1 Morarame tuisa Peusazaa a oseahmatoh tyrise Papironia po, koko. Miume tuisame exiketõ toahmase eya eukuru ẽtohme tymaro. 2 Mame eukuru tõse ahtao eya xine pitiko rokẽ pyra, kopu tõ, uuru risemy te, parata risẽ roropa tonehpose eya, jumy Napukotonozo nenehtyã pake Ritonõpo Tapyĩ tae, Jerusarẽ poe. Moro kopu tõ se tuisa Peusazaa nexiase morohne ae ikohmatyã tauhpase toto te, typyxiãkõ maro, imehnõ nohpo tõ maro, enara. 3 Moro kopu tõ uuru risẽ tonehse eya xine ahtao eukuru jehnahpyry tõpitose eya xine, emero morohne ae. 4 Tyneponãmarykõ toahmapitose roropa eya xine, tynyrityã uuru risemy te, parata risemy te, metau risemy, kurimene risemy, wewe risemy, topu risẽ roropa, enara.

5 Mame mõtoino rokẽ orutua emary tõsenepose. Omi tymeropitose eya apuru karimutumã pokona, ezuru etonie. Moro oma eneryke tuisa a, 6 tõsenuruhkase ynororo; tõserehse ynororo, tykytyky tykase zupuhpyry poe ipupuru pona. 7 Mame tykohtase ynororo, ynara tykase:

— Pyaxiã enehpotoko, tuaro exiketomo te, xirikuato poko tuaro exiketomo roropa. Tooehse toto ahtao ynara tykase Peusazaa eya xine:

— Moro imerohpyry apuru poko isekeremaryhtao, moro kary ekaroryhtao roropa ya, tuisa zupõ kurã ekarõko ase oya, uuru risẽ maro okyryme, tuisamehxo orĩko roropa ase ymarõme, tykase tuisa.

8 Tuaro exiketõ emero tomõse toh nexiase moro oseahmatoh esaka repe. Yrome oma nymerohpyry onysekeremasaromepyra toh nexiase. Morara kary enetupuhtoh ekarory waro pyra roropa toh nexiase porehme. 9 Itamurumehxo tuisa Peusazaa enaromỹke toehse, ẽmyty tyoro sã toehse. Tõsenuruhkase tuisa akorehmananõ roropa, otupĩko toh nexiase.

10 Mame tuisa eny, mokaro tuisa tõ kui kary etaryke tyya, tomõse moro oseahmatoh esaka. Ynara tykase ynororo tuisa a:

— Isene oexiry se ase jũme! Oserehpyra exiko, moro oma nymerohpyry poko torẽtyke pyra exiko. 11 Orutua nae taro Papironia po, ritõ tõ zuzenu kurã nae exikety. Omy, Napukotonozo, tuisame ahtao, mokyro tuaro exiketyme kynexine imehnõ motye. Emese kure kynexine, tuarohxo roropa ritõ tõ samo. Mame tuaro exiketõ esẽme mokyro tyrise omy Napukotonozo a: pyaxi tõ esẽme te, oremime exiketomo te, xirikuato poko tuaro exiketõ maro, enara. 12 Mokyro Tanieu tosehpase ropa omy a Peutesazaame. Kure rokẽ osenetupuhnõko mana; tuaro exiketyme mã ynororo, emese kure roropa osenehtoh poko enetuputyry poko, tupime aexityã enetupuhtoh amorepãko mana. Naeroro mokyro Tanieu enehpoko, moro oma nymerohpyry apuru pokona enetupuhtoh ekarõko mana.

13 Mame Tanieu tonehse tuisa ẽpataka, tõturupose eya Tanieu a:

— Omoro mahno Tanieu, papa, tuisa Napukotonozo nenepyhpyry juteu tõ maro, Juta poe, typoetoryme? 14 Oekary etano ritõ tõ zuzenu kurã amaro mana, kure osenetupuhnõko mase te, tuarohxo mase, zae ehtoh waro roropa exiketyme oexiryke. 15 Tuaro exiketõ enehpono xirikuato enenanõ roropa moro oma nymerohpyry apuru pokona isekerematohme, enetupuhtoh ekarotohme roropa repe. Yrome ipoko enetupuhtoh onekarosaromepyra toh nase. 16 Mame turuse ywy opoko, tupimãkõ enetupuhnõko mase, zuaro pyra imehnõ ehtoh enetupuhnõko mase. Naeroro moro oma nymerohpyry sekeremaryhtao oya, enetupuhtoh ekaroryhtao roropa ya, upo kurã ekarõko ase oya, õkyry kurã uuru risẽ roropa oesenaka tyritohme te, tuisame orĩko roropa ase, tuisame oehtoh oseruaõme ehtohme ymaro, tykase.

