30
Osepeme ehtoh Ejitu tuisary maro
Ynara ãko Ritonõpo mana: “Popyra ehtoh oehnõko ypoenõ jomipona pyra exiketomo a. Osenetupuhnõko mã toto tynyrirykõ poko, yrome onekaropopyra mã toto ya. Tõmirykõ etapõko mã toto imehnomo a: ‘Moro riry kure,’ kara jahtao! Iirypyrykõ emãnõko mana. Onekaropopyra ro toto ahtao ya, Juta tõ tuisary toytose Ejitu pona takorehmatohkõ ekaropose Ejitu tuisary a. Ejitu tõ jamitunuru Juta tõ ewomãko mana, ekarõko mã toto. Yrome ãkorehmasaromepyra xine exĩko mana, oewomara xine Ejitu tõ ekurehnõko mana, iporemãtyãme rokẽ exĩko matose. Juta tuisary naropotyã toeporehkase toto Ejitu pona, pata Zoã pona te, pata Hane pona roropa, yrome ehxirõko rokẽ mã toto, anakorehmara Ejitu põkõ exiryke ipunaka; akorekehkãko mã toto, naeroro ehxirõko mã toto, typoremãse toexirykõke.”
Ynara ãko Ritonõpo mana onokyro tõ poko ona po ikurenae: “Nono tupimã akuohnõko mã mokaro Juta tuisary naropotyamo, moroto reão tõ nae, okoi tomo te, okoimo tõ roropa taporirykõ ke ytoketomo. Jumẽtu tõ po, kameru tõ po roropa mõkomo kurã arõko mã toto tynekarorykõme ahno a, anakorehmasaromepyra exiketomo a. Imehnõ anakorehmasaromepyra Ejitu mana ipunaka, naeroro Ejitu esehpãko ase ‘Zakareimo ikuremahpyry.’ ”
Ritonõpo omipona pyra exiketomo
Mame ynara tykase Ritonõpo ya: “Ynara imeroko pape pokona, jũme ehtohme, zae pyra ypoetory tõ ehtoh waro imehnõ ehtohme. Jomiry omipona pyra exiketõ mokaro, ajohpe exiketomo, Ritonõpo nyripohpyry etary se pyra exiketõme roropa mã toto. 10 ‘Mynyhme ehtoko,’ ãko mã toto enenanomo a; urutõ komo a roropa: ‘Zae ehtoh poko etary se pyra ynanase. Yna zuruko yna zamaro ehtoh poko. Osenehtoh poko rokẽ yna zuruko. 11 Otũtatoko yna esemary ae! Yna anakorekehkara exiko! Yna onuruzomopyra ropa ehtoko Ritonõpo kurã, Izyraeu tõ Esẽ poko,’ ãko mã toto!”
12 Morara exiryke Ritonõpo kurã, Izyraeu tõ Esẽ, ynara ãko typoetory tomo a: “Jomiry rumekãko matose, mame zehnotokõ rĩko matose oepekõme, ajohpe ehtoh ekarõko matose kure rokene. 13 Popyra matose, mame popyra oehtohkõ oenahkatorỹko mana; itohkapitory sã exĩko mana apuru kae exikety ao: irakapitõko, mame axĩ epukãko mana nono pona. 14 Tonahkasẽme rokẽ exĩko matose, oripo samo tytohkase ahtao, zokonaka oxinamara mana ikarã anỹtohme apoto htae, tuna anỹtohme roropa pẽkamã kuae.”
15 Ynara ãko Ritonõpo Kurano, Izyraeu tõ Esemy, typoetory tomo a: “Oepyry ropa awahtao xine ya, tehme roropa awahtao xine typynanohsẽme exĩko matose; jenetuputyryhtao oya xine towomasẽme exĩko matose orẽpyra oritorỹko ase. Yrome jomipona se pyra matose. 16 Mãpyra oeparykõ poko osenetupuhnõko matose kawaru axĩ exiketõ po oepetõkara winoino. Ajohpe pyra matose, oeparykõ kuhnõko matose kawaru po, yrome oepetõkara eky kawaru tõ axihxo mã toto. 17 Miume awahtao xine epãko matose toiro rokẽ oepekõkara tooehse ahtao oetapase xine, 5me oepetõkara oenepanohpotorỹko mã toto emero porehme. Tonahkasẽme exĩko matose, ãkoĩpyrykõ kamisa apoitoh mara sã exĩko ypy emory po.”
