22
Api goeano naagoo naano agiyoo nuyaa ebea-ebea menaa
Luk 14:15-24
Bedaa Yesus me ebea-ebea menaa kaa kiyoo bagee yuwa asiino, "Ogatamee Wa too ebo mée eetuyaa kuwa ko ebea-ebea menaa ena mokoo, mee ko kisee: Magaa to kaa tookee eboo ena wa me yogaa api goeano naagoo mée yuwa naano agiyoo epo enaataa ede ma eenaano see naadi wa me agiyoo yaokagee see bagee yuwa paagoo asiino, 'Ikii peedoota anii miyoo taa mona asenaa sema bagee yuwa paagoo kisee pe-naasii: "Eto ko naano agiyoo naano ke meei see kisigi" see pe-naasii' see asigi. Kuwa menaa doodoota okoo paagoo yaasenaakea naaki be kegea.
Bedaa mee eboo me wa me agiyoo yaokagee see bagee apanaa yuwa asiino, 'Ikii peedoota kuwa miyoo taa meei see asema bagee yuwa kisee pe-naasii: "Naano agiyoo ipiipii semaagea. Sapi wodaa yuwa ma, degaatoo yago wodaa yuwa ma kuwa wugimaata kaama gapemaagea yoka moga meei" see pe-naasii' see asigi. Peedoota kuwa menaa yaasenaakea naaki wisintaata okoo me ukuwataa see agiyoo yiba seemegea. Waa ena bugi kaa peegi, noonaa apanaa agiyoo ukuwaano see naadi peedaakea. Okoo noonaa me kuwa pee-yaasenaakea bagee yuwa peneata kopaa dakamemaata kaama wogeepeasegea. Mee eboo kagoo ebo. Wa me okaa yago bagee yuwa me kuwa mée wogepea bagee yuwa uduma wogeepeata kaama okoo me ee yuwa biyaa yaiyaasegea.
Mee eboo me wa me agiyoo yaokagee see bagee yuwa asiino, 'Naano agiyoo noogee yoo ipiipii semaagea kiya kuwa miyoo taa meei see asema menaa nawisintaata bagee kuwa anii ma epo enaataa naano ko pedeo, be.*Kuwa miyoo taa meei see asema menaa wisintaata bagee kuwa ko Israel bagee yuwa okoo me idukaa nabi bagee yuwa me menaa yayiino be kaa noonaa patameepii seta, bedaa etokaa miya Ogatamee Yoopaa mee yayiino be kaa patamaapea, see kuwa ebea-ebea. Eto ko peedoota ebo etaawee kitaa aadee taapea yuwa uduma "Naano agiyoo naano ke meei" see niiasenaa taai' see asigi. 10 Okoo peedoota etaa da kaa aadookea bagee yuwa uduma, dimi daamaa bagee miya, dimi pedeo bagee miya uduma badaa maageeta kiyoo kutuukea, mee ee kaa mée maamaa pudii.
11 Kuwa kaboo da mee eboo me mée yuwa diino see naadi peedoota naano agiyoo noogee yoo peemaata deamaagi too ko mée ena, api goeano naagoo magaakee dokaa magaano taa bagee ena tupi.Api goeano naagoo magaakee dokaa magayu too seemiyaa see mee mena nekeeniino yaato ko mée me pedeo dimii, pedeo menaa ekeata daamaa dimii, daamaa menaa doonaa, maanaa segee siyaa ebea-ebea. 12 Mee eboo me asiino, "Ei, mée yogaa to, api goeano naagoo magaakee dokaa mee aa magaano taa kaa kaasee seemege naa ya?" see asigi naaki waa koogo, mena taa.Why 19:7-8, 22:14 13 Mee eboo me wa me agiyoo yaokagee see bagee yuwa asiino, 'Mee mée mee yagaa bado one gadimemaata maayoo kaa yaato digiyoo yiba dogeamaai. Kiyoo ko yege ma, gaagaa ma too totaa see yoo' see aseta, see kuwa" see asigi.Mat 25:30, Why 22:14-15
14 Bedaa Yesus me okoo asiino, "Mee mokoo miya okoo mée eebaa paagoo 'Eto meei' see asiyaa kiya Ogatamee me mée daamaa wigintaata yaato ko mée eebaa taa" see asigi.
Pajak kepee edaano kuwa edaakee daamaa ye, pedeo ye naadi apaadeeta menaa
Mrk 12:13-17, Luk 20:20-26