17 Ynara tykase Tanieu:

— Okyryry kurã ikurãkako. Ekarory se awahtao onekarory tõ ekaroko imepyny a. Yrome moro omi tymerose aexihpyry apuru poko sekeremãko ase, enetupuhtoh ekarõko roropa ase oya. 18 Omy Napukotonozo tuisame tyrise Ritonõpo Imehxo Exikety a. Eya omy tyrise jamihmehxo, orẽpyrahxo, tuisamehxo, enara. 19 Omy jamitunuru, Ritonõpo nekarohpyry eya, imehnõ motye kynexine. Imehnõ nonory põkõ tykytyky tykase enaromỹke exiryke ẽpataka. Imepỹ etapary se tahtao totapase eya; imehnõ se tahtao isene tynomose eya. Toitoine tuisame ahno tyrise eya, imehnõ tuisame pyra tyrise eya ise toehtopõpyry ae ro. 20 Yrome imehxo toexiry poko toepyrypase ahtao typoremãkase ropa ynororo Ritonõpo a, putupyra roropa exiryke, imehnõ pyno pyra exiryke roropa. Morara exiryke tuisame pyra tyripose ropa eya. 21 Taropose ynororo ahno winoino, onokyro sã tõsenetupuhse ynororo. Jumẽtu tõ ikuremahnõ maro kynexine, onahpoty tonahse eya pui tõ samo, jarao rokẽ tynyhse ynororo tohxikase kynexine koko ahtao axitaku ke. Morara kynexine Ritonõpo Imehxo ehtoh enetupuhtoh pona eya, emero tuisa tõ Esẽme mana, tynymenekahpyry ripõko tuisame mana.

22 — Omoro, tuisa Peusazaa, Napukotonozo mũkuru, moro zuaro mexiase repe, yrome Ritonõpo Imehxo Exikety oesẽme onenetupuhpyra mexiase. 23 Mãpyra osepeme pyra mexino Kapu Esemy a. Ikyryry tõ uuru risemy, kopu tõ, Itapyĩ tae tanỹse aexityã, tonehpose oya eukuru jehnahpyry ẽtohme, omoro, oeahmananõ maro, tuisa tomo te, ipyxiamo, imehnõ nohpo tõ maro, enara. Moro motye roropa imehnõ neponãmarykõ eahmãko mexiatose parata risemy te, uuru risemy, metau risemy, kurimene risemy te, wewe risemy, topu risemy, tonure pyra exiketomo, otato pyra exiketomo, zuaro pyra ipunaka exiketomo. Yrome Ritonõpo Imehxo Exikety oneahmara mekurehno, tyjamitunuru ke ahno etapãko mana ise tahtao, ipoe isene roropa sytatose. Emero opoko ehtoh menekãko mana. 24 Morara exiryke moro oma tonehpose eya imerotohme apuru pokona: 25 “MENE, MENE, TEQUEL, PARSIM,” katopo.

26 Seromaroro moro enetupuhtoh ekarõko ase oya: MENE kary, “Tuisame oehtoh ẽmepyry tukuhse Ritonõpo a, tonahkapose eya” kary. 27 TEQUEL kary: “Tukuhse mexiase omoxinety kuhtoh ke, zohzohme mase.” 28 PERES kary: “Ononory tapiakasẽme exĩko ekarotohme meto tõ nonoryme te, persa tõ nonoryme,” enara.

29 Morara kary etaryke Peusazaa a Tanieu tupohtose tuisa zupõ kurã ke. Aokyry roropa kurã uuru risẽ tyrise esenary pokona. Tuisamehxo Tanieu tyripose roropa eya tymaro papironio tõ tuisaryme ehtohme.

30 Moro kohmamyry ae ro Peusazaa, Papironia põkõ tuisary totapase. 31 Imyakãme Tariu, Metia nonory põkõ esẽ tuisame toehse. 62me jeimamyry nae nexiase tuisame toehpitose ynororo ahtao.