1 Inkoo, baloo waka da Sabaato, Yeesu dugwaa kwahhasuusi sa ⁄agoo, mara gu giyaadimiisay lenge gu Farisaayoo. Qatlay Yeesu giyaa ilii teꞌesii wane, hida daa kwahhasuusi, gwaati khuꞌuuꞌunay hari diliqimaa. 2 Yuꞌudaa, pandaa da Yeesuge yaa wana heedi leẽ, gwaa kooma ga⁄ay gu laafimidu slaqwa sliimaa. 3 Yeesu gi maasi Farisaayoo haa maarimamaa da sariyaa tuba, “Ti kitlakuu sariyaage hhoeemisu hida baloo da Sabaatoge, baku ti kitlakuuba?” 4 Inay gi qabiri diĩ. Da hheꞌesi Yeesu gii qaasi daba gosi daqa ga⁄iidaykeesii haa gugi hhoeesi, gugi may, ma waaudi.

5 Da hheꞌesi, Yeesu gi kaay sa inay tuba, “Inkoo, bere leẽ tla⁄aã googunay nankosi baku slee dosi hingii huuꞌudi wa⁄amuge, gii ca⁄asiyaabaslii ciraai gimati baloo da Sabaato?” 6 Kara, inay yaa hiidahhasiriiba ilaki⁄isa gimbaki gu Yeesu.

7 Qatlay Yeesu giyaa ilii arimi dahaa, idoo giyaa ilii lehhaahhidiyee kiteeri gu koomee muree losonage, sigigi kaay ilaꞌaaꞌaatisati tuba, 8 “Bere duguũ kwahhasuusi ha heedi waku losona gu khabooge, hhanti ibita kiteeri gu koomee muree. Angamalee ina hiĩ kwahhasuusi heedi gu muree hari khisla ba⁄ay da ugu see. 9 Bere ha teesaaqay laqada, hikira guũ kwahhasuusu unkuray cada kokunaa, yaa khay daqa dooguu haa sugugi kaay tuba, ‘heediki may ma ibiidi kitiĩ googuu.’ Teꞌesii, ugu dugu ooyi ilamuree hari khisla. Hagi asu ibinaa kayda alunge daqa dabaslige muree. 10 Ba⁄ay bere duguũ kwahhasuusi losonage, hiti ibiidi kiteeri gu alunge. Qatlay hikira guũ kwahhasuusu ugu giyoo ilii khaye, sugugi kaay tuba, ‘Ye danaꞌa goy, khoca tay pandaage, daqa da hhoige.’ Hari amotee ha slayda muree pandaa da dahaa gonge, gu waaree teꞌesii sliimaa haa ugu. 11 Heedi gungoó hiitlaysa ina lenkosi, hikee dugu hii⁄eetisi ha Iliitleemu. Kara, hikaꞌa gungoó hii⁄eetisa, hikee dugu hiitlaysi ha Iliitleemu.”

12 Da hheꞌesi, Yeesu gi kaay sa heedikee gwaa kwahhasuusu ina tuba, “Bere ha ⁄isinta losona hari tleemaa baku hari khwayaiĩ, hhanti kwahhasuusida deneꞌee koku, hhiee koku, hiidayuuma doogu haa hindaqeeri goó ilaciyaa ibiidee haa ugu. Bere ha teesaaqay laqada, inay see hiidahhasiyay kwahhasuusa ugu ayeemaa koinay. Hari amotee ugu dugu bui gimbakira goõ sigaa yonditi inay. 13 Bere ha ⁄isinta losona, hiti kwahhasuusi hida da hhankaa gooay gu kwaeeli, hida gu koomee sletu, hida gwaa tlakwaakwawee haa gwaa ilahhamaahhamee. 14 Gu lou, hari amotee ugu dugu ⁄aafi, sa gimba hida da hhakee gooay konaaiiba idoo dari buaraa ugu. Teesaaqay, Iliitleemu maa bui ugu, qatlaykaꞌay hida gu koomee ibinaa daa tafaꞌadi gwaa kaka⁄ee, gimaa iliislafiyee.”

15 Qatlay heedi leẽ tla⁄aã gu hhakiray gwaa waaree meesaage haa ina, giyaa ilii akhasi gimbakee, gi kaay sa Yeesu tuba, “Duguũ ⁄aafi heedikaꞌa gumaa ⁄agima losona gu Tawaaloo da Iliitleemuge.” 16 Teꞌesii, Yeesu gugi ilaki⁄isi tuba, “Heedi waku yaa ⁄isimi losona gu didiru, gi kwahhasuusi hida wa⁄a. 17 Qatlay gu losona giyaa ilii buꞌudi, gi ya⁄abi tongimoo gosi, ma kaawaraa kay sa hhakira daa kwahhasuusi tuba, ‘Kwahhasaa, gimba sliimaa gu losona duguũ buꞌudisi.’