15 Kuwa wodoo Parisi kaa bagee yuwa kutuu semaata Yesus deebaa taano see naadi aawegaa taano, "Yesus me koopoo see menaa wegasi naadi inii mapea menaa apaadeekee naa ya?" see aawegaakea. 16 "Kisee-kisee apaadiino daamaa" see wegamaata kaama pe-apaadiino bagee wiginegea. Parisi kaa bagee me topetaa see bagee yuwa ma, Herodes yaato bagee ma wiginegeeta kaama "Ikii peedoota Yesus paagoo kisee-kisee niiapaadee taai" see asegea. Okoo peedoota Yesus paagoo asiino, "Aa ko dimi topoo see Mée to ii see kagaage, bedaa Ogatamee me etaa yaato menaa mée tupiino kuwa miya A me daamaa topoo see menaa kaa too mée topetaa see Mée to ii kagaage. A me mée tupiino kuwa mée me kakagoo kiyaa miya mée tupiino too, bedaa ebo bagee me menaa miya Aa weda taa kaa mikee menaa too topenaa segeeke kuwa inii kaipi yoka 17 inii kaapaadee see menaa ena agoo. Mee ko inii pajak kepee Kaisar maniino kuwa maneekee daamaa ye, pedeo ye? Aa kaasee gaage? Mée asii" see asegea.Yesus me "Kaisar paagoo pajak kepee maniino kuwa maneekee daamaa" see asiyu ko Yahudi bagee me kagoo kiyaa. Bedaa Wa me "Kaisar paagoo pajak kepee maniino kuwa maneekee pedeo" see asiyu ko Kaisar yaato bagee me kagoo kiyaa. Parisi kaa bagee me 'Mena ekea paaya Wa me kisee asiino iyo, mée eebaa me Waa kagoo kiyaa yoka' kisee gaata kaama Waa deebaa taano see naadi apaadee seta. 18 Kiya okoo me pedeo dimii mee Wa me nekeenta kaama asiino, "Yaai, ikii dimi daamaa poga-poga see bagee yuwa, kaasee ikii me Anii nadeebaa taano see naadi nasegea menaa naa ya? 19 Pajak kepee edaano see naadi pose kepee ena Anii nadeeyaai" see asigi. Doomaagea kaboo 20 Yesus me asiino, "Mee kepee mee kaa maamee ebeyumaa da, maamee ekaa da ebeamaata naa ya?" asigi naaki 21 "Kaisar mee" asegea. Yesus me asiino, "Kisee gaayu ko Kaisar maniino agiyoo yuwa kuwa Kaisar manii, bedaa Ogatamee maniino agiyoo yuwa kuwa Ogatamee manii" see asigi. 22 Wa me asigi menaa da okoo dimi nagimegea. Waa esee ipi yoka naadi peedaakea.
Boota bagee kuwa aya andoo pootagea ye, taa ye naadi apaadeeta menaa
Mrk 12:18-27, Luk 20:27-40
23 Bedaa mee naagoo miya Saduki kaa bagee mée noonaa Yesus paagoo meemaagea. Okoo me wegawoo see menaa ena mee ko kisee: "Mée booyaa kuwa ko umina bogaakee, aya se andoo peeyaa" see menaa wegawoo see.Kis 23:8 24 Okoo me Yesus asiino, "Ei, Guru. Musa me ebeamaata menaa ena mee ko kisee: 'Mée ena yoga taa kaa booyu ko waa ma kenagaa ena me mee api miyaa da goeano gaano pedeo. Petamanii booyaa mée me yoga yakabayaa mokoo yakabasi yoka tuyaa mée me mee apii goeai' see ebeamaata.Ul 25:5 25 Kisee ebeamaata yoka mena ena kasiinake, mee ko kisee: Okoo kenaa bagee okoo petoo. Yagamee yagaaboo to api ena goegi. Waa yoga taa kaboo boogi. Mee api miyaa da ipuugamee me goegi. 26 Ipuugamee miya yoga taa kaboo boogi, bedaa mabeimee miya kisee. Kisee too petaagoo to amaadii to kaa too. 27 Kaama too apii to miya booga. 28 Eto inii kaapaadee taano ko kisee: Boota bagee mikee aya andoo peeyu ko iminookaa mée aya andoo peeyaa naagoo kuwa okoo kenaa bagee petoo to kuwa mee apii to too goeta yoka kamee me apii kaata naa ya?" see asegea.
29 Yesus me asiino, "Ikii ewo kaa naapaadeekea. Ikii Ogatamee me ebeamaata menaa miya ewo, Wa me pesee kuwa miya se nekeenegea. 30 Kuwa ko Ogatamee me boota bagee yuwa aya andoo peeyaabuu taatagi naagoo api goeano miya taa, api mée maniino miya taa. Okoo epoo to wodoo malaikat bagee mokoo kaatagea. 31 Boota bagee aya andoo peeyaa ii see kuwa nekeeniino menaa agoo. Ikii diino taa, ewo ye? 32 Ogatamee me Musa paagoo aseta menaa kuwa ko kisee: 'Anii ko Ogatamee, Abraham ma, Isak ma, Yakub ma okoo me Eboo' see aseta. Ogatamee Waa okoo me Eboo see wegayu ko umina boota bagee kuwa kaa kisee se wegayaa, aya tuyaa bagee kuwa kaa too see wegayaa" see asigi.§"Umina boota bagee kuwa kaa kisee se wegayaa" see menaa mee ko Abraham ma, Isak ma, Yakub ma okoo boota kaama wodoo aya toono taa naaki Ogatamee mee okoo me Eboo se kiyaa, Waa ebo se ekee siyaa yoka okoo boota kaama aya topea ii see kuwa nekeeniyaa. Kisee kemaata mée tomaa boota kaama aya andoo peeyaa ii see kuwa miya nekeeniyaa.Kel 3:6 33 Kiyoo topea bagee yuwa Yesus me topeta menaa kuwa ipi yaai naadi dimi nagimegea.
