34
Topu tõ tyrise ropa
(Teuteronomiu 10.1-5)
Mame ynara tykase Ritonõpo Moeze a:
— Topu tõ asakoro pipahmãkõ axikako, onyhmopotyã samo. Mame omi merõko ase ipokona, ynymerohpyry saaro apitoryme. Kokoro pakeimo atakimako onuhtohme ypy Xinai pona oseporyse ymaro moroto ypy emory po. Imehnõ anaropyra exiko amaro. Imehnõ emero moro ypy poe aropoko. Kaneru tomo, poti tomo, pui tõ roropa ameke rokẽ aropoko toto ypy poe.
Mame topu tõ pipahmã taxikase Moeze a apitorymãkõ samo. Yrokokoro Ritonõpo omihpyry ae ro towõse ynororo pakeimo. Tõnuhse ypy Xinai pona. Moro topu tõ pipahmãkõ tarose tymaro.
Akuru ao tyhtose Ritonõpo Moeze maro toehtohme. Tosety tokarose eya. Ywy ase Ritonõpo. Mame toytose Ritonõpo Moeze ẽpataka. Opore ynara tykase ynororo:
— Ywy ase Ritonõpo, jũme Exikety. Opyno xine exiketyme ase. Etuarimaketõ pynanohnõko ase. Axĩ pyra awãnohtorỹko ase. Kure rokẽ ehtoh enehpõko ase oya xine, anamonohpyra ase opyno xine jexiryke ipunaka. Jomihpyry omipona ase miu motye zumakahpõkomo a, azahkuru oehtohkõ, oorypyrykõ korokãko roropa ase. Yrome ajoajohpe exiketõ wãnohnõko ase, ipoenõ roropa, ipakõ roropa te, ipoenõ pakõ roropa jũkõ rypyry emetakame.
Tosekumuru po typorohse Moeze, tõmyty po nono pokoxi Ritonõpo eahmatohme. Ynara tykase ynororo:
— Ritonõpo, ajohpe pyra azamaro jahtao, ajohpãme sã yna maro ytoko. Moxiã mã putupyra exiketõme mã toto. Yrome yna rypyry ikorokako, popyra yna ehtopo. Opoetoryme yna tyriko rahkene.
Tõmiry ekarotopõpyry ropa Ritonõpo a
(Exutu 23.14-19; Teuteronomiu 7.1-11; 16.1-17)
10 Ynara tykase Ritonõpo Moeze a:
— Seromaroro jomiry ekarõko ase oya xine oekyry tõ maro. Toto ẽpataka yjamitunuru enepõko ase. Ynyriry panõ onenepitopyra sero nono põkõ porehme imehnõ nonory po. Ahno morotõkõ emero yjamitunuru enẽko mã toto. Ywy, Ritonõpo ãkorehmatohkõ eneryke tyya xine osenuruhkãko mã toto. 11 Jomihpyry omipona ehtoko, ynyripohpyry oya xine seroae. Sero nono pona oytorykohtao, owino xine imehnõ aropõko ase: amoreu tomo te, kananeu tomo te, heteu tomo te, perizeu tomo te, heweu tomo te, jepuseu tomo, enara. 12 Osepeme pyra ehtoko morotõkõ maro. Ataomihpykara ehtoko eya xine osewomatohme, apoitoh sã exĩko oya xine morara riryhtao oya xine, oorihmapotohkõme. 13 Mãpyra toto nyrihpyry tõ, apoto apõ tõ ikararahtoko, xikihme exiketõ Paau kyryry te, wewe axikatyã tyneponãmarykõ Asera roropa, enara.
14 — Imehnõ neponãmarykõ oneahmara ehtoko. Ywy Ritonõpo osesehpãko ase Zumoxikatome. Jeahmapory se rokẽ ase oya xine. 15 Õmirykõ onekaropyra ehtoko morotõkomo a atakorehmatohme ononorykõ pona oytorykohtao. Tyneponãmarykõ eahmaryhtao eya xine tynekarorykõ zahkãko mã toto. Mame oeahmatorỹko mã toto oximõtohme tymaro xine. Mame tukuhsẽme exĩko matose tõsẽ õtohme, toto nekarohpyry tyneponãmarykomo a. 16 Mame omũkuru tõ pytãko mã toto otarame katonõ nohpory tõ maro. Toto pokoino jomihpyry omipona pyra exĩko matose, jurumekãko imehnõ neponãmary tõ eahmatohme oya xine imaro xine.
17 — Metau risẽ oneponãmarykõ onyripyra ehtoko, oneahmara ehtoko roropa.
