1 Morarame Jezu tõturuse imoihmãkõ netaryme typoetory tõ netaryme roropa. 2 Ynara tykase ynororo,

—Moeze omihpyry poko ãmorepatõkõ mokaro repe, parixeu tõ roropa. Ritonõpo omiry poko ãmorepatorỹko toh mã repe. 3 Morara exiryke toto omiry omipona ehtoko. Ãmorepatopõpyrykõ roropa omipona ehtoko. Yrome toto nyrihpyry onypoenohpyra ehtoko, aomirykõ sã pyra inyrirykõ exiryke. 4 Imehnõ tuarimapõko mã toto yronymyryme. Yrome toto anakorehmara mã toto ipunaka. 5 Kure sã osenepõko toh mã repe. Ritonõpo omiry aroarõko mã toto imehnõ neneryme kure toexirykõ enetohme imehnomo a repe. Upo kurã ke, otupohtõko roropa mã toto kure toexirykõ enetupuhtohme roropa imehnomo a repe. 6 Tamuximehxo exiketõ esaka porohnõko mã toto oximõme toehse toto ahtao otuhtoh konõto pona. Epehtoh kurã se rokẽ mã toto tapõkõme Ritonõpo maro oturutoh tao. 7 Ynara kary etary se roropa mã toto, “Moehno tuisa? Amorepatõ mase. Imehxo exikety mase imehnõ motye,” kary etary se mã toto osepekahtoh tao, ahno imoity htao, enara. 8 Yrome, “Amorepatõme mase,” kamexipopyra ehtoko imehnomo a. Atakorõmãkõ sã rokẽ matose. Toiro rokẽ ãmorepanekõ nymyry mana, Ritonõpo. 9 Naeroro sero nono po imehnõ onyripyra omykõme ehtoko roropa. Toiro rokẽ omykõme nymyry mana, Papa kapuaono. 10 Tuisame pyra ehtoko roropa, toiro otuisarykõme nymyry aexiryke, Ritonõpo nymenekahpyry. 11 Tuisame se awahtao xine imehnõ poetoryme sã ehtoko. Imehnõ akorehmatoko. 12 Tuisamehxo orirykohtao imehnõ poetoryme sã oritorỹko ropa Ritonõpo mana. Yrome imehnõ akorehmaneme awahtao xine tuisamehxo oritorỹko Ritonõpo mana, tykase Jezu.

13 Ynara tykase Jezu parixeu tomo a, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananomo a roropa,

—Jetuhxo exĩko oya xine mana kurãkõ apiakaryhtao Ritonõpo a. Ajohpe oexirykõke jetuhxo awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Ritonõpo esary apurũko sã matose. Imehnõ amoreparyhtao oya xine tyoro sã toto amorepãko matose onenetupuhpyra toto ehtohme. Õmomyrykõ se pyra matose Ritonõpo esaka. Mame imehnõ Ritonõpo enetuputyry se toto ahtao toto akorekehkãko matose Ritonõpo onenetupuhpyra toto ehtohme tosẽkõme.

14 (—Morara exiryke jetuhxo exĩko oya xine mana. Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõme matose. Parixeu tõme matose roropa. Yrome ajohpe rokẽ matose. Pytỹpo tõ enekunohnõko matose toto mõkomory ematonanohtohme oya xine, itapyĩkõ apoitohme roropa oya xine. Mame imehnõ netaryme oturũko matose itamurume Ritonõpo a samo. Morara exiryke awãnohtorỹko Ritonõpo mana itamurumehxo.)

15 —Parixeume matose. Imehnõ amorepananõme roropa matose Moeze omihpyry poko. Yrome oya xine jetuhxo exĩko mana ipunaka ajohpe oexirykõke. Tuna konõto akuohnõko matose. Pata tamuru poro roropa ytoytõko matose imepỹ tyorõmatohme oya xine asã xine aehtohme. Mame tõtyhkase awahtao xine mokyro amorepary poko omotye xine exĩko mana orẽpyra tyyrypyry poko. Mokyro emãko roropa Ritonõpo mana apotoimo htaka asã xine.

