1 Mame tõturuse ropa Ritonõpo ya, ynara tykase ynororo:

2 — Ahno mũkuru, Jerusarẽ põkõ nyrityã xihpyry enepõko ase eya xine. 3 Kaxiko eya xine, ynara ãko Ritonõpo Oesẽkomo Jerusarẽ põkomo a:

— Tonuruse mexiase Kanaã nonory po. Omykõ amoreume kynexine, asa roropa heteiame kynexine. 4 Tonuruse awahtao oponuru eary onysahkara toh nexiase, opypyra toh nexiase, sautu ke opihpyry onykorokara toh nexiase, awãtyhtopyra toh nexiase kamisa ke. 5 Morohne onyripyra toh nexiase opyno pyra toexirykõke. Tonuruse awahtao ose pyra toh nexiase emero, morara exiryke tomase mexiase ãtaryka htaka.

6 — Mame ytoase opũtokoxi, kuenease oetuarimaryhtao omunuruhpe. Munuhpe mexiase repe, yrome oorihmapopyra exiase. 7 Kuwãtanohpoase, otyro kurã samo. Tuãtase mexiase jamihme, mosa roropa, oryxime toehse mexiase. Tymanahtase roropa, oũsety mosahxo toehse, yrome tupoke pyra mexiase.

8 — Mame toytose ropa jahtao opũtokoxi kuenease, oniotatoh toehse nexiase, naeroro õko tyõtose ya jupõ ke. Osekaroase oya: “Osehxo ase, yzamaro mase. Ajohpe pyra amaro exĩko ase imehnõ maro pyra, ypytyme orĩko ase.” Kuruase jũme oximaro kuehtohme, ypytyme toehse mexiase. Ywy ase Ritonõpo, oturuketyme amaro.

9 — Tuna ke kukurikase, omunuru ukurikase. Azeite ke opihpyry ahpase. 10 Upo kurã ekaroase oya amurutohme, sapatu roropa okyno pihpyry kurã risemy, oupuhpyry kyryry ekaroase, mauru panõ risemy te, upo kurã roropa, seta risemy. 11 Joia tõ ekaroase oya oemeporyme, oemekũty te, osenaõme roropa. 12 Ounasere ekaroase oya, panasere tõ roropa, parihmã kurã ekaroase oya oupuhpyry kyryry. 13 Joia tõ okyryry uuru risẽ nexiase kehko, parata risẽ roropa. Oupõ kamisa kurã risẽ nexiase, mauru panõ risemy te, seta risẽ roropa. Pão menapyase tiriiku kurã risemy, ano zeni nae mexiase azeite roropa enahpỹme samo. Nohpo enekure mexiase, tuisa pytyme toehse roropa. 14 Imeimehnõ nonory po emero, opoko tõturuse toto, oryxime oehtoh poko, enekure tyrise ya oexiryke. Ywy ase Ritonõpo Oesẽkomo, amaro oturukety.

15 — Yrome nohpo enekure oexiryke, osepeme tuhke toehse roropa oexiryke, emero rokẽ opoko se exiketõ maro toehse mexiase. 16 Oupõ kurã tyrise oya toponãmasã eahmatoh emeporyme te; moroto emero rokẽ poko toehse mexiase, topehke imehnõ poko exikety samo. 17 Ynekarohpyry oya, joia tomo parata risẽ tõkehko, uuru risẽ roropa tapoise oya ahno panõ ritohme; mame toahmase toto oya, ymyakãme, jurumekary se toehse oexiryke. 18 Mame onyrityã ahno panõ kõ tamuruse oya oupõ kurã ynekarohpyry, mame azeite ixtaratu maro tyahkase roropa oya toto ẽpataka, ynekarotyã oya. 19 Tonahsẽ ekaroase oya: tiriiku kurã risemy te, azeite te, ano zeni roropa, yrome morohne emero tyahkase oya onekaroryme onyrityã toponãmasamo a. Ywy ase Ritonõpo Oesẽkomo, amaro oturukety.

20 — Imeĩpo, kypoenõ tapoise oya kumũkuru tomo, kuẽxiry tõ maro, toto zahkatohme onekaroryme onyrityã toponãmasamo a. Epo pyra nexiahse jurumekary oya imehnõ poko oehtohme? 21 Ypoenõ etapary se roropa mexiahse toto zahkatohme onekaroryme onyrityã toponãmasamo a? 22 Imeimehnõ xihpyry poko awahtao, tuenikehse mexiase poetome oehtopõpyry poko, tupoke pyra oehtopõpyry poko te, oetuarimatopõpyry poko omunuruhpe awahtao.