Mena tukuu to mee kamee naadi apaadeeta menaa
Mrk 12:28-34, Luk 10:25-28
34 Yesus me Saduki kaa bagee paagoo mena taa kiyaagi see menaa kuwa doodoota Parisi kaa bagee paagoo eewegagea naaki 'Yaai, inii kaasee ukuwaapea, kaasee menaa wegaapea' naadi kutuu semaagea. Mena aawegaa semaata 35 okoo mée ena, Musa me menaa mée topetaa see bagee ena peedoota Yesus paagoo Waa ipi ye, ewo ye naadi apaadee taano see naadi apaadiino, 36 "Ei, Guru. Musa me ebeamaata menaa yiba ebo menaa, mena tukuu to mee kamee naa ya?" see asigi.
37 Yesus me asiino, "Mena ena mee ko kisee: 'A me Eboo TUHAN Ogatamee mee dimi menaa da uduma me esee ou gaai, bedaa a me gaayaa dimii yuwa uduma me miya Waa esee epa kaai' see mee mena ena.Ul 6:5 38 Mee menaa da esee ebo, kaama asii taa. 39 Bedaa mee mokoo miya wiyaagoo to menaa mee ko kisee: 'Aa ekaato miya epa kiyaa see see apanaa bagee miya epa kaai' see ebeamaata.*"Apanaa bagee miya epa kaai" see menaa mee ko idukaa Ibrani menaa kaa "A gebo kaa bagee epa kaai" see ebeamaata. Gebo kaa bagee see wegayu ko Israel bagee apanaa yuwa. Kiya Yesus me topeta menaa kuwa gaayu ko Israel bagee yuwa too se kiya apanaa tomaa kaa bagee miya, aa ma yape kiyaa bagee kuwa miya okoo uduma aa ekaato daamaa deewooke mee see see okoo miya epa kaa daamaa agiyoo yaukuwaai naadi wegata menaa mee.Im 19:18 40 Ogatamee me menaa yiba mena tukuu to ko kuwa menaa wiya too. Kuwa ko Musa me menaa yuwa miya, nabi bagee me menaa yuwa miya manii to ko kuwa mena wiya kuwa too" see asigi.
Yesus me "Ebo Kristus mee kaasee Daud me asii-kaba-kaba seta bagee ena kiyaa?" see aseta menaa
Mrk 12:35-37, Luk 20:41-44
41 Parisi kaa bagee yuwa okoo kiyoo enaataa kutuu semaata toomuu taakea kaboo Yesus me okoo asiino, 42 "Idukaa kaama wegawoo seta Mée Ebo Kristus mee ko maamee me asii-kaba-kaba seta bagee kaa agoo kaatagi? Ikii kaasee gaagea?" see asigi naaki "Mee gaayu ko Daud me asii-kaba-kaba seta bagee kaa agoo kaatagi" see asegea. 43 Yesus me asiino, "Mikee kiya Ebo Kristus mee Daud me Tuhan see ekaa weeta. Daud waa Ogatamee me Roh mee ma enaataa kemaata wegata. Tuhan see ekaa weeta mee kaasee kaa ya? Daud me wegata menaa kuwa kisee:
44 'TUHAN me ni epoo Mée Tuhan mee paagoo asiino,
"Aa Ni me dagi yagaa yaato animagaai, kisee too
Aa ma yape kiyaa bagee yuwa kuwa Ani me daba, peedi
kaekeata A me badoo da miyoo taa kaekeasiita" see aseta' see menaa ebeamaata. Mzm 110:1
45 Daud me Ebo Kristus mee ko 'Ni epoo Mée Tuhan mee' see wegata yoka Ebo Kristus mee kaasee Daud me asii-kaba-kaba seta bagee ena kiyaa?" see asigi.Yahudi bagee me menaa ko 'Ebo Kristus mee kabata kaama ebo tootagi' see menaa kuwa wegawoo seta kiya kisee se. Idukaa Yesus kabaano taa miyoo Daud me Waa Tuhan see ekaa weeta kemaata Waa idukaa miya tota, Waa Ogatamee Yoopaa ii see kuwa nekeensi naadi aseta menaa. Waa mée me kabata yogaa naaki Daud me Waa Tuhan see ekaa mee se weeyaa. 46 Kiyoo topea bagee me mena kamu ena ma asiino taa. Mee naagoo kaama wodoo mée me Waa apaadee taano wedaagea.

