Ritonõpo Omiry PIRIPO 1
Pauru Nymerohpyry sero Piripopõkõ Neneryme
Sero pape tymerose Pauru a ãpuruhpyry tao tahtao Roma po. Ritonõpo nymenekahpyryme kynexine ynororo imehnõ amorepaneme. Tynymerohpyry sero taropose eya Jezu poetory tõ neneryme, Piripopõkõ neneryme.
Tynymerohpyryae, “Kure matose,” ãko mana toto nenehpohpyry pokoino, tineru tonehpose eya xine exiryke. Toetuarimaryhtao ro tãkye osekarõko Pauru mana. Imehnõ amorepãko ro mana Ritonõpo omiry poko Jezu poko. Atamorepãko ro Pauru Jezu osenetupuhtoh riry poko tõsenetupuhtohme, Jezu ehtoh sã toehtohme roropa.
1
Onenerykõme pape merõko ase, katopõpyry Pauru a
Ynymerohpyry moro onenerykõme, Piripopõkomo. Ritonõpo poetoryme matose. Jezu Kyrixtu omipona exiketõme matose. Ritonõpo omiry ekaronanõ neneryme roropa sero merõko ase, ãkorehmananõkõ maro. Ywy ase Pauru. Ymaro Timoteu nase. Jezu Kyrixtu poetoryme ynanase.
Ynara ãko ase Ritonõpo a, Kumykomo a, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu a roropa, “Papa, opoetory tõ pyno exiko Piripopõkomo. Torẽtyke pyra tyriko toto,” ãko ase opoko xine.
Sero Piripopõkõ poko Pauru oturutopõpyry Ritonõpo a
Opoko xine josenetuputyryhtao, “Kure mase Papa, Piripopõkõ pyno exikehpyra oexiryke,” ãko ase Ritonõpo a. Opoko xine jotururuhtao Ritonõpo a tãkye kuhse ase oturũko. Oty katohme? Arypyra. Moinoro, jytopitoryhtao oesaka xine, kuakorehmatose imehnõ amorepary poko omi kurã poko Jezu Kyrixtu poko. Ãko ro matose seromaroro, jakorehmãko ro. Naeroro ynara enetupuhnõko ase, okurohtao xine erohnõko mã Ritonõpo. Tyrisenã sã oritorỹko mana. Pake toerohpitose ynororo. Erohkehpyra mana opoko xine, Jezu Kyrixtu oepyry ropa ponãmero. Tooehse ropa Jezu ahtao rokẽ toerohtoh poko otyhkãko mã Ritonõpo. Ypyno toexiry sã opyno xine roropa mã Ritonõpo. Opyno xine ase roropa. Jakorehmananõme matose, Ritonõpo nyrohmanohpotoh poko, aomiry zae ehtoh ekarory poko imehnomo a. Ehxiropyra matose ãpuruhpyry tao jexiry poko. Morararo ãpuruhpyry tao pyra ro jahtao jakorehmananõme mexiatose, imehnõ amorepary poko omi kurã poko Jezu Kyrixtu poko. Etatoko pahne, yronymyryme opyno xine ase, opyno xine Jezu Kyrixtu ehtoh samo. Opyno xine ase tamorepase jexiryke eya opyno xine jehtoh poko. Ajohpe pyra ase morara kary poko ya. Juaro Ritonõpo mana.
Ynara ãko ase Ritonõpo a opoko xine, “Papa, Piripopõkõ akorehmako kokoro rokene itamurumehxo osepyno toto ehtohme. Opoko zuarohxo toto ehtohme akorehmako toto Papa, zae ehtoh menekary waro toto ehtohme roropa, 10 zae kuhse toexirykõ se toto ehtohme oneneryme,” ãko ase Ritonõpo a. Morara awahtao xine tyyrypyhpyke pyra matose exĩko, ohxiropyra xine roropa imehnõ mana Jezu oepyry ropahtao sero nono pona. 11 Zae ehtoh poko exĩko matose, Jezu Kyrixtu a tyjamitunuru tokarose exiryke oya xine. Aomi poe kure Ritonõpo rĩko matose. Mame, “Emero motye kure mase Ritonõpo,” ãko imehnõ mana Ritonõpo a zae oehtohkõ eneryke tyya xine.
Emero motye Kyrixtu kure ya manakatopõpyry Pauru a
12 Jakorõ tomo, pitiko rokẽ pyra tyhtomase ywy onenetupuhpynomo a. Yrome enaromyra exiase omi kurã ekarory poko imehnomo a. Mame orẽpyra jeneryke, imehnõ Jezu poetory to roropa orẽpyra omi kurã ekaropitõko mana. Naeroro tuhkehxo mã Ritonõpo omiry kurã waro exĩko Jezu Kyrixtu poko. Moro waro oexirykõ se ase. 13 Tarõkõ mã ypoko zuaro toehse, kowenu tuisary tapyĩ erase tõ emero zuaro. Ãpuruhpyry taka tõmapose ywy, Kyrixtu poetoryme jexiryke. Seza tapyĩtaõkõ roropa emero zuaro mã toto ypoko. 14 Naeroro ehxiropyra jexiryke omi kurã ekarory poko ãpuruhpyry tao jahtao ro, tuhke Kuesẽkõ omipona exiketõ orẽpyrahxo exĩko mana Kuesẽkõ enetuputyry poko. Enaromyra mã toto Ritonõpo omiry poko imehnõ amorepary poko, kokoro rokene.
