1 Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Qatlaykeesii Looimoo gu Goõ gimaa iliiki⁄iye, Tawaaloo da rawaa gu raw, hingimaati slaaslaaqasi haa sagameeru mibi pahha, gwaay owee caaꞌasoo dooina, gi waaudiri sa amoodabaawa looimoo gu khaboo. 2 Sagameeru kooani tla⁄aã gooinay yaa bawmidiri, kooani yaa konay waaway. 3 Hhakira gwaa bawmidee qatlay giyaa ilii oyiri caaꞌasoo dooina, inay yaay oyiriiba du⁄iya waka da hiiroogisa. 4 Hhakira gwaa koomee waaway, inay yaay oyiri caaꞌasoo dooina sliimaa haa khooslay gu du⁄iya waka.

5 Inkoo, looimoo gu khaboo giyaa ilii kaai khawaraa, sagameerukee goõ gi tlaatleesiri gufimisu, haa gi tooinaa guiri. 6 Qatlay gu amasidiira, maahhoo dagagi akhasi kakanta tuba, ‘Yuꞌudaa! Looimoo gu khaboo yaa khoci! Ca⁄aaruu, taa⁄amida amoo dabaawakuna.’ 7 Da hheꞌesi, sagameerukira goõ mibi gii tlayri guꞌudeego, gi ilakhuukhuꞌusiri caaꞌasoo dooina. 8 Hhakira gwaa bawmidee gi kaayri sa hhakira gu koomee waaway tuba, ‘Sandi qaydee du⁄iya dooguna coko⁄o, sa gimba caaꞌasoo doori hiĩ tlaatleesiri hhamaahharu.’ 9 Teꞌesii, hhakira gu koomee waaway gi ilaki⁄isiri inay tuba, ‘Suti, du⁄iyati buꞌudisidaaba dandiray haa unkuray. Taa⁄amida daqa hida goó naadimee du⁄iya, sangwaay kirigidee.’

10 Inkoo, hhakira gwaa bawmidee giyaa ilii waaudiri sa kiriga kawa da du⁄iya, looimoo gu khaboo yaagi khay. Teꞌesii, sagameerukira gu kooani gungaa ilakhuukhuꞌusu, gii guniri sliimaa haa ina losona gu khabooge, da hheꞌesi afamaraa dugugi khiidimi. 11 Qariqaaqari, sagameerukira wakinay inay see yaagi khayri, gi eteediri tuba, ‘Looimoo, looimoo, sandi afiiooyinte afamaraa!’ 12 Teꞌesii, looimoo gu khaboo gigi ilaki⁄isi inay tuba, ‘Gu lou sangu kaay ambee, ana hangu hhidima unkuray!’ 13 Inkoo diliqa, sa gimba ha hhidintay baloo gimati qatlay see, Nanku Heedi gimaa iliiki⁄iye.”

14 Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Tawaaloo da rawaa gu raw maa ilaꞌaaꞌaatisa da heedi waku pahha, gwaa slaꞌa hhiyuuda yaamu gu segenge. Ina yaa eteedi tongee dosi, haa sigigi taatahhi khooslay gosi, magu haraa iliikoniri. 15 Ina gi taatahhi sa tongimoo leẽ talanta kooani,*25:15 talanta kooani: Hiĩ yaa peesay wa⁄a hari khisla. Talanta leẽ yaa qoomay gu peesay, gwaa buꞌudisu buaraa yondimiisay, sa yondu gosi gu koraraa mibi haa lahhoꞌo. Talanta kooani yaa qoomay gu bueemaa gu koraraa mibeeri dagati. sa waku sugugi taatahhi talanta cada, kara waku sugugi taatahhi talanta leẽ. Da hheꞌesi, ina gi tosaa waaudi hhiyuuma dosiige.

16 Hikira saa taatahhi talanta kooani, cirakiray lenge gi waaudi haa gi kirigirukay, gi slay faydaa talanta waka kooani. 17 Namati teesaaqay, hikira see saa taatahhi talanta cada, ina see gi slay faydaa talanta waka cada. 18 Teesaaqay see, tongimokira saa taatahhi talanta leẽ, ina yaa waaudi, gi fooli bonda hhapeege, haa gi tipi teꞌesii peesaykira gu looimoo gosi.

