1 Teꞌesii mara gu didiruge gu Iliitleemu, Yeesu yaa arimi hindaqeeri hiislaslakhiyay sadaaka dooina daqa khoosliya da iliislaslakhu sadaaka. 2 Slime ina yaa arimi mogombitoꞌoo waka kwaꞌalitoꞌoo, gi hiislakhadi teꞌesii goboree cada kilesi.*21:2 goboree cada kilesi: Kaaruu gu goboreti gwaati coko⁄o hari khisla, ba⁄ay da peesay goõ gu qatlaykira hhapee da Yahuudige. 3 Teꞌesii, Yeesu gi kaay tuba, “Gu lou, sangu kaay unkuray, kwaꞌalitoꞌoti dabasli idoo, hiĩ hadisidi hari khisla ba⁄ay da hida wakinay goõ. 4 Hida hhanki goõ, hinti hadisiri sadaaka hindaqaruumaa dooinaa. Inkoo, kwaꞌalitoꞌoti hari kwaꞌaluumaa dosi, hinti hadisidi idadu goõ, giyaa konte sari ibinaa dosi.”

5 Sirakoomiisee dosi wakinay yaa giimaamisiyay, idoo mara gu didiru gu Iliitleemu dugwaa ilii tlemi hari tle⁄eẽ gu kaari, sliimaa haa idadu gu kaari hida giyaa hadimisiri sadaaka pahha sa Iliitleemu. Yeesu sigigi kaay tuba, 6 “Gimbaki goõ ga khuꞌuuꞌuntee tiꞌii, balalu maa khayay, maa wantaaba tlaa⁄a lensee damaa meeta rawaa gu tlaa⁄a wakay. Tle⁄eẽ goõ digimaati muumu⁄una.”

7 Da hheꞌesi, inay gugi maasiri tuba, “Maarimuu, gimbaki maa malaalee hiica⁄i? Kara, ti laqaru mala gumaa laqama tuba, yaani daadaauusi hiica⁄araa?”

8 Yeesu sigigi ilaki⁄isi inay tuba, “Hangu ga⁄aydee, dangumaa hhanti hiicori. Maꞌaana hida wa⁄a maa khakhayay hari uma goy, tay kakaanay tuba, ‘Ana na ina,’ kara maa kakaanay tuba, ‘Qatlay gu hiifaakoo yaani daadaausi.’ Unkuray hagimaa hhanti sirakontay inay. 9 Qatlay unkuray gamaa ilii akhasidee gimba gu gau haa darabimaa tla⁄aã gu hidage, hhanti tlaꞌamutay. Gimbakee kwanda gii ca⁄iye gesaa. Teesaaqay see, hiifaakoo da gimba sliimaa maa cira khaydaaba.”

10 Da hheꞌesi, Yeesu gi kaay sa inay tuba, “Qatlaykeesii hhapee leẽ maa qwaatlida haa hhapee waka, kara tawaaloo leẽ maa qwaatli haa tawaaloo waku. 11 Damaa wana kintleemoo gu deni, qori gu dihhu haa ga⁄ay gu iliilooyimisu daqeemoo paslaapasloo. Kara, damaa hiicaca⁄i gimba gu hiitlaꞌamuudisa haa laqaru gimba gu denu rawgo.

12 Teꞌesii, gimbaki goõ gimaa ilii kahhiye hiica⁄araa, hida himaa ooyinayi unkuray dangugi labaꞌasi. Kara unkuray dangumaa leehhimisi pandaa da giyaadimiisee da denige gu Sinagoogaguu haa dangugi ilapingina jeerage. Kara, unkuray dangumaa leehhimisi pandaa da watemige haa hida goó tawaalimee sa uma goy. 13 Gimbaki maa qay mucu sa unkuray, gu ilatlawaraa ana pandaa dooinay. 14 Teesaaqay, ilakhuukhuꞌusa muunaiĩ kokunay hhanti ilahudeemisiday, idoo ga ilii ilaki⁄isidee sitaakaa dooguna. 15 Maꞌaana, ana sangumaa hadisa waaway haa gimba gamaa gimbuusidee. Gimbaki wanaaba lensee gu fa⁄ayaa dooguna gumaa hiidahhasa hiikaasa gimati kanisaraa dosi. 16 Unkuray dangumaa hiifookidi ha ayiĩ haa amu kokuna, hhiee kokuna, hiidayuuma dooguna haa deneꞌee kokuna see. Slime inay maa cu⁄iyay wakinay tla⁄aã googunaa. 17 Kara, unkuray dangumaa waki ha hida sliimaa, sa gimba gu uma goy. 18 Teesaaqay see, wantaaba gimati quubiya lensee da sagaiĩ kokuna damaa hhamisiye. 19 Hari hiikaasa dooguna labaꞌasuki goõ, ha ilabuꞌuntay muunaiĩ kokuna.”

