20
Paulus mee Makedonia magaa kaa ma, Yunani magaa kaa ma kitaa peenaa seta menaa
Kuwa Epesus magaa kaa bagee yuwa kagoo sikiinta peedaakea kaboo Paulus me "Yesus mikee gaayaa bagee yuwa meei" see asigi. Meemaagea kaboo wa me okoo dimi mena daamaa pesee kiyaayaa menaa eewegagi. Eewegamaata kaama Makedonia magaa taa peenaa taano see naadi peedoota mee magaa kaa peenaaki too kiyoo Yesus yiba ena kenaa bagee paagoo miya okoo dimi mena daamaa pesee kiyaayaa menaa eeweganaa sedoota Yunani magaa kaa. Peemaata kaama kiyoo omegee naadi keno wedo omemaata kaama Siria magaa kaa kapal komaa taa poono see dimii agoo kiya "Yahudi bagee noonaa me aa kapatamaano dimii agoo" see menaa yeeta kaama 'Kapal komaa taa se poopa, Makedonia magaa kaa kitaa metaki poopa' see gaagi. Waa ma epo peenaa see bagee yuwa ekaa yuwa ko Berea magaa kaa mée Pirus yoopaa ekaa da ko Sopater, kiyoo kaama Tesalonika magaa kaa bagee wiya ekaa yuwa ko Aristarkus ma, Sekundus ma wiya, kiyoo kaama Derbe magaa kaa mée Gayus, kiyoo kaama Timotius. Asia wee kaa bagee gaayu ko Tikikus ma, Tropimus ma wiya. Okoo uduma Paulus ma epo peenaa see bagee yuwa.
Kuwa bagee yuwa okoo keta Troas magaa kaa peegea, inii uuto. Okoo peemaata kaama inii mée diitoo taakea. Kuwa kaboo da inii peedoota Pilipi magaa kaa peemaata kaama Yahudi bagee me ebo naagoo yoka ragi yeeyee ma aatabi taano taa see roti unu petoo noogee siyaa kuwa inii noomaata kaama kapal komaa kaa pakaanta peedoota unu idibi omemaata kaama Troas magaa kaa peemaayu. Inii kuwa okoo keta peepea bagee yuwa aadee seta kaama kiyoo omegee, toogee, unu petoo.
Troas magaa kaa Eutikus see mée to boota kaama aya andoo peeta menaa
Mee daa yiba petamanii naagoo uwaataa da kaboo inii Yesus yiba ena kenaa bagee yuwa epo enaataa naano see naadi yigimemaata kaama Paulus me inii mena mée eewegagi. Waa tokoma poopa yoka naadi kaama mena maamaa togoo mée eewegaamoo, daatooyiba yupigapi. Inii kutuu taa see yoo ko ee asii mee kakadee kaa kiyoo peto maamaa agoo see yoo. Kiyoo egaanaa ena miya tupi, ekaa da ko Eutikus. Waa ee tokogoo da taa animaata yiitooki. Paulus waa mena togoo wegaamoo taaki naaki Eutikus waa toomoo kuguu taaki too ee tokogoo da taa okaagi. Kakadee wedaagoo to mee kaa kaama magaa da kaa eseanigi. Yiibaga wa paagoo eseemaata kaama deeyaa naaki mikee boogi. 10 Paulus waa eseanta kaama bootaa da wodoo taa wa me maa da pe-koometayu naadi yagaa bokaageeta kaama asiino, "Ikii dimi se nagimaai, aya tupi" see asigi. 11 Kiyoo kaama bedaa asii mee kakadee da kaa pakaamaata kaama roti magu kabaaii naadi epo notaa. Noomaata kaama Paulus bedaa mena mée eewegaamoo naadi kaama aweepeasega see kaboo waa peegi. 12 Mee egaanaa da waa badaa maadoota ee kaa, waa daamaa aya tupi nao naadi dimi tamoondaakea.
