EPEZU
Pauru Nymerohpyry Epezu põkõ Neneryme
Efésios
Ekarotopo
Pauru ytotopõpyry oseruaono ahtao, moroto kynexine pata Epezu po oseruao jeimamyry exisasaka ( Atos 19.1—20.1). Sero pape tymerose Pauru a ãpuruhpyry tao tahtao ( Epezu 4.1), Jezu poetory tõ neneryme Epezu po, imehnõ pata tõ po roropa.
Tynymerohpyry ae toto amorepãko mana toiro zoko sã Jezu poetory tõ ehtoh poko ( Epezu 1.10). Jezu enetuputyryke kyya xine Kuesẽkõme, zokome sytatose sero nono po (Epezu 1—3). Zuzenu Kurã tokarose kyya xine isene kuehtohkõme; naeroro zae ehtoh poko se rokẽ sytatose. Kuokokõ pyno kuehtohkõ sã kypyno xine Kyrixtu mana. Morararo kupuhpyrykõ omipona kuokokõ ehtoh sã Kuesẽkõ omipona sytatose sero nono po.
Oseruao enetupuhtoh ekarõko Pauru mana tuarohxo kuehtohkõme toiro ahnome kuehtohkõ poko: zokome sã sytatose, kupuhpyrykõme Jezu mana ( Epezu 1.22-23); tapyime sã sytatose, apõme Jezu mana, topuimo ( Epezu 2.20-21); nohpo niome sã roropa Jezu mana, ipytyme sytatose enetuputyryke kyya xine ( Epezu 5.25-32).
Sero pape ao
Aosekarotopõpyry 1.1-2
Omi kurã Jezu Kyrixtu poko 1.3—3.21
Zae Jezu poetory tõ ehtopo 4.1—6.20
Aosekazumatopo, kure tyripotopo 6.21-24
1
Ynymerohpyry moro onenerykõme Epezu põkomo. Ywy ase Pauru, Ritonõpo nymenekahpyry, Kyrixtu Jezu poko imehnõ amorepatohme.
Ritonõpo poetoryme matose, mãsa rokẽ pyra Kyrixtu Jezu enetuputyryke oya xine, imaro roropa oexirykõke.
“Papa Kapuaono, kure Epezu põkõ tyriko. Torẽtyke pyra tyriko toto,” ãko ase Ritonõpo a opoko xine. Jezu Kyrixtu Kuesẽkomo a roropa, morara ãko ase.
Kure kyrirykõ poko Ritonõpo a
“Kure mase Papa Kapuaono,” sykatone Ritonõpo a, Jezu Kyrixtu Kuesẽkõ zumy a, kure rokẽ tyrise kuexirykõke, Tumũkuru Kyrixtu maro. Mame Tuzenu emero ekarõko kyya xine mana. Kure kapuaõkõ ritopõpyry sã kure kyritorỹko Ritonõpo mana. Sero nono onyripyra ro tahtao, kymenekatone Ritonõpo, typoetoryme kuehtohkõme, Tumũkuru Kyrixtu maro kuehtohkõme. Kymenekatone kure kuehtohkõme, iirypyryme pyra tyneneryme. Kypyno xine toexiryke, tumũkurume kyrirykõ poko tõsenetupuhse Ritonõpo pake Tumũkuru orikyry poko. Tumũkurume kyritone tãkye toehtohme kypoko xine tõsenetupuhtopõpyry ae ro. Tumũkuru pyno Ritonõpo ipunaka repe. Yrome tonehpose eya xiaro kypynanohtohkõme. Topehke pyra tynekarory kurã sã Tumũkuru tonehpose aorihtohme. Morara exiryke: “Kure mase Papa. Yna esẽme mase imehxo,” sykatone Ritonõpo a.
