JO
Jó
Ekarotopo
Sero ekarõko Jo ehtopõpyry poko. Zae ehtoh poko Jo kynexine, Ritonõpo eahmaneme. Tymõkomoke exiketyme roropa kynexine, tãkye exiketyme roropa. Tomeseke nexiase iirypyryme ehtoh poko pyra toehtohme, typoenõ pyno roropa nexiase. Yrome Jo onewomara Ritonõpo nexiase ikukuru toehse joroko tamuru ahtao. Jo mũkuru tõ totapase, eky tõ tonahkase epetõkara a, takuruhtase roropa ynororo yronymyryme. Mame epe tõ tooehse Jo enese.
Ynara osenetupuhnõko Jo epe toh nexiase: kurã ke rokẽ zae exiketõ epehmãko Ritonõpo mana, yrome popyra exiketõ wãnohnõko mana. Yrome zae rokẽ toehtopõpyry waro Jo nexiase. Naeroro: “Oty katohme etuarimãko hano,” tõturupose ynororo Ritonõpo a. Onenetupuhkehpyra Jo nexiase, yrome ezuhtoh se rokẽ nexiase Ritonõpo poe.
Jo nurupohpyry onezuhpyra Ritonõpo nexiase aporo. Tõturuse ynororo tyjamitunuru poko, tuaro toehtoh poko roropa. Morara exiryke Jo tõsenetupuhse pitiko rokẽ toexiry poko, jamihme pyra toexiry poko tõsekarose ynororo Ritonõpo ẽpataka: “Zae pyra exiase orẽpyra sã jotururuke Oya, Ritonõpo,” tykase Jo.
Etyhpyryme Jo tokarose zae exiketyme Ritonõpo a; yrome epe tõ zae pyra tokarose. Mame Jo tukurãkase ropa, ipyty toemũkuase ropa 7me imũkuru tomo, oseruao ẽxiry tomo, enara. Mame Jo epe tõ tupokase Ritonõpo a zae pyra tõsenetupuhse toto exiryke Jo etuarimary poko, zae pyra tõsenetupuhse Ritonõpo poko roropa aexirykõke.
Sero pape ao
Jo ehtopõpyry ekaropitory 1.1—2.13
Jo tope tõ maro 3.1—31.40
Eriu otururu 32.1—37.24
Ezuhtopõpyry Ritonõpo a 38.1—42.6
Jo ehtopõpyry etyhpyryme 42.7-17
Jo ehtopõpyry apitoryme
1
Jo 1—2
Jo ehtopõpyry itapyĩ taõkõ maro
1 Uze nonory po orutua kynexine, esety Jo. Zae exikety kynexine ynororo, ajohpe pyra exiketyme ipunaka. Ritonõpo eahmaneme kynexine ynororo. Tomeseke nexiase zae pyra ehtoh poko pyra ehtohme. 2 Tumũkue Jo nexiase 7me, tõxike roropa oseruao. 3 Tokyke nexiase: kaneru tomo 7 miume te, kameru tomo 3 miume te, pui tomo toiro miume te, jumẽtu tomo 500me, enara. Tuhke roropa typoetoke nexiase. Imehnõ motye tymõkomoke nexiase ynororo moro nono po, xixi tũtatoh wino.
4 Mame toytose Jo poenomo tytapyĩkõ taka atakenaka otuhtoh ritohme, oximõme atãkyematohme. Toryxiry tõ oseruaõkõ toahmase roropa eya xine otuhtohme, eukuru ẽtohme, enara. 5 Mame tõtyhkase toto ahtao otuhtoh riry poko jũkõ Jo towõse pakeimo okyno zahkatohme tynekaroryme Ritonõpo a typoenõ emero kurãkapotohme Ritonõpo a. Morara tyrise eya ynara karyke tukurohtao: “Otarame umũkuru toiro iirypyryme toehse tukurohtao Ritonõpo neneryme.” Moro sã toto rypyry tykorokapose Jo a.
