtyã epehmatohme. Akoĩpyry oxinamãko mana otinerũkõme, opoenõ maro, tykase Eriseu eya. Mame morara tyrise eya rahkene.

8 Morarame toytose Eriseu Sunẽ pona. Moroto nohpo kynexine tymõkomoke exikety. Toahmase ynororo eya otuhtohme. Mame morotoino toytose ropa Eriseu ahtao Sunẽ pona ytosene itapyĩ taka otuhse. 9 Mame ynara tykase mokyro nohpo tynio a:

— Tuaro ase mokyro oehsene exikety, Ritonõpo poetoryme nymyry nase. 10 Osa pitiko syrine, kae tapyi tao. Moro tao inyhtoh syrine, meza te, epehtopo te, nãparina, enara. Tyrĩko sytase, mokyro esaryme ehtohme tooehse ynororo ahtao. Morara tyrise eya xine, osa tyrise Eriseu esaryme.

11 Mame tooehse Eriseu ahtao Sunẽ pona, tõnuhse ynororo tosaka oseremase. 12 Mame typoetory Keazi tonyohse eya mokyro nohpo kohmase. Tooehse ynororo ahtao, 13 ynara tykase ynororo typoetory Keazi a:

— Ekaropoko eya, oty se ynororo nae aerohtopõpyry emetakame, kypyno aehtamitume. Otarame jotururu se ynororo Izyraeu tõ tuisary a, otarame soutatu tõ esemy a typoko, akorehmapotohme.

— Emero ise jehtoh nae ase taro wekyry tõ maro, tykase.

14 — Morara ahtao, oty rĩko ywy eya, inyrihpyry epehpyryme? tykase Eriseu Keazi a.

— Etako pahne, tumũkue pyra mokyro mana, inio tamuhpõme roropa nase.

15 — Mokyro enehpoko xiaro, tykase Eriseu.

Tonehpose ahtao, tooehse ynororo omõtoh taka, xikihme.

16 — Taroino toiro jeimamyry taropose ahtao, omũkuru aroarõko mase, tykase Eriseu nohpo a.

— To! Ajohpãme sã jenekunohpyra exiko! Urutõme mase Ritonõpo poetoryme! tykase ynororo.

17 Yrome, Eriseu omihpyry ae ro, toiro jeimamyry taropose ahtao, toemũkuase ynororo.

18 Mame tuhke pyra jeimamyry taropose ahtao, tỹkyryry apoitoh toehse ahtao, mokyro aimo toytose tupito pona oseporyse tumy maro, xixi tõnuhse pohto ahtao. Jũ kynexine imehnõ erohketõ maro tupito po. 19 Mõtoino rokẽ tyxitapitose poeto tumy netaryme.

— Jupuhpyry jetuhxo! Jupuhpyry jetuhxo! tykase poeto.

— Mose aroko jeny a, tykase typoetory a, poeto zumy.

20 Mame tarose ynororo, erohkety a, jeny a. Mame tonaka tumũkuru tyrise repe. Yrome tãxiahtao toorihse. 21 Mame tarose poeto jeny a kakoxi, Eriseu nyhtoh taka, inyhtoh pona tyritohme. Moroto tynomose eya. Mame osa tapuruse eya. 22 Mame tynio tykohmase eya. Ynara tykase ynororo:

— Opoetory enehpoko xiaro jumẽtu maro. Jytory se ase urutõ Eriseu enese. Okynã pyra oehnõko ropa ase, tykase.

23 — Oty katoh oytory se hma seroae? tykase inio. — Oserematoh kara seroae. Oseahmatoh Nuno Kasenato kara roropa nase, tykase.

— Torẽtyke pyra exiko, tykase.

24 Mame apõ tyripose ahtao jumẽta pona, ynara tykase ynororo typoetory a:

— Axĩ ke mose jeky aropoko. Etypohpopyra exiko, kara jahtao, tykase.

25 Mame toytose ynororo ypy Karameru pona, moroto Eriseu exiryke.

Mame aepyry tonese Eriseu a, moero ynororo ahtao ro. Ynara tykase ynororo typoetory Keazi a:

— Eneko ke mokyro, nohpo, Sunẽ pono oehnõko mana. 26 Axĩ ke ytoko eya ekaropotohme kure aexiry poko te, inio te, imũkuru, enara.

Mame Keazi a emero kure tokarose eya repe. 27 Yrome toeporehkase tahtao Eriseu a, tosekumuru po typorohse ynororo, Eriseu myhtokoxi. Ipupuru tapoise eya. Morara eneryke tyya ipurohmary se Keazi toehse repe. Yrome ynara tykase Eriseu eya:

— Ah nexino. Onenepyra hma? Atasamãko mana yronymyryme. Kara roropa Ritonõpo ya mana sero poko.

