10
Ki jiin toomiinba piik nan banlee na po
(Mak 3.13-19; Luk 6.12-16)
Yiisa din yiin u poorpoweiteeb piik nan banlee na, ki turib yiikoo a bii nyint narinbiit niib ni; ki te ki binba yiar yiarboorii boorii kur n la laafia. U toomiinba*10.2 Bi yi u poorpoweiteeb piik nan banlee maŋe toomiinba. piik nan banlee maŋ sanae na: Sinsinn yɔɔe tee Simonn, wunba sann bia tee Piita na; nan u waarɔ Andru; nan Jeems nan u waarɔ Jɔɔnn, binba din tee Sebedii waas na; nan Filip nan Batolomiu; nan Tomas, nan Matiu, wunba din tee lampogaartɔɔ na; nan Jeems nba din tee Alfeus bija na, nan Tadeus; nan Simonn nba din loon ŋamm Juu teeb-ii yen bi mɔŋ na, nan Judas Iskariot wunba din tan nyii Yiisa poor na.
Yiisa nba din tun u poorpoweiteeb maŋ biaŋinba
(Mak 6.7-13; Luk 9.1-6)
Ki Yiisa tun u poorpoweiteeb piik nan banlee maŋ, ŋaan kpaamm a bii mi ki bin saan binba ki tee ŋamm Israel teeb10.5 Juu teeb sanleere tee Israel teeb. na boor, a bii mi ki bin kɔɔ Samaria teeb doi ni, a ŋaan bin saan Israel teeb nba tee nan pei nba bot na boor kuukɔɔ. U din yetib a, “Yaa saa na, yii mɔɔntir Yennu naan barŋanii na, kii yeen a ‘Yennu naan dinu per na,’ ki te ki baatib-ii laat laafia, kii fiint kpeemm, ki bia te ki gbaata-ii laat laafia, kii bia kii nyint narinbiit niib ni. I gaar yanne, ii muni teen man yann. I daa jikit likirii. Ii mi man ki yin jii kobu gbaa ki teen i likbɔɔrii ni. 10 Ii mi man ki yin jii paka ki saan i sɔnu maŋ, koo liata ŋanlelee, koo taasaati, koo kii dia patii; kimaan li ŋan ki toontunnɔ n di u toona ni.
11 “Ŋaan digbangbeŋa koo digbanbis nba ni ki i saa kɔɔ, yin boi ki la popeendaanɔ ŋaaka, ki kɔɔ kii be leŋ nan i fiiru daar. 12 Ki yoo nba ki i yaa i kɔɔ ŋaak nba ni, yin foont ŋaak maŋ ni teeb fanu. 13 Ŋaak maŋ teeb-i tee burchimm, i parmaasir n biar bi paak; ŋaan burchimm-i kaa leŋi, i parmaasir maŋ n jen i boor. 14 Wunba saa yêt i gaaru, ki bia yêt wun gbat i barŋanii mɔɔntii maŋ, yoo nba ki i nyi ŋaak maŋ ni, koo doo maŋ ni, yin pit pit i taapant ni tant ki lu leŋ maŋ. 15 Barmɔniie ki n beeri na, daar nba ki Yennu tan saa bu niib buut na, doo maŋ niib tubdatu tan saa gar Sodom nan Gomora teeb yara.
Biak baaru labaar
(Mak 13.9-13; Luk 21.12-17)
16 “Gotir man, n tuumie, ki i sii tee nan pei nba be kinkata sinsuuk ni na. Ii sub man nan wai10.16 Bi yaa waauko mantik sub. na, ŋaan kii be soon nna nan ŋmana na. 17 Ii mi man niib po, kimaan bi tan saa soori ki saan nani barbuteeb boor, ki bia booi Yenjiantu diit ni. 18 Bi tan saa saan nani tiŋ yudamm nan kpanbara boor ki bin bu i buut, kimaan yaa waan na paak; ŋaan i tan saa bet ŋamm nan binba ki tee Juu teeb na n barŋanii. 19 Ŋaan bi-i taŋi saan nani buut damm boor, i daa te ki li daamii-i nan yaa saa pak linba, nan biaŋinba ki i saa pak, kimaan li yooe ki Yennu Seyeeŋ saa turi mɔbona nba ki i saa pak jiinib, 20 kimaan li ki tee yimm kaa tan saa paki, ŋaan i Baa Yennu Seyeeŋe tan sii be i ni ki piak.
