11
⁄imba da hida gu Iliitleemu
Inkoo, ⁄imba ti kooma da maꞌaraa da loi da gimba goó baqamidane, gwaa khoca, haa ⁄imba sumuku gimba sliimaa handoóba arimaa. Kara, hari ⁄imba dooina, Iliitleemu yaa dumbimi gaduũ koti gu wakaꞌalee.
Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, dandiray khuana tuba, khooroo haa raw, haa kila idoo waꞌay koinay digiraa gimba gu Iliitleemu tleehhi. Teesaaqay, idadu giyoó ariirine hari ilaa koti inkoo, digaati tleehhi daqa idadu doóba arimaa. Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Abeeli yaa hadisi sadaaka da hhoi loi sa Iliitleemu ba⁄ay da hatira see da Kayiini. Hari amoo da ⁄imba dosi, Abeeli dugwaa faadi ha Iliitleemu kona ibinaa daa tafaꞌadi. Iliitleemu loi yaa ⁄imbi sadaaka dosi. Hari ⁄imbatee tosi, Abeeli giyaamati hhami see, ina kahhi yoó tosaa gimbuusi daqa doorii.
Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Enooki duguraa waaudi rawaa gu rawge, tay tosaa kahhi slafi, ina dugwaa arimiiba kara, sa gimba Iliitleemu nuguraa waaudi. Idoo daa ilii handikimi gooay Handikaa da Iliitleemuge tuba, Enooki duguraa ilii kahhiye waauda rawaa gu rawge, gu lou ina dugwaati ilatlay tuba, hiĩ muunaboo⁄eesi Iliitleemu. 11:5 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 5:24. Inkoo, bere ⁄imba hhaka, heedi hiidahhasiyaaba muunaboo⁄eesa Iliitleemu, sa gimba heedi goó iliihhadakawa Iliitleemu, kwanda gi gesaa ⁄imbiye tuba, Iliitleemu wana. Kara, ina yoóti hadimisi ⁄aliyoo sa hida hhakaꞌa goó dabiidee ina hari maguuma.
Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Nuuhu yaa akhasi, dugwaa ilii ilakaay ha Iliitleemu gimba gumaa hiica⁄a qariqaaqari, gimbakira daa kahhiye arimaa. Nuuhu gi tleehhi safiinatira daa ilabuꞌunti ina sliimaa haa hida gu mara gosi. Sa gimbakee goõ giyaa yondiidi, Iliitleemu gi hukumi khooroo haa Nuuhu gi aalimi ibinaa daa tafaꞌadi, hatee doó slaye hari amoo da ⁄imba.
Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Aburahaamu yaa akhasi, dugwaa ilii eteedi ha Iliitleemu, gi tosaa waaudi hhapetiray sugwaa hiifadidi, ma aaliru gosi tleehhiti. Ina yaa teesaaqay laqi, giyaamati caahhiiba see daqa giyaa kakaakaye. Hari amoo da ⁄imba, Aburahaamu yaa ibiidi hemaage dahaa pahha hhapeteesii sugwaa hiifadidi ha Iliitleemu. Slime, Isaaka haa Yakoobo yaa teesaaqay ibiidiri, inay see yaa aalimiisee sliimaa haa Aburahaamu, hiifadidukeesii leẽ gu Iliitleemu. 10 Aburahaamu yaa baqaaqamidi arimaa yaamu goó hiikaasee, daa sunti digigi tleehhi ha Iliitleemu.
11 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Aburahaamu yaa hiidahhasi slawa naw, giyaamati gaduudi see. Slime hadee dosi Saara yaa mogombitoꞌoo, sa gimba Aburahaamu yaa ⁄imbi tuba, Iliitleemu hiigaasi hiifadidu gosi.* 11:11 Hari ilakeesaraa waka, Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Saara giyaamati gaduti see hari khisla haa mogombitoꞌoo, ina sagaa pihhi ⁄uuru gu slawaraa hubay, sa gimba ina yaa ⁄imbidi tuba, Iliitleemu hiigaasi hiifadidu gosi. 12 Teesaaqay, hari amoo da heedi leẽ, Aburahaamu, hiĩ gwaati gwaau pahha, dagi laqwali laqwaloo wa⁄a ubee tica⁄eerii pahha rawaa gu rawge haa seehhinay gu kenga gu tlawa da didiri pahha, doóba hiidahhasa faadoo.