20 “Qatlay gamaa ilii antee yaamu gu Yerusaleemu digiĩ niini⁄idi ha sirikaarii da fa⁄ayaa, caahha tuba, qatlay gu tlakweemisuu gosi yaani daadaauusi. 21 Teꞌesii, hida gumaa Yudaayage waaree, lakidiyee omeerige. Hhakira gumaa tla⁄aã gu yaamuge waaree, hiica⁄iyee kenga gu yaamuge. Kara hhakira gumaa qaymamuge waaree, hhanti hiigunay yaamuge. 22 Maꞌaana balalu hhakee maa balalu gu ⁄agitiru, gimaa ilii buꞌudiye gimba goõ daa handikimi Handikaa da Iliitleemuge. 23 Gu lou, hamaa antayi balalu hhakee gumaa tlakwi hari khisla daqa tigay gumaa koomee hubay haa gumaa ruꞌumisee! Qatlaykeesii damaa wana labaꞌasu gu didiru khoorooge, kara qupidaa gu Iliitleemu maa ilii khay hida hhanki. 24 Hida wakinay digimaati cu⁄i hari pangaaee, wakinay digimaati leehhisi khiidimooge hhapapu sliimaage. Kara yaamu gu Yerusaleemu digimaa hiikala⁄i tlakwaroo ha hida gu hhapapu, qatlaykaꞌa naqatloo qatlay gu hida hhakee gu hhapapu gu tawaaliru gimaa ilii faakiyee.”✡21:24 Yuꞌudii kitaabuu gu Hiitlaaꞌasa 11:2.

25 Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Kara, damaa wana laqaru gu gimba gu bakaꞌasa letuge, slehhenge haa tica⁄eeriige. Tiꞌii khoorooge, hhapapu maa khoslongora gu didiruge wanay haa digimaa ooyi ha tlaꞌamee da didiri, sa kukukhumoo haa gondadee gu deni gumaa hiica⁄ee tlawa da didirige.✡21:25 Yuꞌudii kitaabuu gu Hiitlaaꞌasa 6:12-13. 26 Hida maa kwihhimidiyay sa gimba gu tlaꞌamee da didiri, haa arimaa gimbakee gu hiica⁄a khoorooge. Maꞌaana ⁄uuru gu idadu gu rawge waaree, dugumaa rinqirinqisi. 27 Qatlaykee, hida gumaa arinayi Nanku Heedi, yaa khoci tlongage hari ⁄uuru haa wanqamee da hhoinay gu didiru.✡21:27 Yuꞌudii kitaabuu gu Danieeli 7:13; Hiitlaaꞌasa 1:7. 28 Qatlay gimbakee gimaa ilii tlaatleesiye hiicaca⁄uu, qadimida naraꞌa haa gi waratlaysiday sagaiĩ kokuna rawaage, sa gimba ilabuꞌuruu googuna yaani daadaauusi.”

29 Da hheꞌesi, Yeesu sigigi kaay inay ilaꞌaaꞌaatisati tuba, “Ilatahha khaimoo gu ⁄ancimoo haa khai wakinay goõ. 30 Qatlay giyoó ilii tlaatleesiyee kucufaraa loo⁄oo dooina, unkuray hoó antayi haa gi baraslayidayi tuba, inkoo madeẽ yaani daadaauusi. 31 Namati teesaaqay, qatlay unkuray gamaa ilii antee gimbaki goõ sanguũ kaay hiicaca⁄i, caahha tuba, Tawaaloo da Iliitleemu yaani daadaauusidi. 32 Gu lou, sangu kaay unkuray ambee, laqwaloti da inkoo hiicatidaaba, qatlaykaꞌa naqatloo gimbaki goõ gimaa iliica⁄iye. 33 Raw haa hhapee maa hiihhancooiyay. Teesaaqay see, gimba goy maa hiihhancooiyaaba coko⁄o see.

34 Hangu ga⁄aydee naraꞌa, muunaiĩ kokuna digi ba⁄atii ilii loay ha oona haa yondu gosi gu tlaku, haa khoslongora gu ibinati. Teesaaqay laqa balotira da hiifaakoo dangumaa ba⁄atii ilii khay ciraai. 35 Maꞌaana, balotee maati khayda hatliroo pahha, daqa hida gonge goó ibiidee khooroo sliimaage. 36 Inkoo, diliqa naraꞌa. Qatlay sliimaa firiirima Iliitleemu, ma hiidahhasidiri ba⁄aru haa gimbaki sliimaa gumaa hiica⁄a. Teesaaqay unkuray maa hiidahhasiday qadimidu pandaa da Nanku Heedige.”

37 Balalu hhakeesii hari qatlay gu tleemaa, Yeesu yaa caacaahhaahhamisi hida mara gu didiruge gu Iliitleemu. Hari qatlay gu khwayaiĩ ina yaati waauuꞌumidi sa guꞌudee oõ gu Miseyituunige. 38 Qatlaykee, hida goõ yaatii tlatlaatlayay hari tumpaatumpu. Inay yaati hadakakaakayay daqa Yeesuge, yade mara gu didiruge gu Iliitleemu, magu itatiimisiri ina.