22
Biaŋinba ki Yenpiinii tee kasii
Ki Yennu yet Moses a wun bet Aarɔnn nan u bonjai a, “I daa dint n kasii sann na fei, li paak ii baakit kasii piinii nba ki Israel teeb jikit ki teenin na. Mine tee Yennu. Li-i tee ki a maaru na ni ki bi sɔɔ be nan jakint ŋaan nakin siaminba tee n kasii piinii nba ki Israel teeb teenin na, u ji kan ban mann binbintir na paak, laa jii mɔtana nan yoo nba baat. Mine tee Yennu.
“Aarɔnn maaru na ni, wunba-i mɔk gbanant paak yiaryoonn koo ki u gbanant nyi nyun, u kan fit di kasii piinii na, see yoo nba ki u tan sii yeen. Ki manntɔɔ nba sii linba mɔk jakint, u mun sii be jakint ni, waa sii kuumie, koo u jan yaari, koo li-i tee ki u sii bonkobuk nba kɔɔ, koo nirɔ nba mɔk jakint. Ki manntɔɔ nba sii linba mɔk jakint maŋ mun sii be jakint ni nan yonbaak. U ji daa di kasii piinii maŋ, see ki u tan wur. Yonnu-i baa yoo nba, u ji sii yeen ki saa fit di kasii piinii maŋ, kimaan li tee u jeete. U daa ŋman bonkobuk nba kpo u tiɔŋ, koo ki muuk ni bonkob-siɔk kpiiu; ki li saa te ki u be jakint ni. Mine tee Yennu.
“Mannteeb kur n tiar ki dia sennu nba ki n teen na. Nna-i kaa, bi saa kɔɔ biit nie ki kpo kpo, kimaan baa yêt n kasii sennu na paak. Mine tee Yennu, ki te ki bi tee kasii.
10 “See binba nyii mannteeb maaru ni nae saa di kasii piinii maŋ, li-i lekii tee manntɔɔ ŋaasaamɔ koo u ŋaatoontunnɔ, u daa di. 11 Ŋaan li-i tee ki manntɔɔ na daa daabir ki pa likiriie, koo bi-i mar daabir maŋ u ŋaak niŋie, u saa fit di jeet nba ki manntɔɔ gaan na. 12 Manntɔɔ bipoo-i saan kun jɔɔ nba ki tee manntɔɔ, bonpook na kan fit di kasii jeet na. 13 Ŋaan li-i tee ki manntɔɔ bipoo sɔrɔ kpo, koo ki u sɔrɔ yêtɔ, ki u ki mɔk biki, ki jen u baa ŋaak, nan waa din tee bik na, u saa fit di u baa jeet. Niganɔ nba ki nyii manntɔɔ maaru ni kan di jeet maŋ.
14 “Wunba kur kpet dii kasii piinii jeet maŋ, see ki u pa li mɔb, ki bia pukin siar li paak, li bɔkitu munŋmu ni yennkɔɔ. 15 Manntɔɔ na daa biir kasii piinii, 16 ki te binba ki kpiin nann na dir, ki saa baar nan biit ki tur bi mɔŋ, ki la tubdatu li paaki. Mine tee Yennu, ki teen piinii na kasii.”
17 Ki Yennu yet Moses 18 a wun wann Aarɔnn nan u bonjai nan Israel teeb kur sennu na a: “Li-i tee ki Israel nirɔ, koo boorganii nba kɔɔ Israel tiŋ ni na baar nan mujoonu Yenpiinii, laa lek tee ki u gbeent mɔsonnie, koo u yanbɔɔ Yenpiiniie, bonkobuk na daa mɔk daŋ. 19 Yennu kan gaar u piinii maŋ, see ki u baar nan bonkobjak nba ki mɔk daŋ, li nei koo pei koo buunii. 20 I daa baat nan bonkobuk nba mɔk daŋ; Yennu kan gaari. 21 Li-i tee ki i sɔɔ baat nan weinanleeb Yenpiinii, a wun tur Yennu, ki loon Yennu n gaarir, li-i tee ki u gbeent mɔsonnie koo ki teen yanbɔɔ Yenpiiniie, bonkobuk na daa mɔk daŋi. 22 I daa jikit bonkobjɔɔŋ, koo wunba wɔb, koo ki u gbanant siar boor ŋmit, koo wunba mɔk fakperuk, koo ki mɔk gbanant paak yiaru ki baat nann binbintir paak, a lii tee jeet Yenpiinii. 23 Li-i tee yanbɔɔ Yenpiiniie, i saa fit baar nan naab koo peeuk nba tee gbananwaarik, koo ki u gbanant ki ŋan fanu, ŋaan li-i tee ki i gbeent mɔsonnie, Yennu kan gaarir. 24 I daa baat nan bonkobuk nba ki bi tɔɔu, koo ki nyinnɔ, ki teen Yennu. I daa tuun nna, i tiŋ ni.
25 “I mun bia daa gaan bonkobit, boorganu nuu ni, ki jikit teen Yennu ki li tee Yenpiinii. Li bonkobuk booru mɔk daŋ.* 22.25 Boorganu din tuu tɔɔ bi bonkobite. Yennu kan gaarir.
26-27 “Li-i tee ki bi mar naabik koo pebik koo bubik, i daa nyintɔ u naa boor daa ŋanlore na ni. Li-i tee ki li daa gari, i ji saa fit jiiu ki li tee Yenpiinii, ki joou muu ki tur Yennu. 28 I daa jikit naab nan u bik, koo peeuk nan u bik, koo buuk nan u bik ki mann maruŋ dayenn kɔɔ ni. 29 Li-i tee ki i yaa yin mann maruŋ ki lii tee niipoturu ki tur Yennu, yin wei u sennu na, ki u saa gaar i maruŋ. 30 Ii tuu ŋman li nant kur, ki daa tent siar ki li yentir sanyaleeuku.”
31 Yennu din ŋamm yet a, “Sakin n sennu man. Mine tee Yennu. 32 I daa dint n kasii sann na fei; Israel teeb kur n bann nan n tee kasiie. Mine tee Yennu ki te ki i tee popeendamm. 33 Ki n nyinnii Ijipt tiŋ ni, a mii tee i Yomdaanɔ. Mine tee Yennu.”

*22:25 22.25 Boorganu din tuu tɔɔ bi bonkobite.