6
5.000mãkõ otuhmatopõpyry Jezu a
(Mat 14.13-21; Mak 6.30-44; Ruk 9.10-17)
Moromeĩpo Jezu toytose ropa Karirea moino akoxi, ikuhpo moino akoxi. Ikuhpo esety akorõ Tiperiati. Tokahmase roropa ynororo imoihmãkomo a ijamitunuru tonese tyya xine exiryke, kurãkõkara kurãkary ropa tonese tyya xine exiryke. Morarame ypy taunuhmase Jezu a. Ypy ẽmory po typorohse ynororo, typoetory tõ maro. Okynahkopyra kynexine juteu tõ otuhtoh konõto exitopo, Paxikoa exitopo. 5-6 Mame tỹkakoxi tõsenuhmase Jezu. Tomyẽkõ tonese eya. Imoihmãkõ oepyry tonese roropa eya. Mame ynara tykase Jezu otarãme tyya rokene, “Taroino moxiã otuhmapõko ase. Otarãme yjamitunuru waro pyra Firipe. Ukuhxi pahne. Oturupoxi,” tykase Jezu tyya rokẽ otarãme. Mame ynara tykase ynororo Firipe a,
—Otoko moxiã nykyryry epekahnõko exino nah? Imoihmãkõ napyry? tykase Jezu Firipe a.
Ynara tykase Firipe Jezu a,
—Kũ. Tuhke tineru se mana moxiã napyry epekahtohme, tuhke toto exiryke, tykase Firipe Jezu a.
Imepỹ Jezu poetory moroto kynexine, Ximão Peturu akorony, esety Ãtare. Ynara tykase ynororo Jezu a,
—Poeto napyryme rokẽ enepyhpyry seny, 5me tiriiku panõ risẽ pisarara, kana roropa asakoro. Ise awahtao ekarõko ase oya. Moxiã ke, imoihmãkomo? Oty kehxo moxiã atautuhmãko nah? tykase Ãtare.
10 Mame ynara tykase Jezu,
—Imoihmãkõ iporohkapotoko, tykase typoetory tomo a. Mame onahpoty kurã pona typorohkapose toto. Typorohse toto emero porehme. 5.000me toto tuhke aexirykomo, orutua kõ rokene. Nohpo tõ roropa tuhke kynexine. 11 Morarame tiriiku panõ risẽ tapoise Jezu a,
—Kure mase Papa, tykase ynororo. Mame tokamose iporohtyamo a. Tuhke tomãkapose eya. Morararo kana tomãkapose roropa eya. Tõtuhse toto emero porehme. Tuesapare toh toehse. 12 Tõtuhkehse toto ahtao emero porehme, ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Moxiã napyry akoĩpyry anỹtoko ropa kana akoĩpyry maro, atahnikara aehtohme, tykase Jezu eya xine. 13 Mame 12me ruto tanỹse eya xine tonahsẽ akoĩpyry ke pehme.
14 Morarame Jezu jamitunuru eneryke tyya xine ynara tykase imoihmãkomo,
—Ajohpe pyra, urutõ nymyry mosero, Ritonõpo nenyokyhpyry sero nono pona. Kyneraximahpyrykõ mosero, tykase toto. 15 Morarame orẽpyra tutuisarykõme tyriry se imoihmãkõ exiryke toesyryhmase ropa Jezu toiroro ypy pona.
Tuna po ro Jezu ytotopõpyry
(Mat 14.22-33; Mak 6.45-52)
16 Morotoino kokonie pukuro toehse ahtao ipoetory tõ toytose ikuhpo pona Jezu eraximase repe. 17 Yrome tykohmãse ahtao, Jezu oehpyra ro kynexine. Morara exiryke kanawaka tõtyrise toto Kapanaũ pona toytotohkõme. 18 Okynã pyra tyryrykane konõto toehse. Pohkane konõto toehse roropa. 19 Koeh tykase toto okynã repe, tyryrykane itamurume exiryke. Morarame ikuhpo rãnao toto ahtao Jezu tonese eya xine. Tuna poro ytoytõko kynexine. Tyya xine aepyry eneryke tõserehse toto itamurume.
20 —Oserehpyra ehtoko. Ywy ase Jezu, tykase ynororo eya xine kanawaõkomo a.
21 —Otyriko, tykase toto eya. Mame tõtyrise ropa Jezu kanawaka, toto kãnary aka. Mame axĩ toeporehkase ropa toto pata pona, Kapanaũ pona.
Jezu zupitoh poko imoihmãkomo a
22 Yrokokoro imoihmãkõ moroto ro toh kynexine, Jezu a tonahsẽ emãkapotopõpyry po ro. Tõtuhtopõpyrykõ po roropa toh kynexine. Toemynyhmase toto Jezu poko, aytory onenepyra tokurehse toexirykõke. Ipoetory tõ ytory rokẽ tonese eya xine. 23 Moroto nakuatao imehnõ kãnary rokẽ tonese eya xine, Tiperiati poe aehtyã kãnary. 24 Mame Jezu onenepyra toexirykõke moro kanawae toytose toto Kapanaũ pona Jezu enese ropa.