13 Hida hhanki gonkoinaa gi kaka⁄iri tay konay ⁄imba, haa yaati kahhiyay oowaraa gimba daa hiifadidi ha Iliitleemu. Inkoo, hiifadidukee giyaa aniri segengo, gi hhaꞌaluumidiri, haa gi ⁄imbiri pandaa da hidage tuba, inay yaati dahaa haa khocimiisee khoorotii. 14 Hida goó kaawee gimba da hiĩ gooay, yoóti laqanay pandataa tuba, damaamidiyay hhapee dooina loi. 15 Bere yaati aloo hiislayay hhapee dooina giyaa dahhiyee wakaꞌalee, yaa aloo hiidahhasiyay ki⁄araa yade. 16 Teesaaqay see, inay hinti kwayruudiri arimaa hhapee da hhoi loi, yade rawaa gu rawge. Inkoo, Iliitleemu arinaaba ilamuree, sugoó ilii eteedine ina, Iliitleemu gooina, sa gimba ina loi hiĩ hheꞌesi hiĩ ilakhuukhuꞌusi yaamu sa inay.
17 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Aburahaamu yaa hadisi nankosi Isaaka sadaaka, qatlay Iliitleemu giyaa ilii ilatahhi ⁄imbaraa dosi. Aburahaamu sugwaamati hadisi see hiifadidu gu Iliitleemu, ina yaa ilakhuukhuꞌusi hadisa sadaaka nankosi gu leẽ. 18 Iliitleemu yaa kaay sa Aburahaamu wakaꞌalee tuba, “Laqwaloo doogu dagari amoo da Isaaka faadi.” 11:18 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 21:12. 19 Aburahaamu yaa ilahudeesi tuba, Iliitleemu hiidahhasi slafisa Isaaka ayisago. Gu lou, Aburahaamu sugwaa ki⁄isi kara nankosi gwaaꞌaraago.
20 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Isaaka yaa ⁄aafi Yakoobo haa Esaaw gimba gu ibinaa dooinay daa khoca.
21 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Yakoobo giyaa ilii daadaausi gwaaꞌaraa, yaa ⁄aafi yaꞌay gu hhawatee gu Yoseefu. Ina gi hhaꞌaleesi Iliitleemu, tay hiĩ tosaa iladicisi saga gosi hhadaa dosii.
22 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Yoseefu giyaa ilii daadaausi gwaaꞌa, yaa kaay tuba, Waisraeeli waauta hhapee da Misirigo, haa gi ilakaay inay hubidaraa fararu kosi qatlay gimaa ilii waaudiyee. 11:22 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 50:25.
23 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, taataa haa iyoo dosi Musaa, qariqaaqari Musaa dugwaa ilii laqwali, gwaa yakwiri ina slehheeri tami. Inay yaa teesaaqay laqiri, sa gimba gwaa aniri tuba, nakee kona kalay gu hhou. Slime, inay ilafahha da mutemi giyaa tlaꞌamuudiriiba.
24 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Musaa giyaa ilii diiray, yaa siꞌi duguma eteedi nanku sagameeriya da mutemi Faraaw gu hhapee da Misiri. 25 Ina yaatii leehhi slawaraa labaꞌasu sliimaa haa hida gu Iliitleemu, ba⁄ay da muunaboo⁄eesa muuna hari tlakwaroo, qatlay gu coko⁄o kilesi. 26 Musaa yaati arimi tuba, wahaaharu giyaa slay, sa gimba gu Kristu, kona faydaa da didiri, ba⁄ay da slawaraa hindaqaruumaa goõ hhapee da Misirigo. Ina yaa iliipaꞌami slawaraa ⁄aliya dosi qariqaaqari daqa Iliitleemugo. 27 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Musaa yaa waaudi hhapee da Misirigo tlaꞌamuuda see guba qupidaa gu mutemi Faraaw. Kara, ina yaatii kaasi, sa gimba yaa arimi Iliitleemu doóba arimaa hari ilaa. 28 Hari amoo da ⁄imba, Musaa yaa losonuusi losona gu Pasaaka haa gi ilafahhi Waisraeeli, ma hitimisiri ceedee gidimaiĩ gu afamaraaeege. Hari amoti malayikakira gu Iliitleemu goó cu⁄a, ma may cu⁄uduũ yaꞌay gu hhawatee gu badiisasaa gu Waisraeeli.