Miletus magaa kaa peeta menaa
13 Paulus me asiino, "Ikii kapal komaa taa Asos magaa kaa pooi, anii magaa taa poopa. Inii mee magaa kaa aadoo taapea" see asigi. 14 Asos magaa kaa aadoo naadi kaama Paulus mee kapal komaa kaa pakaanta inii waa ma epo peedoota Metilene magaa kaa 15 peemaata kaama bedaa kapal komaa taa peedoota tokoma mee da Kios magaa doodoo peemaayu. Muguu naadi tokoma mee da amoo Samos magaa kaa peemaayu. Muguu naadi tokoma mee da Miletus magaa kaa peemaayu. 16 Paulus waa Pentakosta naagoo Yerusalem magaa kaa naano see naadi Asia wee kaa magaa uduma poono taa. Kisee wisintaata kaama Epesus magaa kaa amoo-sege.
Paulus me Epesus magaa kaa Yesus mikee gaayaa bagee tuku-tuku yuwa paagoo eewegata menaa
17 Paulus mee Miletus magaa kaa peemaata kaama Epesus magaa kaa Yesus mikee gaayaa bagee tuku-tuku yuwa mena eewegaano see naadi "Uduma meei see pe-naasii" see asigi. 18 Okoo meemaagea kaboo wa me asiino, "Anii idukaa petamanii Asia wee kaa peemaata kaama ikii paagoo kiitoowoo sema kaboo ni me umii-umii, too-too iyee mee ikii naipi. 19 Anii dimi peedi ma, yege ma Tuhan me agiyoo yaokanaa sema kuwa ikii miya nadeemea, Yahudi bagee me anii nabooyaano see naadi nagaadee semea agiyoo kuwa miya ikii nadeemea. 20 Ikii ipi kaano gaano pedeo menaa uduma anii kiiwegamaama, kibooneakee menaa ena ma taa. Anii kuwa menaa uduma awee da kaa ikii paagoo miya kitopemaama, ee ena kaa, ee ena kaa miya mena kitopenaa sema, see kuwa ikii naipi. 21 Yahudi bagee miya, apanaa tomaa kaa bagee miya kuwa uduma ni me okoo paagoo 'Ikii me pedeo dimii, pedeo menaa uduma ekeata inii epoo Mée Tuhan Yesus Waa ma dimii menaa kaa too umiwoo taai' see menaa eeweganaa sema. 22 Eto ko Roh me 'Aa Yerusalem magaa kaa pooi' see nasigi yoka kiyoo poonaka. Anii kiyoo peemaata kaama maagiyoo ni kaa naukuwaaniipa naa ya? Anii ewo. 23 Anii peenaa see magaa gakata Roh Kudus me 'Kisee digiyoo ee yiba aa kadogeamaapea, kisee kawegee-wegee taapea' see nasenaa see menaa kuwa too anii ipi. 24 Kiya kisee naukuwaapea miya koosi. Idukaa Tuhan Yesus me naweganaasi naadi ni kaa naekeata menaa yuwa kuwa too ebo. Kuwa Wa me daamaa doometa menaa yuwa too, Ogatamee Wa me mée esee epa kaa menaa kuwa too anii yaweganaa siwoo naadi kaama uduma yasikii kiyaano gaano pedeo yoka koosi, anii aya toopa miya, bogaapa miya ekea paaya peedi. Luk 9:23-24, Kis 21:13, Plp 1:20-23, Why 12:11
25 Ani me ikii uduma paagoo Ogatamee Wa too ebo mée eetuyaa menaa kuwa daamaa kiiwegawoo sema kiya eto kaama wodoo ikii se nadiipea see kuwa anii ipi. 26 Kisee kemaata eto kenaagoo ani me kisiino ko: Kuwa ni me menaa se nayeegea bagee yuwa okoo pedeo kaatagea kuwa ko nii ma se. 27 Ogatamee me idukaa kaama 'Mée tomaa yuwa kisee daamaa yaukuwaata, kisee daamaa yaukuwaaniyaabuu taata' see wegataata menaa kuwa uduma anii kiiwegataama, anii kibooneakee menaa ena ma taa, see kuwa mikee menaa yoka eto ko nii ma menaa taa.