Wyi sã Jezu ehtoh poko orihpỹme imehnõ ehtohme
25 Mame tonese ropa Jezu ahtao, tõturupose toto,
—Otara ahtao hkoh moepyase ropa? tykase toto eya.
26 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Zae rokẽ ourutorỹko ase. Tõtuhse oexirykõke sã rokẽ jupĩko mexiatose, tuesapare toehse oexirykõke sã rokene. Yrome Ritonõpo poe jexiry onenetupuhpyra matose. 27 Torẽtyke pyra ehtoko tonahsẽ poko. Erohtoko Kapu ae Ayhtohpyry omipona oehtohkõme, orihpyra oehtohkõme jũme. Yjamitunuru enepõko mã Papa oya xine inymenekahpyryme jenetupuhtohme oya xine, tykase Jezu eya xine.
28 Ynara tykase toto, eya tõturupose,
—Oty poko erohnõko ynanahe Ritonõpo omipona yna ehtohme? tykase toto eya.
29 Mame Jezu a tozuhse toto,
—Ynara rokẽ Ritonõpo nyrohmanohpotoh mana oya xine, tynenehpohpyry rokẽ enetuputyry se mã oya xine, tykase eya xine Jezu.
30 Ynara tykase toto,
—Oty rĩko hmah yna neneryme Ritonõpo jamitunuru enetohme yna a, oenetupuhtohme yna a. Yna zuru ekaroko kokoro rokene, tykase toto eya. 31 —Kytamurukomo a wyi panõ tonahse kapu ae enehpohpyry, ahno esao pyra toytoytorykohtao. Ritonõpo omiry ynara ãko moro poko, “Toto napyry tonehpose Moeze a kapu ae,” ãko, tykase toto Jezu a.
Ynara tykase Jezu eya xine,
32 —Ajohpe pyra ase ynara karyhtao, Moeze nekarohpyry kara kynexine. Papa kapuaõ nekarohpyry kynexine. Seromaroro ourukõ nymyry ekarory se Ritonõpo mana oya xine. 33 Ourukõme nymyry mã mokyro Ritonõpo nenehpohpyry kapu ae. Orihpỹme mã oritorỹko jũme, tykase Jezu eya xine.
34 —Moro ekaroko yna a kokoro rokene, tykase toto Jezu a.
35 —Ourukõme nymyry ase, tykase Jezu eya xine. —Ya ooepyrykohtao omise pyra exikety sã exĩko matose. Tãkye rokẽ exĩko matose jenetuputyryhtao oya xine. Tuna se pyra exikety sã exĩko matose roropa tãkye rokene, tykase ynororo eya xine.
36 —Ynara ase oya xine, jenẽko matose repe. Yrome jenetupuhpyra matose ekurehnõko, ase oya xine. 37 Ritonõpo nekaroryme awahtao xine ya jenetupuhnõko matose. Ya oehnõko roropa matose emero porehme. Mame ooepyrykohtao ya aaropopyra xine ropa ase jũme. 38 Kapu ae jyhtoase jenehpohpõ omipona jehtohme. Jamoreme pyra oepyase. 39 Mame ynara se mã jenehpohpõ ya, jenetuputyhpõkõ ahpahpory se pyra mã ya. Imeĩpo toto ẽsemãkapory se ropa mã ya emero porehme, aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po. 40 Ynara se mã Ritonõpo. Tumũkuru enery se mã roropa imehnomo a enetupuhpotohme eya xine, orihpyra toto ehtohme jũme. Mame toto ẽsemãkãko ropa ase aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po, tykase Jezu juteu tomo a.
41 Morarame moro etaryke tyya xine Jezu tykerekeremase eya xine, “Ywy ase ourukõme kapu ae aepyhpyry,” kary etaryke tyya xine. 42 Morara exiryke ynara tykase toto,
—Jezu mosero, Joze mũkuru. Jũ waro sytatose. Jẽ waro roropa sytatose. Otara ãkohxo ke hnae? “Kapu ae aepyhpyry ase,” ãko. Epyrypãko rokẽ hnae, tykase toto.
43 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Ykerekeremara ehtoko. 44 Ritonõpo jenetupuhpopyra oya xine ahtao, ya oehpyra matose. Yrome ya ooepyrykohtao oẽsemãkapotorỹko ropa ase aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po. 45 “Emero ahno amorepãko Ritonõpo mana,” tykase urutõkõ pake. —Papa omiry etaryhtao tuaro exĩko toto. Mame ya oehnõko toto. 46 Yrome Ritonõpo nymyry onenepyra matose, ya rokẽ tonese.
