1 Morarame Izyraeu tõ pynanohnõko ropa Ritonõpo mana; typoetoryme toto menekãko ropa mana. Toto ripõko ropa mana tynonorykõ pona, imehnõ nonory põkõ oehnõko roropa mã toto morotona, toto maro ehtohme. 2 Izyraeu tõ akorehmãko imehnõ nonory põkõ mana, toytorykõ poko tynonorykõ pona ropa, Ritonõpo nekarohpyry pona eya xine. Moroto Izyraeu tõ namotome erohnõko mã toto imehnõ nonory põkomo. Typoetoryme tapoihpõkõ rĩko Izyraeu tõ mana, tyrohmanohponanõ esẽme exĩko mã toto.

3 Izyraeu tomo, moro ẽmepyry oehnõko mana, typoetory tõ myhpokãko ropa Ritonõpo mana imehnõ namotome pyra toto ehtohme. Etuarimara exĩko mã toto, sam kakehnõko mã toto, toto onyrohmanohpopyra exĩko imehnõ mana. 4 Moro ẽmepyry toehse ahtao Papironia tuisary eunohnõko matose, ynara ãko matose:

Enetoko ke mokyro tuisa popyra aexihpyry tonahse! Enetoko ke kyyryhmatopõpyrykõ nenahno! 5 Popyra exiketõ jamitunuru tonahkapose Ritonõpo a; kowenatu tõ myxiry tytahkase eya, ahno ryhmananomo, 6 zehno toexirykõke tyrohmanohpose toto eya xine, imeimehnõ nonory põkõ onyryhmakehpyra toh nexiase typoremãkase toto ahtao eya xine. 7 Seromaroro sero nono põkõ oseremãko mã toto emero porehme, osepeme mã toto, eremiãko mã toto tãkye toehtohkõke, emero porehme. 8 Wewe tõ konõto roropa xipirexite tomo te, apupari tõ maro Ripano po atãkyemãko mã toto Papironia tuisary enatyry poko. Ynara ãko mã toto: “Papironia esẽ toepukase, naeroro kymarokõ akohse oehpyra mã toto!”

9 Mya nono kurohtao, aorihtyã esao, Papironia tuisary oepyry eraximãko mã toto. Tuisãpo tõ zuzenu pakãko sã mã toto, jamihme aexityamo, owõnõko mã toto tapõkõ poe. 10 Ynara ãko mã toto emero Papironia tuisary a: “Omoro roropa tyjamihkehse mase! Seromaroro yna sã mexino! 11 Otoko hnae imehnõ motye õsekarotopõpyry nae? Otoko hnae moro eremiatoh haapa tõ maro, oeahmatopõpyry? Seromaroro taro mase aorihtyã esao, taro ataxikãko mase moromoro htaka, oxiõtõko mase moromoro tõ ke.”

12 Papironia tuisary, maparukawa sã*Joroko tamuru, Satanaxi ematopõpyry enetupuhtohme roropa sero. Epereu omiry ae Rusiweame esety nase. mexiase, yrome mepukase kapu poe! Ahno tõ poremãkapohpõme mexiase, yrome seromaroro emahpyryme mase nono pona. 13 Pake ynara mosenetuputyase okurohtao: “Onuhnõko ase kapu pona Ritonõpo esaka. Tuisamehxo porohnõko ase yporohtoh pona, xirikuato tõ Ritonõpo nyrihpyry epozakoxi. Moe, inikahpozakoxi, tuisamehxo exĩko ase ypy kurã po, ritõ tõ oximõtoh po. 14 Onuhnõko ase kaehxo akurũ epozakoxi, mame Ritonõpo Imehxo Exikety sã exĩko ase,” mase repe. 15 Yrome tomase mexiase Ritonõpo a aorihtyã esaka, mya zue aka oramã aka.

16 Okynahxo sã oenẽko aorihtyã mana, osenuruhkãko mã toto. Ynara ãko mã toto oenery poko: “Onoky reh mose ro? Sero nono põkõ erehne nexiahse, pata tõ põkõ enaroximaneme emero porehme? 17 Mose ro a sero nono kurã tytaõke pyra tyripose, pata tõ kurã tykararahse, mose a ãpuruhpyry taõkõ anaropopyra ropa tapyi taka ropa?”

