1 Morarame urutõ kõ Eriseu poetory tõ tykerekeremase tamorepanekomo a:

— Sẽ tapyi pitiko nase, kupune xine pyra nase, tykase toto.

2 — Yna enyohko tuna Joatão ehpikoxi, wewe akohse. Moro wewe ke tapyi amõko ynanase yna esaryme, tykase toto.

— Ytotoko, tykase Eriseu.

3 — Yna maro awahtao kurehxo mana, tykase toiro orutua eya.

— Aõ, amaro xine ase ytõko, tykase. 4 Naeroro oximõme toytose toto. Tuna Joatão ehpikoxi toeporehkase toto ahtao toerohpitose toto. 5 Mame toerohse toiro orutua ahtao wewe akotyry poko, mõtoino rokẽ wywy epuru tõtouse, wywy toepukase nakuaka.

— Oty rĩko ywy? tykase ynororo, tykohtase Eriseu a. — Axĩtao rokẽ moro wywy tapoise ya.

6 — Otoko toepukase? tykase Eriseu.

Mame aepukatopõpyry tonepose eya ahtao, mara tysahkase Eriseu a. Moro wewe tomase eya nakuaka. Mame toekuõse wywy kurimene nakuae.

7 — Apoiko, tykase ynororo.

Mame wywy tapoise eya. Tanỹse ropa eya rahkene.

8 Mame Izyraeu tõ poremãkapory se toehse Xiria tuisary. Naeroro tõturuse ynororo tysoutatu tõ esã maro: “Ehmaropa myaro Izyraeu tõ esaka, ohpetu pona, osesarise, toto poremãkapose,” tykase repe. 9 Mame Izyraeu tuisary tutuarõmase urutõ a Ritonõpo poe. Ynara tykase ynororo Izyraeu tõ tuisary a:

— Tomeseke ehtoko oytorykohtao ohpetu pona. Morotona ytõko Xiria tuisary tysoutatu tõ maro oetapase xine, tykase. 10 Morara exiryke enene rokẽ taropose Izyraeu tuisary a tuaro morotõkõ ehtohme. Tuhke pixo Izyraeu tuisary tutuarõtanohpose urutono a tõsepynanohtohme, osekaropyra toehtohme topetõkara a. 11 Mame Xiria tuisary tyekĩtapãse. Tysoutatu tõ esã tykohmase tyya tõturupotohme eya xine:

— Onoky taro nae kymaro xine, kuewokanekõme, Izyraeu tõ tuisary akorehmaneme? tykase.

12 — Arypyra, yna emero ãkorehmananõme ynanase. Yrome moe Izyraeu po urutõ nae. Mokyro rokẽ mã tutuisary tuarõtanohnõko õmiry poko toiroro atapyĩ tao awahtao ro. Mokyro Eriseu, tykase toirono.

13 Mame ynara tykase Xiria tuisary:

— Ahtao ytotoko mokyro zupise. Tonese oya xine ahtao soutatu tõ aropõko ase mokyro apoitohme, tykase typoetory tomo a. Mame toytose toto, tonese ynororo eya xine. Mame toeramase ropa toto, ynara tykase:

— Mõ pata po Eriseu mana, Totã po, tykase toto. 14 Mame soutatu tõ taropose tuisa a, kawaru po. Tuhke kawaru taropose eya Totã pona, Eriseu enehse. Koko toytose toto, pata tomyehmase eya xine. 15 Mame yrokokoro Eriseu poetory tutũtase tapyi tae. Tõsenuhmase ynororo imoihmãkõ tonese eya soutatu tomo, kawaru tõ maro. Pata tapuruse eya xine. Naeroro tomõse ropa ynororo tapyi taka ropa, ynara tykase:

— Tee! Eriseu, otara ãko syta? Kuenahkatohkõ toehse, tykase.

16 — Oserehpyra exiko, kuakorehmananõ tuhkehxo mana, moxiã motye kuhse kymaro exiketõ mana, tykase Eriseu eya.

17 Mame tõturuse ynororo Ritonõpo a, ynara tykase:

— Ritonõpo yna Esemy, mose akorehmako kurehxo enuru osenuhmatohme, tykase.

Mame morara tyrise Ritonõpo a rahkene. Morarame kurehxo tõsenuhmase urutõ poetory. Kawaru tõ tonese eya te, kahu tõ maro apoto ao samo, ypy tõ poro Eriseu tõ zomye, toto pynanohtohme.