47 —Zae rokẽ ynara ãko ase, jenetupuhnanõ mã orihpỹme exĩko. 48 Ourukõme nymyry ase orihpyra oehtohkõme. 49 Kapu ae enehpohpyry tonahse atamurukomo a ona po. Toorihse toto. 50 Yrome kapu ae aepyhpyry nymyry tonahse oya xine ahtao orihpyra exĩko matose. 51 Ourukõme nymyry ase, kapu ae aepyhpyryme jexiryke. Upũ enapyryhtao oya xine orihpyra exĩko matose jũme. Upũ nase wyi samo, ynekaroryme oya xine, emero porehme, orihpyra oehtohkõme jũme, tykase Jezu eya xine.
52 Morara kary etaryke tyya xine tõsezusezuhse toto juteu tõ tuisary tomo,
—Otãtohxo ke tupũ ke kuopatorỹko hnae? tykase toto, oxime rokẽ tõturuse toto. (“Upũ tonahse oya xine ahtao,” kary, “Tonetupuhse oya xine jahtao,” katopo.) Yrome moro onenetupuhpyra tokurehse toto.
53 Morara tykase ropa Jezu eya xine,
—Ajohpe pyra kapu ae aytohpyry ase. Upũ onenahpyra awahtao xine orihketõme rokẽ matose. Umunuru roropa onẽpyra awahtao xine orihketõme matose. 54 Upũ enapyryhtao oya xine orihpỹme exĩko matose. Umunuru tõse roropa oya xine ahtao oẽsemãkapotorỹko ropa ase aorihtyã tõ ẽsemãkapotoh ropa po. 55 Upũ mã tonahsẽme nymyry. Umunuru eukurume nymyry, tõsẽme. 56 Upũ tonahse oya xine ahtao umunuru maro ymaro exĩko matose. Ywy roropa amaro xine exĩko ase okurohtao xine. 57 Tamoreme Ritonõpo isene mana. Ijamitunuru poe isene exĩko ropa ase, jenehpohpõ jamitunuru poe. Moro saaro matose upũ tonahse oya xine ahtao ypoe isene exĩko ropa matose. 58 Ywy ase ourukõ nymyry kapu ae aepyhpyryme jexiryke. Atamurukõ napyrỹpyry sã pyra ase, nono pona aepukahpyry sã pyra ase. Moro tonahse mokaro a repe. Imeĩpo toorihse toto emero porehme. Yrome upũ tonahse oya xine ahtao orihpyra exĩko matose jũme, moro sã pyra jexiryke, tykase ynororo eya xine.
59 Morara tykase Jezu eya xine toto amoreparyme, juteu tõ atamorepatoh tao, Kapanaũ po. (“Upũ tonahse oya xine ahtao,” kary, “Tonetupuhse oya xine jahtao,” katopo. “Umunuru enyryhtao oya xine,” kary roropa, “Tonetupuhse oya xine jahtao,” katoh sero. Yrome juteu tõ esã onenetupuhpyra moro poko toh kynexine.)
Jezu omi poe orihpỹme exĩko sytatose
60 Morara kary etaryke tyya xine ynara tykase ipoetory tomo,
—To! Tupimehxo reh mã kuamorepatohkõ eya. Onetarahme sã reh sytatohse, tykase toto oxime rokene.
61 Tõmiry poihtory waro Jezu kynexine, kara ro mokaro ahtao eya. Morara exiryke ynara tykase ynororo eya xine,
—Poremãnõko matohu jomiry etaryke oya xine? Poremãpyra ehtoko. 62 Poremãnõko kuhse matose jonukuru ropa eneryhtao oya xine kapu aka. 63 Ritonõpo zuzenu poe ipoenõme enurũko matose. Opũkõ poe exipyra matose. Ritonõpo zuzenu poe kuamorepatose isene oehtohkõme. 64 Yrome toitoine ro matose jenetupuhpyra, tykase.
Apitoryme ro tonetupuhpynõ waro Jezu kynexine. Towokane waro roropa kynexine.
65 Naeroro ynara tykase ropa Jezu eya xine,
—Morara exiryke morara tykase ywy oya xine, “Papa nekarohpyryme awahtao xine jenetupuhnõko matose. Ya oehnõko roropa matose,” ase, tykase Jezu eya xine.
66 Morara kary etaryke tyya xine toeramase ropa toto tuhke, Jezu ekahmahpõkomo.
67 —Amarokõ ke? tykase Jezu, tõturupose mokaro a, 12mãkomo a. —Urumekãko roropa hmatohu? tykase eya xine.
68 Ynara tykase Ximão Peturu,
—Omoro rokẽ yna esẽme mase. Onekarohpyry ke rokẽ orihpyra exĩko ynanase jũme, tykase eya Peturu. 69 —Seromaroro oenetupuhnõko ynanase, awaro yna exiryke. Kure mase ipunaka. Ritonõpo poe mase, tykase Peturu eya.
70 Ynara tykase Jezu,
—Tymenekase matose ya 12me. Yrome toiro joroko tamuru omipona exikety, tykase ynororo eya xine.
71 Juta poko morara tykase Jezu, Ximão Ixikariote mũkuru. 12mãkõ maro kynexine repe. Yrome mokyro towokaneme exiry waro kynexine Jezu.