16 —Jetuhxo oya xine exĩko mana. Imehnõ amorepaneme osekarõko matose. Otãto imehnõ amorepaneme osekarõko matou kure ehtoh waro pyra awahtao xine? Imehnõ amorepãko matose ajoajohpe toto ehtohme. Ynara ãko matose imehnõ amorepãko, “Ritonõpo maro oturutoh poko õtururukohtao ajohpe pyra oekarotohkõme repe, oty kara ajohpe toehse awahtao xine. Iirypyryme pyra matose. Yrome uuru risẽ poko õtururukohtao ajohpe pyra oekarotohkõme Ritonõpo maro oturutoh tao exikety poko õtururukohtao, morara ahtao ajohpe pyra ehtoko ipunaka iirypyryme pyra oehtohkõme,” ãko matose imehnõ amorepãko. 17 Azahkuru matose morara karyhtao oya xine. Oty kurehxo Ritonõpo a? Uuru risemy? Tymaro oturutopo? Ritonõpo poe asakororo kure Ritonõpo kyryryme exiryke. 18 Ynara ãko roropa matose imehnõ amorepãko azahkuru, “Tokarosẽ zahkatoh apõ poko õtururukohtao ajohpe pyra oehtohkõme repe oty kara ajohpe toehse awahtao xine. Iirypyryme pyra matose. Yrome tyahkasẽ poko õtururukohtao ajohpe pyra oekarotohkõme, ajohpe pyra ehtoko ipunaka iirypyryme oexirykõino,” ãko matose repe imehnõ amorepãko. 19 Azahkuru rokẽ matose morara karyhtao oya xine. Oty kurehxo nae Ritonõpo a? Onekarorykõ zahkatoh apony, onyahkarykomo? Onekarorykõ riryhtao oya xine jahkatoh pona kure exĩko mana Ritonõpo a. Morara exiryke asakororo kure mana. 20 Naeroro onekarorykõ zahkatoh apõ poko õtururukohtao onyahkarykõ poko roropa oturũko matose. 21 Morararo Ritonõpo maro oturutoh poko õtururukohtao Ritonõpo poko oturũko roropa matose moro tao Ritonõpo exiryke. 22 Morararo kapu poko õtururukohtao Ritonõpo porohtoh poko oturũko matose Ritonõpo esaryme kapu exiryke. Ritonõpo poko roropa oturũko matose, moroto Ritonõpo exiryke.

23 —Jetuhxo exĩko mã oya xine parixeu tomo, Moeze omihpyry poko amorepatõkomo imehnõ tonekunohse oya xine exiryke. Aixi nae awahtao xine omame porehme, toiro ekarõko matose Ritonõpo a, otyro tõkehko, omõkomorykõ roropa. Moro poko zae matose repe, yrome ãmorepatopõpyrykõ poko Ritonõpo omiry poko, moro omipona pyra matose. Zae ehtoh poko ehtoko. Imehnõ pyno ehtoko. Kure rokẽ ehtoko. Ritonõpo omipona ehtoko. Morara awahtao xine kure matose Ritonõpo a. Morara awahtao xine omõkomorykõ zokonaka ekarory kure roropa mana eya. 24 Azahkuru rokẽ imehnõ amorepananõme matose. Tuna ẽne sã matose. Xikuromã pisarara ahpĩko mana. Erere pisarara anỹnõko roropa mana, xikuromã pitiko onẽpyra toehtohme repe. Yrome xikuromã konõto tuna kuao ahtao oty kara ynororo, ẽnõko rokẽ mana xikuromã konõto maro. Mokyro sã matose. Azamaro pyra imehnõ ehtoh poko torẽtyke matose. Yrome oorypyrykõ konõto poko oty kara matose.