19 Qariqaaqari daa ilii cati balalu wa⁄a, looimoo gu tongetee yaagi ki⁄i hhiyuuma dosaa. Ina gi maasi tongee dosi, idoo giyaa laqiri hari peesay gosi sigaa taataahhi. 20 Tongimokira gwaa oowu talanta kooani yaagi khay, haa gi kaay tuba, ‘Looimoo goy, ugu sinaa taatahhadi ana talanta kooani. Inkoo, yuꞌudiyaa haa slay faydaa talanta waka kooani.’ 21 Looimoo gosi gi kaay tuba, ‘Naraꞌa, ugu ti tongimoo gu hhou haa daa ⁄imbi. Ugu haã laqanti ⁄imbaraa gimba gu digidakuge, ana hagu qaasa ma wariiqadimiti idadu wa⁄a. Inkoo, khoca hhaꞌaluudi sliimaa haa ana, looimoo googu.’

22 Tongimokira saa taatahhi talanta cada, ina see yaagi khay, gi kaay tuba, ‘Looimoo goy, ugu sinaa taatahhadi talanta cada, ana haani slay faydaa talanta waka cada.’ 23 Looimoo gosi gi kaay tuba, ‘Naraꞌa, ugu ti tongimoo gu hhou haa daa ⁄imbi. Ugu haã laqanti ⁄imba gimba gu digidakuge, ana hagu qaasa ma wariiqadimiti idadu wa⁄a. Inkoo, khoca hhaꞌaluudi sliimaa haa ana, looimoo googu.’

24 Da hheꞌesi, tongimokira saa taatahhi talanta leẽ yaagi khay, gi kaay tuba, ‘Looimoo goy, ana haa caahhi ugu ti heedi gwaa karahhu, goó buꞌuma daqa gwaabage ilii daamisu, haa goóyi kurunkurima daqa goobago ilii pasidisa pisagaroo. 25 Teesaaqay ana haa tlaꞌamuudi, talanta doogu hagagi tipakay hhapeege. Inkoo, yuꞌudiyaa khooslay googu nahiĩ.’

26 Looimoo gosi gugi ilaki⁄isi ina tuba, ‘Ugu ti tongimoo gu tlaku haa naa⁄amiisay! Ugu ha khuꞌuda tuba, ana hoóti buꞌuma daqa hanaabage ilii daamisu pisagaroo, haa hoótii kurunkura baruũ daqa hanaabago ilii heeleꞌemisu! 27 Teesaaqay, ugu kwanda gaa aloo qaaside peesay goy benkige. Qatlayki gaani ilii ki⁄e, hangii owu peesay goy sliimaa haa faydaa dosi.’ 28 Looimoo gosi gi ilafahhi tuba, ‘Afii⁄utlakunayi talantatee da leẽ gi kone, hadisakana sa tongimokaꞌa gu kooma talanta mibi. 29 Heedi gu kooma gimba gu Iliitleemu, ina sugumaa hiiroogisi hari khisla, haa maa kona wa⁄a. Kara hikaꞌa goóba caahha gimbakee, gimati koomi see caahhatee da coko⁄o, dagoóti afii⁄utli daqa dosaa.†25:29 Gimba gu hhayuki: Gimbaki hinditi muuna hii⁄atliitlimisi ma yondiidani yondu gu Iliitleemu hari idadu ga kone, ⁄uuru gu qawaraa gu muunaiĩ, haa sandii roogisi wa⁄a hari khisla. Hida goóba yondu teesaaqay, hikaꞌa see gu coko⁄u gi konee digi afii⁄utli idadu hhakee. 30 Inkoo, tongimokee gubasli faydaa, kwahhakunay khoorooge hhantee da didirige. Taysi daganimaa ilii wana ⁄aa⁄imu haa tluꞌuru gu ⁄atloo, sa slahhaaꞌamee da labaꞌasu.’ ”