28 Ikii tuku-tuku bagee yuwa gaayu ko Roh Kudus me kuwa Yesus mikee gaayaa bagee yuwa daamaa namuniwoo, deewoosi naadi kiwiginta bagee yuwa yoka ikii ekaato miya daamaa deewoo taai, okoo miya daamaa deewoo segee taai. Okoo kaa Ogatamee Wayoopaa tadaa yapeeyaata kaama Waa nekee bagee yuwa kiyaata yoka domba wodaa muniyaa mokoo okoo daamaa yamuniwoo segee taai. 29 Anii pe-seometa kaama wodoo mée noonaa ikii paagoo meepea, domba wodaa nookee kamenoo yuwa mokoo see bagee yuwa meepea see kuwa anii ipi. Okoo ikii me munitaa see bagee yuwa kideebaa taapea. Mat 7:15, 2Pet 2:1-3 30 Kisee bagee noonaa ikii yupii kaama miya agoo kedaa taapa. Okoo koopoo see menaa mée paagoo topenaa taapea, okoo yaato misi naadi eeweganaa taapea. 31 Kisee kideebaa taapea yoka daamaa dii, daamaa nekeenii. Idukaa kaama anii miya kisee ikii gaamaasea naadi menaa kiiwegawoo sema. Anii egapi yaato miya, daatooyiba yaato miya kisee too tahun wedo ikii mée ena-ena, ikii kaa yege ma kisi-manee siwoo sema, see kuwa ikii miya naipi kegea yoka daamaa dii.
32 Eto ko ikii Ogatamee Wa me yagaa tabee da kaa anii kiekeasega, bedaa Wa me mée esee epa kaa menaa kuwa ikii dimi yiba maawoosea naadi miya Wa paagoo kiekeasega. Kuwa menaa kuwa me ikii dimi mena daamaa pesee kikiyaabuu siwoo siyaa, bedaa Ogatamee Wa me daamaa wiginta bagee yuwa kaa yadootagaa see agiyoo kuwa ikii miya daamaa kiniipi. 33 Ikii me kepee, emas, perak, doka, kisee agiyoo ena ma anii neegea naaki ou see dimii mee anii peenaa ma gaano taa. 1Tes 2:5-9 34 Anii ma, anii ma epo peenaa see bagee yuwa ma inii me gaano pedeo agiyoo edaano see gaayu ko ani me agiyoo too kana ma ukuwagee sema see kuwa ikii miya ipi. 35 Anii kisee kana ma agiyoo ukuwagee sema kuwa ikii me nadeeta kaama 'Mikee, dabaa see bagee kuwa inii okoo kaa tabogeano gaano pedeo ii' see kuwa ikii me nanekeenemea. Tuhan Yesus me menaa ena mee inii se niigaabuu taai, mee ko 'Agiyoo aii masetaa see mée mee daamaa, ede nao see wegayaa kiya agiyoo aii mantaa see mée mee ko mee asii esee daamaa, ede nao see wegayaa' see aseta menaa mee" see kuwa Paulus me asigi menaa. Ibr 13:16
36 Kuwa menaa asemaata kaama waa kuwa bagee paagoo kagu maga kaa sebaata okoo uduma enaataa sembahyang eeukuwagi. 37 Okoo uduma dimi boodi kaa yegeekea, Paulus yagaa bokaageeta ebe nuunuukea. 38 Paulus me "Eto kaama wodoo ikii se nadiipea" see asigi menaa mee kaa kisee dimi boodi ma koo taakea. Okoo Paulus waa kapal komaa kaa badaa maageegea.

20:24 Luk 9:23-24, Kis 21:13, Plp 1:20-23, Why 12:11

20:29 Mat 7:15, 2Pet 2:1-3

20:33 1Tes 2:5-9

20:35 Ibr 13:16