Tymyhpokase sã sytatose, kymyakãkõme Kyrixtu toorihse exiryke. Eya kyyrypyrykõ tukurikase roropa mana, tumunuru ke. Morara exiryke imehnõ kypyno xine exiry motye kypyno xine Ritonõpo mana. Naeroro kure kyriatosene. Tuaro toexiryke tuaro kyritorỹko roropa mana. Pake emero kukurãkarykõ poko tõsenetupuhse Ritonõpo oximõme kuehtohkõme, toiro tosẽke kuehtohkõme. Yrome Ritonõpo osenetuputyry waro pyra sexiatose. Morarame kutuarõtanohpotone tõsenetupuhtopõpyry poko. 10 Ynara tykase Ritonõpo: “Emero oximõme toto rĩko ase Kyrixtu orikyry ke, kapuaõkõ maro, nono põkõ maro, enara, toto esẽme Kyrixtu ehtohme,” tykase Ritonõpo pake. Mame morohne ritoh po toehse ahtao, morohne rĩko Ritonõpo mana.
11 Emero exĩko Ritonõpo osenetupuhtopõpyry ae ro, aomihpyry ae ro roropa. Osemazuhme sero nono onyripyra ro tahtao kymarokõ tymenekase eya typoenõme kuehtohkõme tumũkuru Kyrixtu maro, tõsenetupuhtopõpyryme exiryke, toemynyhmatopõpyry ae ro apitoryme. 12 Naeroro: “Kure mase Ritonõpo, yna Esẽme imehxo mase,” ãko ynanase, osemazuhme Kyrixtu tonetupuhse yna a exiryke, kypynanohnekõme.
13 Morarame amarokomo a roropa kurã omi totase. Morara exiryke Kyrixtu menetuputyatose, Kyrixtu omiry enetuputyryke oya xine. Naeroro typynanohse oexirykõke Ritonõpo a, Tuzenu kurã ekarone oya xine tõmihpyry ae ro, ipoetoryme oehtohkõ poko otuarõtatohkõme. 14 Ritonõpo Zuzenu nae kuahtao xine, zuaro sytatose, Ritonõpo nekarory typoetory tomo a apoĩko sytatose, Zuzenu nae kuexirykõke. Kuakorehmatorỹko mana kypyno xine Ritonõpo ehtoh enetuputyry poko, tymyhse exiketõ sã pyra kuehtohkõme. Naeroro: “Kure mase Ritonõpo, yna Esẽme mase imehxo,” sykatone.
Pauru oturutopõpyry
15 Mame Kuesẽkõ Jezu enetuputyry poko oya xine totase ya. Ritonõpo poetory pyno oexirykõ roropa totase ya. 16 Morara exiryke morara kary etaryhtao ya, “Kure mase” kakehpyra sã ywy Ritonõpo a. Opoko xine oturũko roropa ase, Ritonõpo maro jotururuhtao. 17 Ynara ãko ase Ritonõpo a Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu zumy a: “Papa Kapuaono, imehxo mase. Morara exiryke Ouzenu a Epezu põkõ tuaro tyripoko toto,” ãko ase Ritonõpo a, Ritonõpo waro oexirykõ se jexiryke. Osenetupuhpõko roropa Ritonõpo mana oya xine. 18 Ynara ãko ase roropa Ritonõpo a: “Epezu põkõ amorepako Papa, amaro toexirykõ waro toto ehtohme, kure tyrirykõ eraximatohme eya xine, onekarotyã waro toto ehtohme, imeĩpo õmihpyry ae ro onekarory tõ kurã waro roropa toto ehtohme, 19 jamihme kuhse oexiry waro roropa toto ehtohme,” ãko ase. Tyjamitunuru ke kuakorehmatorỹko mana kukurohtao xine, enetuputyryke kyya xine. Tyjamitunuru ke ro 20 Tumũkuru ẽsemãkapone ropa aorihxĩpo. Mame tymaro tuisame kynyrine kapu ao. 21 Seromaroro Kyrixtu tuisame mana, imehnõ kapuaõkõ motye emero. Kowenu tõkehko motye mana, tuisa tõkehko roropa motye. Pata esẽ tõ motye roropa mana, sero nono po. Emero motye kuhse mana, jũme roropa mana. 22 Naeroro emero esẽme Kyrixtu tyrise Ritonõpo a. Mame kynekarone typoetory tomo a, toto esẽme aehtohme. Tuisa Imehxo Exikety ekarone eya xine. 23 Kyrixtu zokome sã Ritonõpo poetory tõ mana. Mame kupuhpyrykõ omipona kuokokõ exiry sã, moro sã Kyrixtu omipona ipoetory tõ mana. Toto kurohtao roropa mana, toto jamihtanohnõko, enara.