Kure typoetory rĩko ropa Ritonõpo mana
18 Oeraximatorỹko ro Ritonõpo mana, kure orirykõ se toexiryke, opynanopyrykõ se roropa mana; Ritonõpome mana, zae ehtoh rineme. Tãkye exiketõ mokaro aenetupuhnanomo. 19 Jerusarẽ põkomo, Xião põkomo, xitara exĩko matose. Ritonõpo Oesẽkõ kohmaryhtao oya xine ãkorehmatohkõme, nupunato oenetorỹko mana; opyno xine exĩko, õmirykõ etãko, ãkorehmatorỹko roropa mana. 20 Oetuarimatohkõ ekarõko Ritonõpo oya xine mana, yrome amaro xine exĩko mã ynororo ãmorepatohkõme, osẽpatakamãko matose imaro ise awahtao xine. 21 Oesemarykõ rumekaryhtao oya xine ãpotunuru wino te, opozery wino, aomiry etãko matose õkae xine, ynara ãko: “Oesemary zaenato seny; seroae ytotoko.” 22 Onyrityã, oneponãmarykõ apoĩko matose, parata risemy te, uuru risẽ roropa ipahtohme nuriame aexityã samo. Eya xine ynara ãko matose: “Ytotoko taroino!”
23 Mame otyro puhturu arykaryhtao oya xine otupikõ po konopo enehpõko Ritonõpo mana, kure anapyrykõ apoitohme oya xine. Itamurume onahpoty nae exĩko pui tõ napyryme. 24 Mame oekykõ jumẽtu tomo, pui tõ roropa aerokurukohtao otupikõ ahkary poko tonahsã kurã enahnõko mã toto, toximase sautu maro. 25 Morarame moro ẽmepyry toehse ahtao, oepetõkara totapase ahtao itapyĩ tõ jamihmãkõ tonahkase roropa ahtao, iporiry tõ tuna maro yhtõko mã kehko ypy tõ poe emero, somohmã emory tõ poe roropa. 26 Mame typoetory tõ apurotopõpyry topinohse ahtao Ritonõpo a, toto ryhmatopõpyry tukurãkase ahtao roropa eya toto wãnohtopõpyry eya, nuno saereh ãko mana xixi saerehkatoh samo te, xixi roropa jamihmehxo saereh ãko mana 7me, 7me ẽmepyry saerehkatoh sã exĩko toiro ẽmepyry ae.
Axiria wãnohnõko Ritonõpo mana
27 Enetoko ke! Ritonõpo Kuesẽkõ moino oehnõko mana. Zehno exiketyme oehnõko mana akurũ ao, orexĩtome. Oturũko mana, aomiry apoto sã mana, jahkatohme. 28 Ritonõpo puu katoh tuna zueme ehtoh sã mana, tukumase ahtao ahno pymyry pona. Ahno, imehnõ nonory põkõ ahpĩko sã mana tiriiku samo, ipihpyry sã toto pahnõko mana. Etypohkapotoh rĩko mana ĩtarykõ aka toto arotohme azahkuru esemary ae. 29 Yrome atãkyemãko matose, eremiãko Ritonõpo eahmaryme oseahmatoh poko ẽmepyryhtao sã oya xine; tãkye exĩko matose ytoketõ samo, rue tõ etoryme onuhnõko mã toto ypy kurã pona, Ritonõpo eahmatohme, Izyraeu tõ ewomane, jamihme Exikety.
30 Ritonõpo Imehxo Exikety omiry osetãko imehnomo a emero, zehno toehtoh enepõko mana. Apoto zahkatõ sã exĩko, konopo itamurume, tyryrykane jamihme, konopoimo topuxikirime; tomary jamihmã anỹnõko mana toto wãnohtohme. 31 Axirio tõ oserehnõko mã toto Ritonõpo omiry etaryke tyya xine, sam katoh toto wãnohtoh toehse exiryke. 32 Tãpoa tõ etoryhtao rira tõ maro, axirio tõ etaetapãko Ritonõpo mana tykaparu ke; ynororo osetapãko mana axirio tõ maro. 33 Moino ro osa tukurãkase apoto konõto ritohme, axirio tõ tuisary zahkatohme. Moroto zumo mana, mosa roropa, apotopokõ nae itamurume jahkatohme. Ritonõpo puu katoh ke topu zahkasẽ sã apoto zukãko mana.