18 Inay gonkoinaa gi tlaatleesiri kakaaru gimba gooina, sa soꞌoyi mayay dawaraa losonage. Teesaaqay see, gimbakee yaati laqami tuba, yaa slaiyaaiiba dawaraa losonage. Heedi gu pandaa gi kaay sa tongimokee tuba, ‘Ana haã kirigi qaymoo, kwanda ga arimaa kawe, hhooa hani ilamooyinte.’

19 Heedi waku gi kaay tuba, ‘Ana haã kirigi yakway mibi gu doosla. Inkoo, hagiri koisakaw doosla, hhooa hani ilamooyinte.’

20 Heedi waku gi kaay tuba, ‘Ana haã khabimi, teesaaqay haay dahhasaaba khawaraa losonage.’

21 Tongimokee yaagi ki⁄i, gi kaay sa looimoo gosi gimbakee sliimaa. Teꞌesii, looimokee gu mara gi slahhaai hari khisla. Ina gi kaay sa tongimoo gosi tuba, ‘Taa⁄a ciraai balabalaluuge haa amamu gu hiicohhige gu yaamu hhakee, laraa khayda tiꞌii kwaeeli, hida gu koomee sletu, gwaa ilahhamaahhamee haa gwaa tlakwaakwawee.’

22 Qariqaaqari coko⁄o, tongimokee gi kaay sa looimoo gosi tuba, ‘Looimoo goy, gimba siniĩ kaadi haguũ yondiidi. Daqa kahhada wanta sa hida wakinay see.’

23 Teꞌesii, looimokee gi kara kaay sa tongimoo gosi tuba, ‘Taa⁄a kara, balabalaluuge haa amamu gu digimi gu tongagu naqatloo. Hida goo slayde, ligaa hiitlahhasida maa khayri tiꞌii, mara goy ma haci dahaa. 24 Gu lou, unkuray sangu kaay, wanaaba lensee tla⁄aã gu hhakiray daa kwahhasuusi, gumaa naafa losona goy.’ ”

25 Kara, raqa da didiri da hida yaa hhiyumaamita sliimaa haa Yeesu. Ina giyaa ilii fookidi inay, gi kaay tuba, 26 “Heedi gwaa slaꞌa khawaraa daqa dooii, hiidahhasiyaaba sirakoomiisay goy tleehhida, bere ina guba wakaraa taataa gosi haa iyoo dosi, hadee dosi haa yaꞌay kosi, hhiee kosi gu hhawatee haa gu tigay, gimati ibinaa dosi ina loi.*14:26 Hari amoo waka yuꞌudii kitaabuu gu Mataayo 10:37, maꞌaana dosi, heedi gu slaꞌa taataa gosi, iyoo dosi hari khisla ba⁄ay da ana, haa heedi gu slaꞌa naw, hotu hari khisla ba⁄ay da ana haraay boo⁄iiba sirakooma ana. 27 Kara, heedi goóba hiiowaraa musalaaba gosi†14:27 hiiowaraa musalaaba gosi: Maꞌaana dosi ina yoóti ⁄imbi labaꞌasu gimati gwaaꞌaraa see sa Kristu. haa naagi sirakona ana, hikee hiidahhasiyaaba sirakoomiisay goy tleehhida.

28 Maꞌaana, ti miyaa tla⁄aã googunay, qatlay gi iliislaiye tlehhinay kitaraa, goóba ibiida haa gi faadi bueemaa, ma arimi bere kona peesay gu buꞌudisa hiigaasa tlehhinay? 29 Bere teesaaqay laqiyaaba, gimaa hheꞌesi tlehhinay musingi, haa dugurigi slanqadi hiigaasa tlehhinaykee. Teꞌesii hida goõ gumaa arimee, gumaati qasaasayay, 30 tay kakaanay tuba, ‘Heediki yaa tlaatleesi tlehhinay, dugurigi slanqadi hiigaasa.’

31 Inkoo, ilahudeesa mutemi gu waauda sa qwatla kawa gau haa mutemi waku. Ina ibiidiyaabaslii gesaa, gi ilatahhi hari maguuma, bere hiidahhasi qwatla gau haa hikira gu koomaa sirikaarii elefu mibeeri cada, qatlay ina ti kona sirikaarii elefu mibi? 32 Bere hiidahhasiyaaba, cirakiray ina ya⁄abi ya⁄abimiisee, ma tlaatlaqasa kayri mutemikira gu caduu, gi ilii kahhiye segenge, mangu wariiakhasiri. 33 Teesaaqay, hhaku heedi lensee tla⁄aã googunay, gu hiidahhasa sirakoomiisay goy tleehhida, bere guba mawaraa idadu sliimaa gi kone.

34 Cakhasaa ti idoo da hhoi hari khisla. Inkoo, bere cakhasaa hiĩ hhamisidi cuuꞌu gosi, miyaa nii dahhasi ki⁄isaraa cuuꞌukira kosi? 35 Cakhasatee dati hhoiiba, gimati sa hhapee baku gimati sa upa gu cuukuroo see. Teesaaqay dagati kwahhi segenge loii. Heedi gu kooma eaa, akhasiye naraꞌa gimbaki.”