*22:8 Kuwa miyoo taa meei see asema menaa wisintaata bagee kuwa ko Israel bagee yuwa okoo me idukaa nabi bagee yuwa me menaa yayiino be kaa noonaa patameepii seta, bedaa etokaa miya Ogatamee Yoopaa mee yayiino be kaa patamaapea, see kuwa ebea-ebea.

22:11 Api goeano naagoo magaakee dokaa magayu too seemiyaa see mee mena nekeeniino yaato ko mée me pedeo dimii, pedeo menaa ekeata daamaa dimii, daamaa menaa doonaa, maanaa segee siyaa ebea-ebea.

22:12 Why 19:7-8, 22:14

22:13 Mat 25:30, Why 22:14-15

22:17 Yesus me "Kaisar paagoo pajak kepee maniino kuwa maneekee daamaa" see asiyu ko Yahudi bagee me kagoo kiyaa. Bedaa Wa me "Kaisar paagoo pajak kepee maniino kuwa maneekee pedeo" see asiyu ko Kaisar yaato bagee me kagoo kiyaa. Parisi kaa bagee me 'Mena ekea paaya Wa me kisee asiino iyo, mée eebaa me Waa kagoo kiyaa yoka' kisee gaata kaama Waa deebaa taano see naadi apaadee seta.

22:23 Kis 23:8

22:24 Ul 25:5

§22:32 "Umina boota bagee kuwa kaa kisee se wegayaa" see menaa mee ko Abraham ma, Isak ma, Yakub ma okoo boota kaama wodoo aya toono taa naaki Ogatamee mee okoo me Eboo se kiyaa, Waa ebo se ekee siyaa yoka okoo boota kaama aya topea ii see kuwa nekeeniyaa. Kisee kemaata mée tomaa boota kaama aya andoo peeyaa ii see kuwa miya nekeeniyaa.

22:32 Kel 3:6

22:37 Ul 6:5

*22:39 "Apanaa bagee miya epa kaai" see menaa mee ko idukaa Ibrani menaa kaa "A gebo kaa bagee epa kaai" see ebeamaata. Gebo kaa bagee see wegayu ko Israel bagee apanaa yuwa. Kiya Yesus me topeta menaa kuwa gaayu ko Israel bagee yuwa too se kiya apanaa tomaa kaa bagee miya, aa ma yape kiyaa bagee kuwa miya okoo uduma aa ekaato daamaa deewooke mee see see okoo miya epa kaa daamaa agiyoo yaukuwaai naadi wegata menaa mee.

22:39 Im 19:18

22:45 Yahudi bagee me menaa ko 'Ebo Kristus mee kabata kaama ebo tootagi' see menaa kuwa wegawoo seta kiya kisee se. Idukaa Yesus kabaano taa miyoo Daud me Waa Tuhan see ekaa weeta kemaata Waa idukaa miya tota, Waa Ogatamee Yoopaa ii see kuwa nekeensi naadi aseta menaa. Waa mée me kabata yogaa naaki Daud me Waa Tuhan see ekaa mee se weeyaa.