7
Hida 144,000 daa iliiqamidi chapaa pandaduge
1 Qatlay gimbakee giyaa ilii cati, hagi arimi malayika cigahha, hiĩ qadimidiri soomaiĩ cigahhage gu khoorooge, kila malayika sooma lenge. Inay tlaatlahhamisiyay caaqwa bareemoo goõ cigahhago gu khooroo, caaqwatee hhanti pupukhuda khoorooge, tlawa da didirige gimati khaige see. 2 Da hheꞌesi, hagi arimi malayika waku, yaa ilakhiinaaꞌadi yadaa hiica⁄araa da letugo, yaa kona chapaa da Iliitleemu,*7:2 chapaa da Iliitleemu: Ti khoosliya, yondu gosi ti iliiqamidu caqaru pandadu gu hidage, sa laqaru tuba hida hhanki yoó iliipaꞌanay Iliitleemu. Yuꞌudii kitaabuu gu 2 Wakorinto 1:22; Waefeeso 1:13; 4:30. gu waara koraraa goóba hiifaakoo. Ina gi eteedi hari afoo da didiri malayikatira da cigahha, saa hadisi ⁄uuru gu tlakweemisu hhapee haa tlawa da didiri, sigigi kaay tuba, 3 “Hhanti tlakweemisiday khooroo, tlawa da didiri gimati khai see, hati gesaa iliiqamidana chapaa pandadu gu tongee goõ da Iliitleemu goori.”
4 Da hheꞌesi, hagi akhasi faadoo da hida hhakee, daa iliiqamidi chapaa da Iliitleemu pandadu koinay. Inay goõ ya hida elefu mibeeri mibi haa elefu mibeeri cigahha haa cigahha (144,000) motoliya sliimaago mibi haa cada da Waisraeeli. 5 Motoliya da Yuudago hida elefu mibi haa cada, motoliya da Rubeenigo hida elefu mibi haa cada, motoliya da Gaadigo hida elefu mibi haa cada 6 motoliya da Aseerigo hida elefu mibi haa cada, motoliya da Nafutaaligo hida elefu mibi haa cada, motoliya da Manaasego hida elefu mibi haa cada, 7 motoliya da Simi⁄oonigo hida elefu mibi haa cada, motoliya da Laawigo hida elefu mibi haa cada, motoliya da Isakaarigo hida elefu mibi haa cada, 8 motoliya da Sabuloonigo hida elefu mibi haa cada, motoliya da Yoseefugo hida elefu mibi haa cada, haa motoliya da Benyamiinigo hida elefu mibi haa cada.
Raqa da didiri da hida daa afiigweedi
9 Qatlay gimbaki giyaa ilii cati, yuꞌudiyaa, hagi arimi raqa da didiri da hida, wanaaba leẽ see gu hiidahhasa faadoo. Hida gu hhapapu goõ, kabiraa goõ, motoliya goõ haa gimba goõ, hiĩ qadimidiri pandaa da kitiĩ gu tawaalooge haa pandaa da ⁄ambeenimooge. Gonkoinaa hiĩ daamisiri qayroo gu ⁄abakwi poy gu tledi, haa hiĩ ooyiri dabaiĩ koinay elemu gu khai doó eteedine na mitende. 10 Inay gi maahhiri hari afoo da didiri, kakaanay tuba,
“Afiigweeda yoó daqa Iliitleemu goori dahhada
ina goó ibiida kitiĩ gu tawaalooge,
haa daqa ⁄ambeenimoogo.”
11 Qatlaykee, malayika goõ yaati qadimidiri, inay hiĩ niini⁄idiri kitiĩ gu tawaaloo, gaduũ hhakira haa hhakira cigahha gu slafee. Inay gi huhuiri pandaa da kitiĩ gu tawaalooge, tay hingii gupu⁄umisiri pandadu koina hhapee, haa gi hhaꞌaleesiri Iliitleemu, 12 kakaanay tuba,
“Gu lou!
Iliitleemu dugu daareesiye sa hhoinay haa waaway gosi,
sugu laqane muree haa ⁄iisoo,
⁄uuru haa hiidahhasa goõ ti kosi Iliitleemu goori,
koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo!
Hiti teesaaqay!”