28 Mame ynara tykase nohpo Eriseu a:

— Pãna, umũkuru onekaropopyra exiase oya. Toiro rokẽ ekaropoase oya, jenekunohpyra oehtohme, tykase.

29 Toeramase Eriseu Keazi a. Ynara tykase:

— Ymyxiry apoiko oytotohme. Mame ytoko. Imehnõ maro oturupyra exiko toto eneryhtao oya osema tao. Imehnõ otururuhtao oya onezuhpyra exiko. Topohme rokẽ ytoko. Mame ymyxiry tyriko mose mũkuru pona.

30 Yrome ynara tykase mokyro nohpo Eriseu a:

— Ritonõpo Kuesẽkõ netaryme, onetaryme roropa, orumekara ase taro, tykase.

Naeroro toytopitose ropa toto, asakoro ro. 31 Keazi toytose osemazuhme. Mame toeporehkase tahtao Eriseu myxiry tyrise eya poeto pona repe. Yrome oseremara poeto kynexine. Isene exikety sã pyra kynexine ynororo. Naeroro toytose ropa ynororo Eriseu a. Ynara tykase:

— Pakara poeto kynako, tykase.

32 Mame toeporehkase Eriseu ahtao, toytose ynororo toiroro tynyhtoh taka poeto tonese eya toorihse tynyhtoh po. 33 Moro omõtoh tapuruse eya, tõturuse ynororo Ritonõpo a. 34 Mame imihme toehse ynororo poeto ekepyry po. Tỹtary te, tonuru te, tomary roropa tyrise eya poeto ĩtary pona, enuru pona, emary pona, enara. Mame poeto po imihme ynororo ahtao, axitũ toehpitose ropa poeto ekepyry. 35 Mame towõse Eriseu, toytoytose ynororo nyhtoh tao. Mame toytose ropa imihme ehtohme ropa poeto pona. Mame atiu tykase poeto, atiu tykazomose 7me, mame tonuru totapuruhmakase, tõsenuhmase ynororo. 36 Keazi tykohmase tyya, poeto ẽ kohmatohme. Tooehse ynororo ahtao, ynara tykase eya:

— Mose omũkuru, tykase.

37 Mame tosekumuru po typorohse ynororo Eriseu myhtokoxi, kure Ritonõpo mana, katohme. Mame tumũkuru tapoise eya, toytose ropa.

38 Moromeĩpo tonahsẽ pyra toehse ahtao Izyraeu tõ nonory po Eriseu toytose ropa Kiukau pona. Moroto urutõ kõ amoreparyhtao eya, typoetory a oripo konõto tyripose eya apoto pona tonahsẽ ahnotohme. 39 Mame toiro atamorepakety toytose tỹkyryry apoise repe. Otyroimo tonese eya topere kurã panono. Mame moro epery typohse eya tuhke. Tarose eya tapyi taka. Mame tynenehpyry tysahsahkase eya tyritohme oripo aka. Tuaro pyra kynexine ynororo moro epery poko. 40 Mame tahnose tynapyrykõ ahtao tokamose eya xine enahtohme repe. Yrome tukuhse tyya xine ahtao kui tykase toto Eriseu a:

— Orihmato sero! Popyra nase ipunaka, tykase toto.

Enapyry se pyra toehse toto.

41 — Kajama nae hmatou? tykase Eriseu. Mame kajama tyrise eya oripo aka. Ynara tykase ynororo:

— Seromaroro ahnohpyry ekamoko ropa pixo toto otuhtohme, tykase.

Mame moro tonahsẽ tukuhse ropa eya xine ahtao kure rokẽ kynexine rahkene.

42 Morarame imepỹ ẽmepyryme ahtao, orutua tooehse Paau-Sarisa poe. 20me wyi pixo tonehse eya ekarotohme Eriseu a sewata risemy, apoisenano moro jeimamyry ae, ipuhturu roropa exipyra ro exiketomo. Mame typoetory a mokaro atamorepaketõ tynahpahpose eya. 43 Yrome tozuhse ynororo ipoetory a:

— Ipune pyra hnae otuhtohme, 100me orutua kõ exiryke, tykase.

Ynara tykase Eriseu:

— Inahpako toto, ynara ãko Ritonõpo exiryke: Otuhnõko mã toto, mame wyi atakoinohnõko mana.

44 Naeroro ipoetory a tonahsẽ tyrise meza pona toto otuhtohme, Ritonõpo omihpyry ae ro tõtuhse toto emero, akoĩpyry tõxinamase roropa, enara.