18 — Atãkyematoko Oseahmatoh Wyi poko Iporutatoh maro pyra. Jomihpyry ae ro wyi ohnõko matose iporutatoh maro pyra exikety 7me ẽmehtoh pona, nuno apipe po, moro nuno po toesyryhmase oexirykõke Ejitu poe.
19 — Omũkurukõ apitorymãkõ umũkurume mã toto, oeky tõ mũkuru apitoryme aenurutyã roropa jekyme mã toto. 20 Yrome jumẽta mũkuru apitorymã epekahnõko matose kaneru mũkuru ke onekaroryme imyakãme. Jumẽtu mũkuru onepekahpyra awahtao xine aorihmapõko matose ipỹ tohkatoh ke. Omũkuru tõ emero apitoryme aenurutyã epekahtoko.
— Jẽpataka oehpyra ehtoko tokarosẽ maro pyra, onekaroryme ya.
21 — 6me ẽmepyry ae erohtoko emero poko. Yrome 7mã po erohpyra ehtoko, arykatoh toehse ahtao ro te, otyro apoitoh toehse ahtao roropa.
22 — Oseahmatoko Otyro Apoitoh poko tiriiku apoipitoryhtao oya xine. Mame Oseahmatoko Tapyi Pisarara poko wewe epery apoiryhtao oya xine.
23 — Jeimamyry ae oseruao otuhtoh konõto rĩko matose, Izyraeu tõ porehme, jeahmatohme, Ritonõpo, Izyraeu tõ Esemy. 24 Apatarykõ poe imehnõ ahno aropõko ase ouno xine toto ehtohme. Morara ahtao oesarykõ zumohxo exĩko. Mame imehnõ okuhpyra xine mã toto oporemãkapory poko ononorykõ apoitohme, ooepyrykohtao jeahmase moro oseahmatoh oseruao poko awahtao xine.
25 — Okyno etaparyhtao oya xine jahkatohme onekarorykõme ya, wyi iporutatoh risẽ maro onenehpyra ehtoko. Mokyro punu akoĩpyry onukurãkara ehtoko otuhtohme yrokokoro Oseahmatoh Epozakuroko ytotopõpyry poko ahtao.
26 — Jeimamyry ae rokẽ tiriiku tõ apoipitoryhtao oya xine apitorymã enehtoko ymaro oturutoh taka, Ritonõpo Oesẽkõme jexiryke. Kaneru mũkuru, poti roropa anahnopyra ehtoko jẽ suhsuru maro.
27 Ynara tykase Ritonõpo Moeze a:
— Senohne jomihpyry imeroko, wenikehpyra oehtohkõme omipona oehtohkõme. Morara awahtao xine kure oritorỹko ase jomihpyry ae ro.
28 Moroto 40me ẽmepyry taropose Moeze a Ritonõpo maro, Izyraeu tõ Esemy, otuhpyra, tuna onẽpyra. Omi tymerose eya topu tõ pipahmã asakoro pokona. Tynyripohpyry 10me tymerose eya.
Ypy Xinai poe Moeze yhtotopõpyry
29 Mame tyhtose Moeze ahtao topu pipahmã asakoro tarose eya, Ritonõpo omihpyry. Ẽmyty saereh ãko kynexine Ritonõpo maro tõturuse exiryke, yrome zuaro pyra kynexine ynororo. 30 Mame ẽmyty saerehkary eneryke tyya xine enaromỹke toehse Arão tomo, imoihmãkõ maro, ameke se rokẽ toehse toh kynexine. 31 Yrome toto tykohmase tyya Moeze a. Arão tõ toeporehkase ahtao Izyraeu tõ tamuximãkõ maro, tõturuse ynororo toto maro. 32 Moromeĩpo Izyraeu tõ porehme tõximõse Moeze zomye. Turuse toto emero Ritonõpo nyripohpyry, inekarohpyry eya ypy Xinai po. 33 Mame toto maro tõturukehse Moeze ahtao kamisa ke tõmyty tapuruse eya. 34 Mame toytose ropa Moeze ahtao Tapyi Kurã taka oturuse Ritonõpo maro moro kamisa touse ropa eya. Tutũtase ropa ynororo ahtao Izyraeu tõ turuse eya Ritonõpo nekarohpyry emero. 35 Ẽmyty tonese imoihmãkomo a, saereh ãko. Mame kamisa ke tõmyty tapuruse ropa eya toytotohto ropa Tapyi taka oturuse ropa Ritonõpo maro.