21 “Li yoo maŋ, nirɔ tuu tan saa fikis u mɔŋ mɔŋ ninja ki bin kpiu; ki baanba mun tan saa fikis bi waas ki bin kpib; ki waas mun bia tan saa kɔn nan bi damm ki chabib nan kuun. 22 Ki sɔɔ kur tan sii nami kimaan yaa waan na paak; ŋaan wunba tan gubin nan biak yoo na joontu tan saa la tinnuwa. 23 Bi-i taŋi mukisi digban-yenn ni, yin nyi leŋ ki lɔɔr digbanleer ni; ŋaan barmɔniie ki n beeri na, i kan fit lin ki gbenn Juu teeb digbana kur kaawa, ki min nisaarik Bik jenna.
24 “Tɔn, tumiitɔɔ ki gar u wanntɔɔ; daabir mun bia ki gar u yomdaanɔ. 25 Li ŋan ki tumiitɔɔ binbeŋ-ii tee nan u wanntɔɔ binbeŋ na; ki daabir binbeŋ-ii munii tee nan u yomdaanɔ binbeŋ na. Bi-i taŋi pur ŋaadaanɔ narinbiit bat Beelsebul-i, bi ji sii yi u ŋaateeb bia?
Ti saa tin ŋmee jaŋmaanii?
(Luk 12.2-7)
26 “I daa tiin niib jaŋmaanii, kimaan barsai kaa ki be woonin ni ki tan kan wooti, koo ki bɔr ki tan kan nyi paanu. 27 Linba ki n beeri bunbɔnn ni na, ŋaan nyintir man yeenin ni; ki linba ki n lɔkinii na, nyintir man paanu ni. 28 I daa tiin binba saa fit kpi i gbanant, ŋaan kan fit kpi i sei; ii tiin man Yennu, wunba saa fit biir i gbanant nan i sei kura muu ni na. 29 Bi kɔi jinjera banlee jinjen kuukɔɔe, ŋaan li-i kii tee i Baa Yennu loommi, bi yenɔkɔɔ gbaa kan baa tiŋ ni. 30 Yimm ŋarin, Yennu mi i yut kann gbaa. 31 Li paak, i daa tiin jaŋmaanii, kimaan i mɔk nyɔɔt ki gar jinjera bonchiann.
Ii nyint a mɔŋ paanu nan a tee Yiisaweirɔe
(Luk 12.8-9)
32 “Wunba nyint u mɔŋ paanu nan u tee n weirɔe, nnae ki n mun tan saa nyinnɔ paanu n Baa Yennu nba be sanpaapo na boor. 33 Wunba yaa u ki tee n weirɔ, niib ni, nnae ki n mun tan saa yet a n ki miu, n Baa nba be sanpaapo na boor.
Bɔkitu labaar
(Luk 12.51-53; 14.26-27)
34 “I daa dukii nan n baar nan parmaasire tingbouŋ na teeb paak; n ki baar nan parmaasir kaa, ŋaan n baar nan bɔkitue. 35 N baar maa n tan tukin bonjake nan u baa, bonpook nan u naa, poo nan u siponaa. 36 Nirɔ mɔŋ mɔŋ ŋaateebe tan sii tee u datai.
37 “Wunba loon u naa koo u baa ki garin, u ki ŋan nan wun teen n poorpoweitɔɔ; wunba mun bia loon u bija koo u bipoo ki garin, u ki ŋan nan wun teen n poorpoweitɔɔ. 38 Wunba ki jii u kuun dapunpunn ki waami, u ki ŋan nan wun teen n poorpoweitɔɔ. 39 Wunba dekii u manfoor tan saa kɔŋira, ŋaan wunba likin u saaŋmaŋ n paak, u tan saa la u manfoor maŋ.
Binba tan saa la paauk labaar
(Mak 9.41)
40 “Wunba gaari saauŋ, u gaar mine; ki wunba mun gaarin saauŋ, u gaar Yennu nba tumin nae. 41 Wunba gaar Yennu sɔkinii saauŋ nan waa tee Yennu sɔkinii na paaki, u tan saa gaar Yennu sɔkinii nyɔɔte. Wunba gaar popeendaanɔ saauŋ nan waa tee popeendaanɔ na paaki, u tan saa gaar popeendaanɔ nyɔɔte. 42 Wunba finn nyunmaasin waaminna ki tur n poorpoweitɔɔ yenɔ nba pɔ i ni gbaa, nan waa tee n poorpoweitɔɔ na paak, barmɔniie ki n beeri na, u kan mi kɔŋ li nyɔɔti.”

*10:2 10.2 Bi yi u poorpoweiteeb piik nan banlee maŋe toomiinba.

10:5 10.5 Juu teeb sanleere tee Israel teeb.

10:16 10.16 Bi yaa waauko mantik sub.