15 Toitoine Kyrixtu poko imehnõ zurũko mã toto jumoxike toexirykõke, kure tõsekarorykõ se roropa toexirykõke. Yrome imehnõ mã Ritonõpo omiry ekarõko imehnomo a, toto pyno toexirykõke. 16 Ypyno roropa toexirykõke Kyrixtu omiry ekarõko mã toto zae. Ritonõpo omi poe aomiry kurã myakãmary se pyra jexiry enetupuhnõko mã toto. 17 Yrome mokaro jumoxike exiketõ mã ajohpe sã rokẽ Kyrixtu poko imehnõ zurũko. Osepyno rokẽ mã toto. Imehnõ zurũko toh mã repe Kyrixtu poko ymotyẽkatohme, orẽpyrahxo se toexirykõke.
Josanumary se roropa mã toh repe, ãpuruhpyry tao jahtao. 18 Otara kara. Tãkye rokẽ ase Kyrixtu poko imehnõ tamorepase ahtao, jumoxike exiketomo a tamorepase toto ahtao, ypyno exiketomo a tamorepase toto ahtao roropa. Tãkye exikehpyra ase tamorepase imehnõ ahtao, enara. 19 Jezu Kyrixtu zuzenu ymaro mana. Jakorehmãko mana. Jakorehmãko roropa matose ypoko Ritonõpo a õtururukõke. Naeroro zuaro ase tũtãko ropa ase ãpuruhpyry tae. Morara exiryke tãkye ase. 20 Ynara se ase, yronymyryme Kyrixtu omipona se ase. Orẽpyra jexiry se ase Ritonõpo nyrohmanohpotopõpyry poko ya, kokoro rokene ekurehpyra jehtohme. Seromaroro kuhse enaromyra se ase. Kure Kyrixtu riry se rokẽ ase, orihpyra ro jahtao ro, toorihse jahtao ro, enara. 21 Oty kure ya sero nono po? Emero motye Kyrixtu kure ya mana. Naeroro toorihse jahtao kurehxo exĩko ase imaro exikehpyra jexiryke. 22 Yrome orihpyra jahtao erohnõko ro ase. Ritonõpo nyrohmanohpotoh kurã poko ro ase. Orihpyra jahtao imehnõ Kyrixtu enetupuhnõko mana jomiry etaryke tyya xine. Morara exiryke imenekary waro pyra ase, jorikyry, orihpyra jexiry, enara. 23 Asakoro kure ya mana. Sero nono rumekary se ase, Kyrixtu maro jehtohme. Morara kurehxo ya repe. 24 Yrome oya xine kurehxo orihpyra jexiry aporo ãkorehmatohkõme. 25 Moro enetupuhnõko ase. Naeroro orihpyra ase aporo amaro xine jehtohme. Ãmorepatorỹko ase zuarohxo oehtohkõme, tãkye roropa oehtohkõme Ritonõpo enetuputyry poko oya xine. 26 Morarame tãkye kuhse exĩko matose, amaro xine tooehse ropa jahtao kure jexiryke oya xine. “Imehxo mã Jezu Kyrixtu,” ãko matose orihpyra jexiryke, imarõ oexirykõke.
27 Ynara se ase oya xine, zae oehtohkõ se ase. Kyrixtu omipona nymyry oexirykõ se ase. Morarame aomipona awahtao xine orẽpyra Jezu enetupuhnõko matose. Mame amaro xine jahtao, amaro xine pyra jahtao roropa ynara matose Ritonõpo omipona. Ynara etary se ase opoko xine imehnomo a. “Piripopõkõ orẽpyra mã toto Ritonõpo omipona. Atakorehmãko roropa mã toto imehnõ amorepary poko Kyrixtu enetupuhpotohme eya xine,” ãko mã toto ya opoko xine. 28 Ozehnotokõ zuno pyra ehtoko. Mokaro motye kuhse orẽpyra Ritonõpo mana. Naeroro orẽpyra rokẽ ehtoko kokoro rokene. Morarame enaromyra oexirykõ eneryke tyya xine typoremãkaporykõ enetupuhnõko mã toto. Apotoimo htaka tyrirykõ enetupuhnõko mã toto. Yrome tõmipona se exiketõ pynanohnõko Ritonõpo mana. Moro enetupuhnõko roropa mã toto. Naeroro ãkorehmatorỹko Ritonõpo mana, poremãpyra oehtohkõme jũme imaro oehtohkõme roropa. 29 Tymenekase matose Ritonõpo a tõmipona oehtohkõme. Kyrixtu poetoryme matose erohnõko, Kyrixtu enetuputyryke oya xine oesẽkõme. Etuarimãko roropa matose ipoetoryme oexirykõke. 30 Pake josanumasene yzehnotokomo. Josanumary meneatosene. Moro waro matose. Seromaroro, josanumãko ro mã toto. Morararo mã toto, õsanumatorỹko Kyrixtu poetoryme oexirykõke.