18 Morarame tõsetapapitose Xiria tõ ahtao tõturuse Ritonõpo a Eriseu:

— Ritonõpo Kapuaono, mokaro tonure pyra tyriko, tykase Eriseu.

Mame aomihpyry omipona tonure pyra toto tyripose Ritonõpo a. 19 Mame toytose Eriseu eya xine, ynara tykase ynororo:

— Sero osema kara. Sero pata yro kara roropa. Kuekahmatoko. Aarotorỹko ase mokyro a onupirykomo a, tykase.

Mame tarose toto eya Samaria pona.

20 Morarame tomõse toto ahtao Samaria pona, tõturuse ropa Eriseu Ritonõpo a, ynara tykase:

— Enurukõ ikurãkako ropa Ritonõpo, kure toto osenuhmatohme ropa, tykase.

Mame aomiry totase Ritonõpo a. Aomihpyry ae ro toto enuru tukurãkase ropa eya. Tõsenetupuhse toto Samaria po toexirykõ poko.

21 Mame toto eneryke tyya, ynara tykase Izyraeu tõ esemy Eriseu a:

— Moxiã etapãko ha? Toto enahkatohme? tykase.

22 — Arypyra. Soutatu tõ apoiryhtao etonary poko awahtao, onetapara mexiry. Tonahsẽ ekaroko eya xine, eukuru roropa. Mame toto aropoko ropa esẽkomo a.

23 Naeroro otuhtoh konõto tyrise Izyraeu tõ esemy a, toto otuhtohme. Mame tõtuhkehse toto ahtao, eukuru tõse roropa ahtao eya xine, taropose ropa toto Xiria esemy a. Moromeĩpo Xiria tõ oehpyra ropa toehse Izyraeu patary tõ pahse.

24 Mame okynahtao tuisa Pẽ-Hatate, Xiria tõ esẽ, toytose tysoutatu tõ maro etonase Izyraeu tõ maro. Mame Samaria tapuruse eya xine. 25 Morara exiryke tonahsẽ pyra toehse moro pata po. Tonahsẽ pyra exiryke jumẽtu tõ tõse eya xine, utuku ety tonahse roropa eya xine. Jumẽtu zupuhpyry topekahse ahtao typynehxo kynexine, 80me parata epehpyry toehse; utuku ety roropa topekahse epehpyry typyne kahpyry kynexine, 200 karamame ahtao epehpyry 5me parata kynexine.

26 Mame Izyraeu tõ tuisary ytoytoryhtao pata apuru poro nohpo tykohtase, ynara tykase ynororo eya:

— Kuakorehmako, tuisa! tykase.

27 — Ritonõpo Kuesẽkõ ãkorehmara ahtao oty rĩko ha ãkorehmatohme? Tiriiku esẽme jekarõko mah? Eukuru esẽme roropa jekarõko mah? 28 Yrome kaxiko! Oty popyra hnae oya? tykase.

Ynara tykase ynororo:

— Mõkokonie mokyro nohpo ynara tykase ya: “Eropa omũkuru sõne seroae. Mame kokoro umũkuru õnõko sytase,” tykase. 29 Naeroro umũkuru tahnose, tõse yna a. Yrokokoro: “Seromaroro omũkuru sõne,” ase eya repe. Yrome tumũkuru tonẽse eya! tykase.

30 Morara kary etaryke tyya tupõ tyxihkase tuisa a toemynyhmaryke, mokaro pata apuru pũto exiketomo a tuisa zupõ zopinono tonese, kamisa topuxiximã risẽ nexiase.

31 — Kuetapako, Ritonõpo, Eriseu zupuhpyry onykohpopyra jahtao seroae ro, tykase tuisa tykohtase.

32 Mame typoetory tonyohse eya Eriseu enehse.

Tytapyĩ tao Eriseu nexiase, Izyraeu tõ tamuximãkõ maro, oturũko. Mame oehpyra ro tuisa nenyokyhpyry ahtao ynara tykase Eriseu tamuximãkomo a:

— Mokyro ahno etapahpono a jetapapõko mana seromaroro typoetory a. Tooehse ynororo ahtao sẽ etapuru apurutoko omõpyra aehtohme. Mokyro mykapo tuisa roropa oehnõko mana, tykase.

33 Mame Eriseu otururuhtao ro tuisa tooehse, ynara tykase ynororo:

— Ritonõpo poe etuarimãko sytatose. Otyme kure kypynanopyrykõ ekaropory eya? Kuakorehmara xine mã ynororo, tykase.