29 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Waisraeeli yaa tlo⁄osiri tlawa da didiri doó eteedine na Saamu, yaati khociicinay pahha hhapee da kaaruuge. Inkoo, yaamu looee da Misiri giyaa ilii koisiri tlo⁄osaraa tlawatee, digiraati waaudi ha maꞌay gi tooinaa kaka⁄iri.
30 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, qatlay Waisraeeli giyaa ilii hheꞌesiri niini⁄ida bi⁄eenaa gu yaamu gu Yeeriko balalu fanqu, bi⁄eenaa hhakee gi tooinaa huuiri.
31 Hari amoo da ⁄imba, Rahaabu daa slipalauutoꞌoo dagaa gaasiiba sliimaa haa hida hhakira gwaa siee akhamisu Iliitleemu, sa gimba ina yaa kwahhasuusidi cangicangimiisee da Israeeli.
32 Inkoo, ana hati mala kara kaawa? Ana koomaaba qatlay gu ilakeesa gimba gu Gidiyooni, Baraaka, Samsooni, Yefiita, Dawdi, Samweeli haa tletimiisee goõ. 33 Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, hida hhanki yaa gauusiri haa tawaaloo da hhapapu wakinay gi kabairi. Inay yaati tawaaliniri hari haaki, gi tooinaa slayri gimbakira daa hiifadidi ha Iliitleemu. Tla⁄aã gooinay wakinay yaa khiidiidiniri afaiĩ gu diidaawee, 34 wakinay yaa hhamisiri aslaa da dihhi, wakinay yaa hii⁄ipiri hida gwaa slaee cu⁄uduũ inay hari pangaaee. Inay yaa konaaiiba ⁄uuru, teesaaqay see gi slayri ⁄uuru, gi maguumidiri gauge haa gi kaba⁄iri haa gi gusiniri sirikaarii da dahaa, daa hhapee waka dahha.
35 Slime tigay wakinay yaa kwahhasuusiri hida koina daa slafisi ayisasugo ha Iliitleemu. Hida wakinay yaa aniri ba⁄ay digiti labaꞌasiye ti amoo kaka⁄iyay, ba⁄ay da afiigweeda haa gi dakusiyay daqa Iliitleemuge. Inay yaa teesaaqay laqiri, ma digimaa slafisi haa ma slayri ibinaa da hhoi koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. 36 Hida wakinay digaa belendeqesi haa digigi difi hari jeleedimaiĩ, wakinay digaa khiidiidimi hari nyololoo haa digigii lu⁄i jeerage. 37 Hida wakinay digaa cu⁄i hari cakhadiru gu tle⁄eẽ, wakinay digaa hiikaꞌamisi daqeemoo haa daqeemoo hari sumeenoo, wakinay digaa cu⁄i hari pangaaee. Kara, wakinay yaa hemberuusiri, tay hintooina daamisiri faloo gu bee⁄u haa aaraa. Inay yaa kwaeeli hari khisla, daa labaꞌasi haa digigi yondiidi tlakwaroo. 38 Inay yaa hemberuusiri kongoqomeege haa omeerige, tay tooinaa ibimidiyay maraooge haa bondeeriige. Hida hhanki gwaati hhoi, hida gu khooroti see haraa hiiboo⁄iriiba ibinaa sliimaa haa inay.
39 Hida hhanki goõ digaa ilatlay naraꞌa ha Iliitleemu tuba, gwaa muunaboo⁄eesiri hari amoo da ⁄imbaraa dooina. Teesaaqay see, inay yaa slayriiba gimbakira sigaa hiifadidi ha Iliitleemu. 40 Iliitleemu yaa ilakhuukhuꞌusi idadu gu hhoi loi sa dandiray. Hari amotee, sliimaa dandiray haa inay, ma hida gwaa buꞌudee tleehhidani pandaa dosii.

11:5 11:5 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 5:24.

*11:11 11:11 Hari ilakeesaraa waka, Hari amoo da ⁄imba Iliitleemu, Saara giyaamati gaduti see hari khisla haa mogombitoꞌoo, ina sagaa pihhi ⁄uuru gu slawaraa hubay, sa gimba ina yaa ⁄imbidi tuba, Iliitleemu hiigaasi hiifadidu gosi.

11:18 11:18 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 21:12.

11:22 11:22 Yuꞌudii kitaabuu gu Tlaatleesoo 50:25.