23 Mame ynara tykase Ritonõpo:

— Tuãnohsẽme mase, myhene! Tuãnohsẽme mase! Morohne popyra oehtoh poko ehxĩpo, 24 apoto apõ tomo myriase osema tao, toponãmasã eahmatohme oya, imeimehnõ poko oehtohme roropa. 25 Onyrityã toponãmasã eahmatoh tonõ tyrise oya osema tõ etyhpyry po emero. Nohpo enekurãme oehtoh tymyakãmase oya nuriame oehtoh ke, ikurepato ke aexikuromahpyry samo. Mosekaroase imeimehnomo a, okuroko ytoketomo a emero porehme, itamurumehxo oneponãmary toahmase oya roropa. 26 Ejitu põkõ toahmase oya, zae pyra exiketomo, amaro toto ehtohme onyhtoh po, morara exiryke ozehno toehse ywy.

27 — Seromaroro jemary anymyase awãnohtohme, ynekarohpyry kurã puxihkãko ropa ase. Kuekaroase ozehnotokomo a, pirixteu tomo a. Nuriame eya xine imeimehnõ poko oehtopo, ohxirõko mã toto onyrityã poko.

28 — Morohne poko awahtao ro, axirio tõ tokahmase oya toto maro oehtohme. Mokaro poko mexiase yrome toto maro awahtao ro imehnõ maro se mexiase. 29 Moromeĩpo papironio tõ maro mexiase, osepekahketõme mã mokaro, yrome toto maro ro awahtao, imehnõ maro se toehse mexiase.

30 Ynara tykase Ritonõpo:

— Morohne emero tyrise oya imeimehnõ orutua poko exikety samo, ehxiropyra exiketyme sã mexiase. 31 Onyrityã eahmatoh tyrise oya osema tõ etyhpyry po emero, apoto apõ tyrise oya toponãmasã eahmatohme, imeimehnõ maro oehtohme roropa. Yrome morohne poko mexiase tineru apoitohme pyra, imehnõ orutua poko exikety sã pyra mase. 32 Nohpo, tynio maro se pyra exikety sã mase, imeimehnõ poko rokẽ toehtohme. 33 Nohpo epehmãko orutua kõ mã toto ipoko ehtohme, yrome omoro okyryry mekaroase amaro aehtyamo a. Oya ro topehmase toto aehtohme tosarykõ poe amaro ehtohme. 34 Omoro mase orutua kõ poko exikety tyoro samo. Orutua kõ poko oripopyra imehnõ nexiase. Epehpyry anapoipyra mexiase, toto topehmase oya! Ajohpe pyra, tyorõ sã mase!

35 Morara exiryke, seromaroro etako pahne, imehnõ orutua kõ poko exikety, Ritonõpo omiry oya mana. 36 Ynara ãko mana:

— Oupõ touse oya, imehnõ orutua kõ poko exikety sã mosekaroase amaro se aexityamo a, onyrityã toponãmasã xihpyry a roropa, mame opoenõ totapase oya onekaroryme eya xine. 37 Naeroro amaro aexityã oximõme enehpõko ase emero, azamaro aexityamo te, mokaro roropa azamaro pyra aexityamo. Õmye toto rĩko ase, toto rãnao exĩko mase; mame oupokãko ase tupoke pyra oenẽko mã toto. 38 Mame ãpiakãko ase, nohpo apiakatoh samo tynio kuroko imepỹ poko toehse ahtao, imepỹ etaparyhtao roropa eya, ozehno jexiryke zae pyra oehtoh epehmapõko ase, awãnohnõko ase oorihtoh ke. 39 Oekarõko ase eya xine, apoto apõ tõ pahnõko mã toto, onyrityamo; moroto mosekaroase imeimehnomo a, moroto toponãmasã toahmase roropa oya. Oupõ arõko mã toto okyryrykõ kurã maro. Onomõko mã toto tupoke pyra ipunaka.

40 — Imoihmãkõ ozehno tyripõko mã toto oetapatohme topu tõ ke, asahkãko roropa mã toto tytapemakõ ke. 41 Apoto ke atapyĩkõ zahkãko mã toto. Awãnohtoh enepõko mã toto imehnõ nohpo tomo a. Imeimehnõ orutua kõ poko pyra oripõko ase, imehnõ onepehmara oripõko ase amaro ehtohme. 42 Morarame ozehno jehtoh otyhkãko mana, mynyhme exĩko ase. Zehno pyra exĩko ropa ase, oumoxike pyra exĩko roropa ase. 43 Tuenikehse mexiase oritopõpyry poko ya poetome ro awahtao. Ozehno kyriase onyrihpyrykõ ke. Morara exiryke morohne emero epehmapoase oya. Oty katohme onyrihpyry xihpyry tymotyẽkase oya, imeimehnõ poko oehtoh ke? Ywy Ritonõpo Oesẽkõ oturũko ase.

44 Ynara tykase Ritonõpo Kuesẽkomo:

— Tuaro exiketõ omihpyry ae, ynara ãko mã toto opoko, Jerusarẽ: “Tyse ehtoh sã ẽxiry, tõxiry ehtoh sã jeny.”