13 Da hheꞌesi, gaduwaa leẽ tla⁄aã gu gaduũ hhakiraa gu mibeeri cada haa cigahha hinigi maasi ana tuba, “Hhaã siĩ daamisi qayroo gu ⁄abakwi poy ti haã miyaa, kara yaa kaadahhiyay?”
14 Ana hagugi ilaki⁄isi ina ambee, “Looimoo goy, ugu na khuꞌuda gimbakee goõ.”
Da hheꞌesi, ina sinigi kaay ana tuba, “Hhaã na hida hhakira gwaa kaba⁄ee labaꞌasukira gu didiru. Inay naa fuliiliniri qayroo koina hari ceedee da ⁄ambeenimoo,”†7:14 Inay naa fuliiliniri qayroo koina hari ceedee da ⁄ambeenimoo: Gimbaki harooti khay maꞌaana da ilabuuslaraa daqa tlakwaroogo hari ceedee da Kristu daa hadisi yaqay musalaabage. Yuꞌudii kitaabukii 1:5b; 22:14. Slime, yuꞌudii kitaabuu gu Waeburaaniyaa 9:14; 1 Yohaana 1:7. gi ilabuꞌudiri, gi ⁄abaakwayri poy. 15 Teesaaqay, inkoo inay wanay pandaa da kitiĩ gu tawaalooge gu Iliitleemu, gu hhaꞌaleemisiyay ina mara gosii gu didiru tleemaa haa amasi. Kara ina guũ ibiidu kitiĩ gu tawaalooge, maa hiihhafi hemaa dosi rawaa koinay haa gigi ga⁄ay inay. 16 Teꞌesii, etaa inay maa kara anaaiiba qori, gimati wakhaa maa wantaaba kara. Digimaa da⁄anaaba ha tleemaa, digimaa daada⁄anaaba gimati hameeriya see. 17 Sa gimba, ⁄ambeenimoo gu tla⁄aã gu kitiĩ gu tawaalooge waara, ina gimaa deꞌena inay,‡7:17 ina gimaa deꞌena inay: Tiꞌii ti Kristu, dugunaa ilakhuukhuꞌusi haa deꞌemiisay gu hhou. Yuꞌudii kitaabuu gu Yohaana 10:1-16; 21:15-17. kara ina girimaa giyaadi inay hhaahhiyoo gu maꞌay gu slafimaage. §7:17 maꞌay gu slafimaage: Hhaã na maꞌay gu hhoi guroó khawee ibidinaa da koraraa goóba hiifaakoo. Yuꞌudii kitaabuu gu Daareesoo 23:2; Hiitlaaꞌasa 21:6; 22:1-2, 17; Yohaana 4:10-14. Ina, Iliitleemu maa buusli hherehheraa goõ ilaa koinaa.✡7:17 Yuꞌudii kitaabuu gu Isaaya 25:8; 49:10; Hiitlaaꞌasa 21:4.
*7:2 7:2 chapaa da Iliitleemu: Ti khoosliya, yondu gosi ti iliiqamidu caqaru pandadu gu hidage, sa laqaru tuba hida hhanki yoó iliipaꞌanay Iliitleemu. Yuꞌudii kitaabuu gu 2 Wakorinto 1:22; Waefeeso 1:13; 4:30.
†7:14 7:14 Inay naa fuliiliniri qayroo koina hari ceedee da ⁄ambeenimoo: Gimbaki harooti khay maꞌaana da ilabuuslaraa daqa tlakwaroogo hari ceedee da Kristu daa hadisi yaqay musalaabage. Yuꞌudii kitaabukii 1:5b; 22:14. Slime, yuꞌudii kitaabuu gu Waeburaaniyaa 9:14; 1 Yohaana 1:7.
‡7:17 7:17 ina gimaa deꞌena inay: Tiꞌii ti Kristu, dugunaa ilakhuukhuꞌusi haa deꞌemiisay gu hhou. Yuꞌudii kitaabuu gu Yohaana 10:1-16; 21:15-17.
§7:17 7:17 maꞌay gu slafimaage: Hhaã na maꞌay gu hhoi guroó khawee ibidinaa da koraraa goóba hiifaakoo. Yuꞌudii kitaabuu gu Daareesoo 23:2; Hiitlaaꞌasa 21:6; 22:1-2, 17; Yohaana 4:10-14.
✡7:17 7:17 Yuꞌudii kitaabuu gu Isaaya 25:8; 49:10; Hiitlaaꞌasa 21:4.