Jo hxirotopõpyry joroko tamuru a
6 Morarame ẽmepyry toehse ahtao Ritonõpo nenyohtyã tõsenepose Ritonõpo ẽpataka. Toto maro joroko tamuru roropa tooehse. 7 Tõturupose Ritonõpo eya:
— Ozeino moehno? tykase.
— Arypyra. Ytoytõko rokẽ exiase nono poro xiaxiake ytoytõko rokene, tykase joroko tamuru.
8 — Ypoetory Jo menease? Moroto nono po imehnõ isã exiketõ pyra mana. Kure mã ynororo, ajohpe pyra exiketyme. Jeahmaneme mana, zae rokẽ exiketyme, tykase Ritonõpo.
9 Ynara tykase joroko tamuru Ritonõpo a:
— Topehke pyra oeahmãko nae? Nary rokene. 10 Ewomãko mase, itapyĩ taõkõ maro, emero, eky tõ roropa. Kure rokẽ inyriry rĩko mase. Imõkomory emãnõko mana opokoino. 11 Morohne tonahkase oya ahtao: “Popyra mase,” ãko oya mana, tykase joroko tamuru Ritonõpo a.
12 Naeroro ynara tykase Ritonõpo joroko tamuru a:
— Morara ahtao ikyryry emero onewomara exĩko ase, ipoko oehtohme. Yrome ynororo nymyry poko pyra exiko, tykase Ritonõpo joroko tamuru a.
Mame toytose ropa joroko tamuru Ritonõpo winoino.
Jo poenõ enahkatopõpyry
13 Morarame oseahmãko Jo mũkuru toh nexiase, ẽxiry tõ maro, otuhtoh konõto poko, imũkuru osemazupu tapyĩ tao. 14 Morara ahtao Jo tapyĩ taka toeporehkase ipoetory tururume. Ynara tykase:
— Nono poko erohnõko ynanakene pui tõkehko maro. Jumẽtu tõ moroto onahpoty enahnõko toh kynako. 15 Axĩ sapeu tõ tooehse osetapase, mame emero tarose eya xine. Opoetory tõ totapase roropa eya xine. Ywy rokẽ epano moro ekarotohme oya.
16 Mame mokyro aotururuhtao ro, ipoetory imepỹ tooehse tururume. Ynara tykase ynororo:
— Neneneh tykase kaneru tõ pona, erase tõ pona roropa. Totapase toto porehme. Ywy rokẽ epano moro ekarotohme oya.
17 Mame moro poko aotururuhtao ro ipoetory oseruao ehtoh toeporehkase. Ynara tykase ynororo:
— Kauteu tõ oximõmãkõ oseruao tooehse omatonanohtõkomo. Opoetory tõ totapase eya xine. Kameru tõ tarose emero porehme. Ywy rokẽ epano moro ekarotohme oya.
18 Mame moro poko aotururuhtao ro ipoetory imepỹ tooehse. Ynara tykase Jo a:
— Opoenõ atãkyemãko toh kynako, otuhtoh konõto po, oẽxiry tõ maro omũkuru osemazupu tapyĩ tao. 19 Morotoino tyryrykane konõto noehno ona tonorẽ poe. Wirikane a tapyi tomase. Toepukase opoenõ pona. Emero toorihse toto. Ywy rokẽ epano moro ekarotohme oya.
20 Mame towõse Jo morara kary etaryke tyya. Toemynyhmaryme tupõ tyxihkase eya, tõximerehkase roropa ynororo. Moromeĩpo tosekumuru po typorohse ynororo tõmyty po nono pokoxi, Ritonõpo toahmase eya. 21 Mame ynara tykase ynororo:
— Tupoke pyra tonuruse ywy, tymõkomoke pyra roropa. Morararo tymõkomoke pyra orihnõko ase. Ritonõpo a morohne tokarose ya. Eya tapoise ropa ahtao, kure rokẽ Ritonõpo mana, tykase Jo.
22 Mame morara toehse ahtao ro, tyyrypyry poko pyra Jo nexiase. Ritonõpo onykerekeremara nexiase. Onyhxiropyra nexiase ynororo ipunaka.