18 Imehnõ tuisa tõ sero nono po emero omi kurã ke tonẽse toh nexiase tonẽtoh tao kurano, 19 yrome otonẽtoh pyra mase. Amoriry typahsẽme sã oekepyry typahse rokẽ nase motatohme; tonẽse soutatu tõ ekepyry tõ maro, totapase aexityã etonatoh tao, toto maro oramã aka tõmase rokẽ mase topu tõ maro, opona ahno a itũtũmatohme. 20 Ononory tykararahse oya exiryke, ononory põkõ totapase roropa oya exiryke oekepyry ononẽpyra ekurehnõko mã toto. Ah mokyro pakomotyã emero norihno toto tuisa popyra exiryke. 21 Imũkuru tõ aorihmapotoko, itamuru tõ popyra ehtopõpyry pokoino, mame tuisame exipyra ekurehnõko mã toto sero nono po, pata tõ onyripyra roropa ekurehnõko mã toto.

22 Ritonõpo Jamihmehxo Exikety ynara ãko:

— Pata Papironia põkõ poremãkãko ase, ahno emero enahkãko ase: jũkomo, ipoenõkõ maro, itamuru tomo, ipakomotyã maro. Ywy ase Ritonõpo, oturuase. 23 Mame pata Papironia rĩko ase nono tahxikure, ikurepato esary samo, purapuramãme. Moroto suhsuku esaryme exĩko mana. Sapi ke sã pata Papironia itumehnõko ase, pata enahkatohme. Ywy, Ritonõpo Jamihmehxo Exikety, morara oturuno.

24 Ritonõpo Jamihmehxo Exikety ynara tykase: “Tyrĩko ase josenetupuhtopõpyry ae ro. Tyriry se jehtoh rĩko ase rahkene. 25 Axiria põkõ enahkapõko ase Izyraeu tõ nonory po. Toto tũtũmãko ase ypy tõ po ynonory po. Ypoetory tõ pynanohnõko ase axirio tõ namotome pyra toto ehtohme, onyrohmanohpopyra axirio tõ ehtohme. 26 Moro josenetupuhtoh tyritohme tyrĩko ase sero nono põkomo a emero porehme; jemary tanỹse nase imeimehnõ nonory põkõ wãnohtohme. 27 Morara tyrĩko ase,” tykase Ritonõpo Jamihmehxo Exikety exiryke; onytyoromasaromepyra imehnõ mana. Tomary tanỹse mana toto wãnohtohme; onytyoromara imehnõ mana.

28 Moro jeimamyry ae tuisa Akaze toorihse ahtao, ynara tykase Ritonõpo:

29 “Pirixitea põkomo, atãkyemara ehtoko axirio tõ, kaparu sã tahkatopõpyry poko, awãnohtopõpyrykomo. Ynara sã mana: okoi toorihse ahtao imyakã oehnõko, popyrahxo exikety. Okoihmo wino okoimo, taporihke exikety tũtãko mana, pohpohme ytokety panono. 30 Kaneru pynanohne sã tymõkomokãkara ypoetory tõ pynanohnõko ase. Toto ewomãko roropa ase, torẽtyke pyra toto ehtohme. Yrome amarokomo, pirixteu tomo, oya xine omise ehtoh konõto enehpõko ase, amarokõ orihmapotohme emero porehme.

31 “Oxitatoko pirixteu tomo, kui kahtoko jetũ toehse oya xine exiryke, pirixteu patary põkomo! Enaromỹke ehtoko emero porehme! Inikahpoe akurũ konõto oehnõko, putoh katoh samo: imoihmãkõ, soutatu tõ tuhke enaromyra exiketõ mana.”

32 Otara ãko sytatou omi aronanõ ezuhnõko Pirixitea poe aepyhpyamo? Ynara ãko sytatose eya xine: “Jerusarẽ tyrise Ritonõpo a. Moro po ipoetory tõ tymõkomokãkara osewomãko mã toto.”