25 —Jetunety ke itamurume awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Imehnõ amorepaneme matose repe Moeze omihpyry poko. Parixeume roropa matose. Yrome ajohpe rokẽ matose. Eukuru ẽtoh kurikane sã matose paratu tõkehko. Apoitoh rokẽ kurikãko mã ynororo, jarao rokene. Yrome zao onukurikara mana. Mokyro sã matose. Okurohtao xine pehme matose oorypyrykõ ke, onematonanohtyãkõ ke, imehnõ poko openetatohkõ ke, enara. 26 Tuaro pyra matose parixeu tomo. Oorypyrykõ rumekaryhtao oya xine okorokatohkõme Ritonõpo a, kure oritorỹko ropa Ritonõpo mana okurohtao xine. Mame kure exĩko matose iirypyryme pyra.

27 —Itamurumehxo awãnohtorỹko Ritonõpo mana, parixeu tomo, Moeze omihpyry poko amorepatõkõ roropa, ajohpe oexirykõke. Tonohse aorihtyã ekepyry ẽ ahtao karimutumã ke kure sã exĩko repe. Moro sã matose ajohpe oexirykõke. Kure oenetorỹko imehnõ mã repe. Yrome okurohtao xine aorikyhpyry tõ zonẽtyã sã matose. Nuriame matose oorypyrykõke. 28 Morara awahtao xine kure oekarotorỹko imehnõ mã repe. Yrome okurohtao xine iirypyryme matose ajoajohpe oexirykõke.

29 —Jetuhxo exikety ke awãnohtorỹko Ritonõpo mana Moeze omihpyry poko amorepatõkomo, parixeu tõ roropa, ajohpe oexirykõke. Otonẽtoh kurã rĩko matose, Ritonõpo poe urutõkõ zonẽtohme. Kurãkõ ekepyry esary rĩko roropa matose. Kurã ke otonẽtoh zonohnõko matose kurãkõ poko wenikehpyra oehtohkõme repe. 30 Ynara ãko roropa matose, “Pake yna tamuru ehtopõpyry sã pyra ynanase. Ritonõpo poe urutõkõ onetapara ynanase ynatamuru sã pyra,” ãko matose repe. 31 Atamurukõ rypyry poko zuaro matose. Eya xine urutõkõ etapatopõpyry waro matose. Yrome toto pakõme matose. 32 Toto sã roropa matose, oorypyrykõ poko rokẽ oexirykõke. 33 Okoi sã matose, orihmatõkõ samo. Oeparykõ se exĩko matose repe awãnohtohkõ kurũke. Yrome ãpiakatorỹko Ritonõpo mana apotoimo htaka oemapotohkõme. 34 Mame etatoko pahne, urutõkõ aropõko ase oya xine, tuaro exiketomo, ãmorepanekomo. Mame toitoine toto etapãko matose. Imehnõ exixihmapõko matose wewe pokona. Toitoine toto pipohnõko matose õximõtohkõ tao. Imehnõ aroaropõko roropa matose apatarykõ poe. 35 Morara exiryke awãnohtorỹko Ritonõpo mana kurãkõ etapatamitume oya xine, emero porehme, Apeu etapatopõpyry poe Zakaria etapatopõpyry pona. Mokyro Parakia mũkuru kynexine. Mokyro totapase oya xine Ritonõpo maro oturutoh myhto, onekarorykõ zahkatoh apõ wino. 36 Etatoko pahne, mokaro etapatamitume sã awãnohtorỹko Ritonõpo mana.

37 —Jerusarẽpõkomo, urutõkõ Ritonõpo poe etapananõme matose. Topu emananõme matose Ritonõpo naropotyã pona oya xine. Tuhke rokẽ oeahmarykõ se exiase repe. Oewomarykõ se roropa exiase repe kuratiri nohpory a typoenõ ewomary samo taporiry zopikoxi. Yrome yse pyra mexiatose. 38 Naeroro Ritonõpo maro oturutoh tytaõke pyra exĩko mana apatarykõ po. Patãpome exĩko oesarykõ mana. 39 Etatoko pahne, taroino jenepyra ropa matose. Imeĩpo jenẽko ropa matose. Ynara karyhtao oya xine, “Kure mose nase. Ritonõpo poe oehketyme ynororo,” karyhtao ypoko oya xine, tykase Jezu eya xine.