31 Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Kara, qatlay Nanku Heedi gimaa iliiki⁄iye hari wanqamee dosi, sliimaa haa malayika goõ, ina ginimaa ilii ibiidi rawaa gu kitiĩ gu tawaalooge gu wanqamee dosii. 32 Hida gu hhapapu goõ digimaay kurunkuri pandaa dosii. Teꞌesii ina gimaa amaslina, deꞌemiisay gooay idoo giyoó iliiamasline bee⁄u haa aaraa. 33 Ina maa qaasi bee⁄u hari bara da daba gosi gu ⁄uya, aaraa hari daba gosi gu basa. 34 Da hheꞌesi, mutemi maa kaay sa hhakira gu bara dosi da ⁄uya tuba, ‘Khocaa unkuray daa ⁄aafi ha Taataa gooi! Aalima tawaaloo daa ilakhuukhuꞌusi ha ina, yadaa daa ilii tleehhi khooroo. 35 Maꞌaana, haa kooma qori, sinigi qaydiri ⁄agoo, haa kooma wakhaa, sinigi qaydiri maꞌay gu kitahhu, ana yaa dahaa, hanigi kwahhasuusidiri. 36 Kara, haa koomaaba qayroo, unkuray sinigi hadisidiri qayroo, haa mama⁄a, hanaagii yuꞌumidukaydiri, haa khiidimooge waara, hanaagi ilakhookhocuu kaydiri.’

37 Da hheꞌesi, hida hhakee gu koomee ibinaa daa tafaꞌadi, gumaa ilaki⁄isiyay ina tuba, ‘Looimoo gu Goõ, gwaa malaalee arini ugu konta qori, sugugi hadisani ⁄agoo, haa konta wakhaa, sugugi hadisani maꞌay gu kitahhu? 38 Gwaa malaalee arini ugu ti dahaa, hagugi kwahhasuusani, haraa slaꞌay wanta, sugugi hadisani qayru? 39 Kara, gwaa malaalee arini mama⁄ada, baku haa khiidimooge wanta, hagwaagii yuꞌumidu kayni?’

40 Teꞌesii, mutemi maa ilaki⁄isi inay tuba, ‘Gu lou, sangu kaay unkuray ambee, idoo gaa ilii yonditiri sa leẽ gu hhiee hhanki koi gu kaariiba, gimbakee ana sugunaa yonditiri.’

41 Da hheꞌesi, ina maa kaay sa hhakira guri bara da daba gosi gu basa tuba, ‘Waauda tiaa daqa dooaa unkuray daa ilawaasi! Taa⁄amida aslaa doóba hhamage, daa ilakhuukhuꞌusi ha Iliitleemu sa Biriisimoo haa malayika dosi. 42 Maꞌaana ana haa kooma qori, sinaa qaydiriiba ⁄agoo, haa kooma wakhaa, sinaa qaydiriiba maꞌay gu kitahhu. 43 Kara, ana yaa dahaa, hanaa kwahhasuusidiriiba, haraa slaꞌay waara, sinaa qaydiriiba qayru, haa mama⁄a gaa ilii khiidimooge waare, unkuray hanaay yuꞌudakaydiriiba.’

44 Teꞌesii, inay maa ilaki⁄isiyay ina tuba, ‘Looimoo gu Goõ, hagwaa malaalee arini haã qoriti, haa konta wakhaa, ugu yaa dahaa, haa kontaaba qayroo, haa mama⁄ada, haa khiidimooge wanta, dandiray hagugi mayni iliiawa?’ 45 Da hheꞌesi, mutemi sigimaa ilaki⁄isi inay tuba, ‘Gu lou, sangu kaay, idoo gaa ilii maydiri iliiawaraa, leẽ gu hhiee hhanki koi gu kaariiba, haati siꞌidiri iliiawaraa ana.’ 46 Da hheꞌesi, hida hhanki gu koomee ibinaa da tlakwi maay gunay ⁄agitiru gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. Hhakira gu koomee ibinaa daa tafaꞌadi, maay gunay slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo.”