45 — Ajohpe pyra, omoro mase asa ẽxiryme. Tynio se pyra toehse ynororo ipunaka, typoenõ maro. Apaxiry tõ sã roropa mase. Tynio se pyra nexiase toto typoenõkõ maro. Omoro, imehnõ pata tõ maro, ãkorõ tõme mã toto, tyseke mexiatose heteiame exikety; tumyke mexiatose amoreume exikety.

46 — Samaria apaxiryme mana inikahpozakoxi imehnõ pata tõ pisarara maro zomye. Ãkorõme pata Sotoma mana ikurenae pata tõ pisarara maro zomye aexityamo. 47 Mokaro ekahmary poko tãkye mexiase, toto poenopyry poko roropa popyra toto ehtoh poko? Arypyra! Okynã pyra mokaro nyrityã xihpyry motye myriase. Mokaro motye popyra ehtoh poko mexiase emero poko.

48 — Ajohpe pyra, ãko Ritonõpo mana, — ãkorõ pata Sotoma, ẽxiry tõ maro popyra ehtoh, onyrihpyry sã oẽxiry tõ maro onyripyra toh nexiase. 49 Ãkorõ Sotoma, ẽxiry tõ maro epyrypaketõme toh nexiase, itamurume tynahke toto exiryke, tymõkomoke roropa, erohpyra toto ahtao ro; yrome tymõkomokãkara pyno pyra toh nexiase, etuarimaketõ anakorehmara roropa. 50 Epyrypaketõme toh nexiase, putupyra roropa; tyyrypyrykõ xihpyry poko toh nexiase yneneryme; naeroro toto tonahkase ya, moro poko zuaro mase.

51 — Samaria nyrihpyry popyra onyrihpyry zokonaka rokẽ sã nexiase, Jerusarẽ. Onyrityã nuriamehxo nexiase, ãkorõ tõ Sotoma tõ nyrityã motye, Samaria maro. Mokaro kurãme sã mã toto popyra oehtoh, Jerusarẽ, eneryhtao inyrityã pũtokoxi. 52 Seromaroro ehxirõko rokẽ mase oorypyrykõ popyrahxo exiryke, ãkorõ tõ rypyry motye. Morara exiryke kurãkõ sã mã toto opũto. Seromaroro ehxiroko, Jerusarẽ, eanahtoko roropa ohxiroryhtao imehnomo a, ynara exiryke: onyrityã xihpyry pokoino ãkorõ tõ kurãkõme sã mã toto.

53 Ynara tykase Ritonõpo Jerusarẽ a:

— Moro pata tõ ãkorõ tõ kurãkãko ropa ase: Sotoma te, pata tõ pisarara maro moro pata zomye, Samaria roropa pata tõ pisarara maro zomye. Mame oya roropa kure rokẽ ehtoh enehpõko ase. 54 Ehxirõko mase yronymyryme onyrityã pokoino. Mame oehxirotopõpyry eneryke tyya xine kure toehtohkõ enetupuhnõko apaxiry tõ mana, ãkorõ tõ maro. 55 Kure rokẽ exĩko ropa mã toto apitoryme toehtohkõ samo, mame omoro roropa pata tõ pisarara zomye tukurãkasẽme exĩko ropa. 56 Toepyrypase awahtao, Sotoma tomĩnose oya, 57 popyra onyrityã waro pyra ro imehnõ ahtao. Seromaroro isaaro mase toehse, Sotoma samo. Omoro tomĩnose etomita tomo a, pirixteu tomo a te, imehnõ katonomo a roropa, ozehno exiketomo a, enara. 58 Sam kamexipõko ase oya onyrityã popyra epehpyryme. Ywy, Ritonõpo, oturũko ase.

59 Ynara tykase Ritonõpo:

— Jerusarẽ orĩko ase onyrihpyry emetakame, õmihpyry omipona pyra mexiase te, jomihpyry omipona pyra roropa mexiase. 60 Yrome jomihpyry oya omipona ro ase exĩko. Kuuruase poetome ro awahtao. Jomiry ekarõko ropa ase oya jũme onytyoromara ehtohme. 61 Wenikehpyra exĩko mase onyrityã poko. Ehxirõko mase apaxiry toehse ropa ahtao oya ãkorony roropa. Toto rĩko ase oẽxiryme, moro poko oturupyra jahtao ro oya apitoryme. 62 Jomihpyry oya ekarõko ropa ase oya. Mame zuaro exĩko mase, ywy ase Ritonõpo. 63 Popyra onyrityã korokãko ase emero, yrome morohne poko wenikehpyra exĩko mase. Toehxirose oexiryke ihxipỹke exĩko mase õtururu poko. Ywy, Ritonõpo Imehxo Exikety, oturuno.