1 Morarame Tina Jako ẽxiryme kynexine Reia maro. Toytose ynororo pata pona imehnõ oryximãkõ enese. 2 Moroto Hamoa, heweume exikety, tuisame kynexine. Tumũkue kynexine ynororo esety Xikẽ. Tina tonese eya, tapoise eya, ipoko toehse ynororo. 3 Mame ise moino toehse ynororo, typenetase ynororo ipoko. Morara exiryke typytyme apoiry se kynexine. 4 Ynara tykase ynororo tumy a:

— Mokyro oryximã ekaropoko, papa, ypytyme aehtohme.

5 Jako tuaro toehse tõxiry maro Xikẽ ehtoh poko. Yrome ipoenõ kynexine ona po erohnõko, pui tõkehko poko. Morara exiryke “Teh” tykase rokẽ ynororo, toto oehtoh ropa eraximãko. 6 Mame oehpyra ro toto ahtao toytose Hamoa, Xikẽ zumy, oturuse Jako maro. 7 Morarame toeporehkase Jako mũkuru tõ ahtao, tuaro toehse toto toryxirykõ poko Hamoa mũkuru maro ehtoh poko. Tyekĩtapãse toto yronymyryme. Xikẽ zehno toehse toto inyrihpyry xihpyry poko. Popyra kynexine eya xine Jako ẽxiry maro aehtopo. Moro zae pyra kynexine ipunaka eya xine. 8 Yrome ynara tykase Hamoa eya xine:

— Oẽxiry se umũkuru Xikẽ mana. Typytyme se mã ynororo. Ajohpãme sã ah nerẽnã toto. 9 Morara ahtao oxiekyryme exĩko sytatose. Erẽnãko ynanase oẽxiry tõ maro. Amarokõ roropa pytãko yna ẽxiry tõ maro matose. 10 Taro ehtoko yna maro, yna nonory po. Oesarykõ menekãko matose ise oehtohkõ menekãko. Osepekahnõko matose yna a. Tupito esẽme exĩko roropa matose.

11 Mame ynara tykase Xikẽ Tina zumy a, ipiry tomo a roropa:

— Ajohpãme sã mose ekaroko ya. Oepehmatorỹko ase ise oehtohkõ ekarõko ase oya xine. 12 Ekaropotoko ya: Oty se hmatou? Oepehmatorỹko ase mose epehpyryme, mame mose ekaroko ya ypytyme.

13 Morarame toryxirykõ tyyryhmase Xikẽ a exiryke, ipoko toehse exiryke, azahkuru tozuhse jumy Hamoa eya xine. 14 Ynara tykase toto eya:

— Yna oryxiry onekarosaromepyra ynanase orutua a jaĩpotapihpyry onysahkapyny a, yna ehxiroryino. 15 Yna omiry etapõko ynanase oya xine ynara toehse awahtao xine. Amarokõ orutua kõ yna sã toehse awahtao xine, ãĩkõpotapihpyry tysahkase oya xine ahtao yna samo. 16 Morara awahtao xine yna ẽxiry tõ maro pytãko matose. Oẽxirykõ maro pytãko ynanase. Osesarĩko ynanase oesao xine. Oximaro exĩko sytatose oxiekyryme roropa. 17 Yrome morara se pyra awahtao xine, ãĩkõpotapihpyry onysahkara awahtao xine ytõko ynanase taroino. Yna oryxiry arõko ynanase, tykase toto.

18 Morara kary etaryke tyya xine, ỹme toehse Hamoa, imũkuru Xikẽ maro. 19 Okynã pyra tyaĩpotapihpyry tysahkapose Xikẽ a, typenetase toexiryke Jako ẽxiry poko, imaro torẽnary se roropa toexiryke. Hamoa tapyĩ tao imũkuru Xikẽ imehxo exiketyme kynexine.

20 Moromeĩpo Hamoa toytose tumũkuru Xikẽ maro pata omõtoh pona. Moroto oximõtoh kynexine oturutohme, osepekahtohme, enara. Ynara tykase toto pata põkomo a:

21 — Mokaro yna epeme mã toto. Ah tytapyĩkõ rĩ toto taro, osepekahnõko te, kuesarykõ mã ipune toto esaryme roropa. Pytãko sytatose toto ẽxiry tõ maro. Pytãko roropa mã toto kuẽxirykõ maro. 22 Mame tõmirykõ etapõko mã toto kyya xine oxiekyryme kuehtohkõ poko kuaĩkõpotapihpyry tysahkase ahtao rokene. 23 Mame mokaro ekykõ, pui tõkehko emero kuekykõme roropa exĩko mã toto. Naeroro ỹme kuahtao xine toto nyripohpyry poko osesarĩko mã toto kymaro xine ehtohme.

24 Morara kary etaryhtao tyya xine, ỹme toehse toto, Hamoa tõ omiry etaryke tyya xine. Mame tyaĩkõpotapihpyry tysahkase eya xine porehme. 25 Morarame oseruao tõmehse ahtao, mokaro orutua kõ jetũ ahtao itamurume, Jako mũkuru tõ asakoro toytose, Ximeão te, Rewi, enara. Tina piry tõ toytose, tytapemã tarose eya xine tokare pyra pata pona. Orutua kõ totapase eya xine emero porehme. 26 Hamoa te, imũkuru Xikẽ roropa totapase. Moromeĩpo toryxiry tarose Ximeão a Rewi maro Xikẽ tapyĩ tae, mame toytose ropa toto. 27 Imeĩpo totapase mokaro ahtao imehnõ Jako mũkuru tõ toytose mokaro mõkomohpyry ematonanohse, mõkomo kurã tapoise eya xine, toryxirykõ ryhmatopõpyry emetakame samo.

28 Kaneru tõ tarose eya xine te, poti tõ maro te, pui tomo te, jumẽtu tomo te, mõkomo kurã emero, pata poe te, tupito tõ poe, enara. 29 Toto tapyĩ tae mõkomo kurã tarose eya xine. Typoetoryme nohpo tõ tarose eya xine poetohti tõ maro. 30 Mame ynara tykase Jako tumũkuru tomo a, Ximeão te, Rewi maro:

— Opokoino xine tupime toehse ya. Imeimehnõ yzehno exĩko mã toto, Kanaã põkomo te, perizeu tomo te, sero nono põkõ emero. Tuhke pyra sytatose, tuhke pyra orutua komo. Yzehnotokõ tõximõse ahtao etonatohme ymaro, kyporemãkapotorỹko mã toto, kuenahkatorỹko mã toto kypoenõkõ maro.

31 Yrome tumykõ tozuhse eya xine:

— Yna oryxiry onyriposaromepyra ynanexiase emero rokẽ poko aehtohme, tykase toto.